Osaa säästää, ei tuhlaa, ja keksii ideoita ruokailuun ja vaatteisiin. Ei ajele autolla turhaan eikä muutenkaan elä yli varojen. Eivoisikaan kun tuet on niin pienet, eihän ne riittäisi kellekkään joka tuilla joutuu elämään.
Kyllä minäkin olen kasvanut aikanaan kun olin käyhä, nyt en tuhlaa enkä elä holtimmaa varakasta leikkien.
Kannattaa olla joskus käyhä, sillon oppii säästämään ja käytämän rahaa oikein.
Nyt kun olisi varaa niin ei sitä tee edes mieli tuhlata, tarkkaan miettii osotokset ja tarviiko sitä. Paljon nuukempi olen nyt kuin sillon kun olin käyhä.
Kyllä minäkin olen kasvanut aikanaan kun olin käyhä, nyt en tuhlaa enkä elä holtimmaa varakasta leikkien.
Kannattaa olla joskus käyhä, sillon oppii säästämään ja käytämän rahaa oikein.
Nyt kun olisi varaa niin ei sitä tee edes mieli tuhlata, tarkkaan miettii osotokset ja tarviiko sitä. Paljon nuukempi olen nyt kuin sillon kun olin käyhä.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Nuukailu on eri asia kuin köyhäily. Nuukailu on esim sitä että ajellaan liian hyvillä autoilla ja sitten pihistetään muussa. Varat eivät ole balanssissa. Nuukailu ei siis itsessään ole välttämättä kovin tyylikästä.
Olet helkutin oikeassa. Oma kokemukseni vahvistaa tuon. Kun pakon edessä on syömättä 4 vuorokautta niin se jää kokemuksena mieleen. Sen kuurin jälkeen päätin, että jos joskus näen nälkää niin minä itse päätän milloin, miksi ja miten pitkään.
Toinen "ohjaava" tekijä oli se, että 4kk:n kesäansioiden varassa oli elettävä seuraavat 8 kk. Tosin sellutehtaan 3 x palkalla tehdyt jouluseisokit olivat tuntuvana lisänä.
Ei ollut mitään opintolaina järjestelmää ja pankkilaina olisi vaatinut riittävän luotettavan henkilötakaajan.
Oppipahan luontevasti suunnittelemaan elämänsä sitä hetkeä ja varsinkin tulevaisuutta.
Kuinka vanha oikein olet kun jo ammattikoulua käydessä tyrkytettiin 6000 mk lainaa 70 luvun alussa.
Olen syntynyt 1943. Menin sveduihin 1964. Tulin Suomeen opiskelemaan mutta kävin Ruotsissa töissä kesälomat. Tuo 4:n vuorokauden vesikuuri oli kerran Ruotsiin menoni jälkeen.
Scanialla oli 2:n viikon tilijakso ja saman mittainen palkanlaskenta aika. Tili tuli käteisenä pusseissa.
Laivalta sai ostaa kuponkia vastaan yhden 0,7l pullon tislattua ja yhden kartongin savukkeita. Myin ne voidakseni syödä mutta ennen tiliä rahat loppuivat.
Tanskalainen työkaverini kääri minulle sätkät.
Nälkäkuurin viimeisenä päivänä, maanantaina alkoivat Scanian taka.akselin jarrurummut painamaan kumman paljon. Työpaivä oli 9 tuntinen ja 8:n hepun porukkamme syötti valmiit akselit kokoonpanolinjan alkuun joten siitä ei tingitty.
Ne Turku-Tukholma laivat olivat 3000Brt:n pikkupaatteja jossa oli 2 pientä kioskia luukkumyyntiä varten.
Kustannustasosta sen verran, että opiskelukaupungissani alivuokralaishuonne kuukausivuokra oli 60-luvun jälkipuoliskolla 150mk. Varsinaisia opiskelija-asuntoja ei ollut. Viimeiseksi talveksi onnistuin saamaan soittokunnan rottakoulun kessujen kolmion kaupungin ulkopuolelta tuohon samaan hintaan.
Ei se tilanne parantunut vielä 70-luvullakaan, kun opiskelijan kesäansiot loppuivat kevällä jo ennen kuin koulu. Silloin tehtiin kavereiden kanssa muutamassa pankissa vekkulit ristiintakauksella (nyk. pikavippi) ja rahat riitti mukavasti kesäkuun ekaan tiliin asti, mistä sitten lyhennettiin vekkuli pois ja koetettiin keplotella seuraavaan kuuhun , jotenkin.
Monet kaverit oli elokuussa pari viikkoa interreilaamassa hävittäen kesätilit, mutta meikäläisen täytyi vaan olla töissä loppuun asti , jotta rahat riittää talven yli (melkein).
Opiskelujen jälkeen rimpuiltiin pari vuotta ennenkuin se pysyvä työpaikka löytyi.
Nyt 35 vuoden puurtamisen jälkeen saa ihan asiallista eläkettä millä pärjää.
Minimi tasolla elellään, ikuinen opiskelija ja poikamies.Hissaa ja teologiaa opiskelen nykyään, säästäminen on paras tulonlähde sivutulojen lisäksi.
Minulle luonto&retkeily on elämän muoto. Ekologinen tyyli on oikea,
Minulle riitti 27 eläkkeen kertymävuotta ja eläke on sen mukainen.
Niukkuusvuosien elämäntapa, tavoitteen hahmottaminen ajoissa ja saman henkinen vaimo on mahdollistanut jonkin sortin mahdollisuuden tolkullisten mielitekojen toteuttamiseen.
Työpaikan pysyvyydestä? Minulla oli useita, eri paikkakunnilla sijaitsevaa, "pysyvää" työpaikkaa ja loput ahnehtimisvuodet koostuivat 10:stä eri puolilla Suomea sijainneesta, eri pituisesta pätkästä.
Ilamnkos poliitikot ym varaakkaat eivät ymmärrä rahan merkitystä. Kun sitä on mikään ei ole liian kallis ostaakseen sen vaikkei tarvi. Eikä ymmärretä ihmisiäjoilla ei ole varaa edes ruokaan.
Suomi ei ole tasa arvoinen maa vaikka sitä kuinka paukutetaan ja ylistetäänn miten ehikommista pidetään huolta, ei piedetä ainoastaaan puhutaan siitä joskus, eikä se auta ketään se puhuminen, jos ei ole tekoja.
Itse köyhyyden kokeneena vuosia sitten lama vuonna, ymmärrän ihmisiä jotka nyt taistelee taloutensa kanssa.
Kauppiaat rytkyttää ihmisille asioita ja tavaroita joita he eivät tarvi. Muistakaa että kaikilla on varaa olla ilman, sitä mitä ei ole. . Rikkautta ei ole tavaran suuri määrä, vaan rikkaus on ihan muuta.
Kyllä tavaroita täytyy olla nykypäivänä esim,tietokoneet ja älykännykät ni helpottaa elämää.Ei kaikki missään kellarissa istu päivät pitkät.
Nyt olikin kyse turhista tavaroista joita on kaupa pullollaan.
Älykännyköistäkin ym kodin koneista ei tarvitsi tehdä heikkoja jotka kestää vain pari vuotta, se on suurta tuhlausta, mutta kauppiaathan tykkää koska vaihto on nopeaa, ja osa kansansta ostaa kunkauppiaat sitä mainostaa. En ymmärrä.
Puhelin ei ole kertaköyttätavaraa joksi se on nykysin tehty.
Siksi meillä ei ole älykännyä, vaan vanhat nokia näppäin kännyt jo 14 uotta, eikä ole koskaan olleet vielä rikki.
Eräs kauppias sanoikin että tahalteen tehdään laitteista huonoja jotta kauppiaat elää paremmin.
Kotikamojen kestävyydestä. Japsit ovat ilmeisiä uranuurtajia tuon optimoinnissa aloittaessaan sen suunnittelun 60-luvulla.
Tarpeen dyytyttämiseen oli 3 suunnitteluvaihetta.
1.Tuote on ollut myynnissä pari, kolme vuotta.
2. Samaan aikaan on seuraava, edellistä korvaava tuotannossa tai ainakin testattuna ja tuotantovalmiina.
3. Edellistä korvaava on suunnittelussa.
Nuo ovat karkeasti kuvattuja vaiheita mutta periaate on selvä.
Kun ajattelee noita vaiheita niin on selvää, että kierron ja bisneksen varmistamiseksi ja vaudittamiseksi, tuotteen elinikä on suunniteltava sopivan = riittävän lyhyeksi ja rakenteeltaan korjaamattoman kertakäyttöiseksi.
Mainostajat varmistavat ihmisten "polttavan" tarpeen saada se uusin tuote.
Mitä ne muut muuten minusta ajattelisivat? JA MENNÄÄN HALPAAN!
Luulen,että vaikka voittaisin ison summan,niin en pröystäilisi.
Vähän "tavaraa", mutta laatua on hyvä ohje. Minimillä pärjää, sekin pitää muistaa. Se siitä maallisesta.
Pitää opiskella, kaikki oppiminen on hyödyllistä.
Se on juurikin näin ja ihan sama juttu sairauksien ja ihmissuhteiden kanssa. Semmoset ketkä on päässyt liian helpolla ja pyytämällä tai "känkkäränkällä" on saanut rahaa tai apua, ovat heti ongelmissa kun vähänkin pitäisi säästää ja miettiä ostoja. Pienikin kipu, depis, toimintarajoite on hirveä ongelma ja vähintään sairaslomaa pitäisi saada heti. Erimieltä ei osata olla rakentavasti ja miettien molempia näkökulmia eikä ratkoa riitoja.
Ite olen moniongelmainen ja joidenkin mielestä täysi idiootti sekä vitsi minkä vähintäänkin todistaa yksi vähän huonosti rakennettu sana tai lause. Eihän se näin mene tietenkään, ei puhe automaattisesti heijasta todellista ajattelua, vaan erilaiset sairaudet, voimakas univaje, kiinnostus vaikuttaa paljon ulosantiin. On ollut toiminimeä, on ihan hyvä todistus, ollut rahoitusta vaille tilitoimistoyrittäjä ja sijoittaja. Ihmissuhteissa pitää tutkailla ja huomioida kaikkien näkökantoja sekä kyetä kompromisseihin.
lajijasuris
Kun on nuorena elänyt vaatimattomissa olosuhteissa, niin ei edes kaipaa kaikenlaista turhaa ympärilleen. Ihan perustarpeet riittää ja sellaiset riittävät tilat asumiseen.
Ne, joilla aina pitää olla komeampaa ja parempaa kuin naapurilla, ovat jatkuvissa vaikeuksissa taloutensa kanssa. Toiset vaan tyytyy vähämpään ja elelevät ihan ilman mitään taloushuolien puristusta kun homma on koko ajan hanskassa.
Harvinaisen ymmärrettävästi tiivistetty viisaus!
Vaimoni kanssa olemme molemmat syntyneet 4o-luvun puolivälin kahden puolen ja lähtöisin köyhistä työläisperheistä. Oikea pula-aika on hyvin muistissa.
Emme ole saaneet mitään ponnistelematta ja pinikin edistysaskel on ollut ilon aihe.
Olemme tilanteessa jossa meillä on kaksi asuntoa. Ei velkaa. Eri muotoisina pankkipäivänä realisoitavina talletuksina on vaimoni noin 25:n vuoden nettoeläkkeen verran varallisuutta.
Matkustelu ja yksityinen terveyden huolto ovat suurimpia yksittäisiä menoeriä ja nehän eivät näy ulospäin.
Edellistä ajopeliä pidin 19 vuotta. Nykyiselle, pienelle käppänälle tulee kohta ikää 3 vuotta.
Asumme 1964 valmistuneen talon kolmiossa. Vaatetusta yms. varustusta uusimme todellisen tarpeen mukaan.
Olemme tehneet järjetelyjä lastemme suuntaan ( mm. yksi asunto ) ja seuraavan sukupolven suuntaan tapahtuu kuukausittain siirtoja.
Voi. Voi kun mikään ei näy ulospäin.
Meille suurinta ylellisyyttä on tunne mahdollisuudesta toteuttaa kohtuullisia mielitekojamme.