Epäilys..

hyvä teoria, mutta siinä on yksi aukko: mainitsemistasi ihmisryhmistä kukaan ei osaa kirjoittaa. Joten tällä palstalla on pakko olla Suomalaisia ihmisiä jotka näkevät rasismin vääryytenä, kuten minäkin näen.

Ennakkoluulot –

vuorovaikutuksen este

Ennakkoluulot ja syrjintä eivät ole pelkästään ihmisen henkilökohtainen asia , vaan heijastavat koko yhteiskunnan ja kulttuurin arvoja ja normeja.Ne muuttuvat ajan myötä , mutta hyvin vähän , kuten Suomen esimerkki osoittaa vielä 1996 26% suomalaisista ihmisistä ei halunnut naapuriin muuttavan afrikkalaisia ja vielä suurempi osa (37%) ei halunnut venäläisiä.Mistä sitten ennakkoluulot johtuvat?

Rasismi, vierasviha, antisemitismi ja suvaitsemattomuus kytkeytyvät koko yhteiskunnan tarpeisiin, motiiveihin ja pelkoihin(Simpson&Yinger1985).Tämän perusteella voisi sanoa, että rasismi ei ole yksilön viha toista kohtaan , vaan rasistisuus syntyy yhteiskunnan vaikutuksesta.Kumpi sitten on vaikuttavampi tekijä yksilö vai yhteiskunta siihen kehittyykö ihminen suvaitsemattomaksi?

Erilaisuuden sieto on aina ollut vaikeaa pohjoisen ja kylmän Suomen asukkaille ja sitä ei voida pitää vain 1990-luvun laman seurauksena, vaikka se on varmasti vahvistanut sitä.1950-luvulla kuuluisa sosiologi Heikki Waris sanoi eräässä yliopiston oppikirjassa, että Keski- ja Etelä-Euroopan maissa on monenlaisia rotusekoituksia , joista johtuu heidän yhteiskunnalliset ongelmat.Hänen mielestä Suomen rodullista yhtenäisyyttä oli pidettävä suurena voimana.

1990-luvulla tuli uudestaan muotiin ja poliittisesti kannattavaksi korostaa kansallisia arvoja ja tiukkaa rajakontrollia.Oman kansallisen kulttuurin puolustaminen on edellytys sen olemassaoloon , mutta saattaa muuttua nationalismiksi ja aiheuttaa vakavia seurauksia, kuten natsi-Saksan tapahtumat.Kansallinen itsetunto on hyväksi , mutta voi muuttua pahaksi.Hyvä itsetunto on edellytys vähemmistöryhmille, kun taas enemmistön itsetunto voi hävittää vähemmistöryhmät.Etnisen tai kansallisen ylpeyden psykologinen perusta on erilainen enemmistö-ja vähemmistöryhmässä.Hyvä kansallinen itsetunto ei saa merkitä itsetyytyväisyyden lietsomista , vaan tyytymättömyyttä epäoikeudenmukaisuuksia kohtaan.(Liebkind 1988).

Vähemmistöjen kanssa vuorovaikutuksessa epävarmat enemmistöt osoittavat korostunutta kansallissuustunnetta ja syrjivät vähemmistöjä. Takana on psykologinen epävarmuus puolustaa valta-asemaansa.Varmat vähemmistöt korostavat erilaisuutensa arvokkaita puolia , koska ovat vakuuttuneita kulttuurinsa "hyvyydestä".Vastaavasti varma enemmistö ei usko valta-asemansa horjuvan ja voi suhtautua suvaitsevasti myös erilaisiin vähemmistöihin.Epävarma vähemmistö on puolestaan sisäistynyt ympäristön kielteiset näkemykset itsestään ja häpeää omaa erilaisuuttaan sekä pyrkii muuttumaan enemmistön kaltaiseksi(Moscovici&Paicheler1978, Liebkind 1988).

Ihmisen psyykkeeseen ilmeisesti kuuluu vallanhalu , sillä syrjintä ja rasismikin ovat täysin kiinni siitä , että halutaan hallita.Tärkeätä on tietenkin itsetunto, mutta myös se , että hallitsee asioita.Ihminen on sosiaalinen olento , koska ei tule toimeen ilman toisia ihmisiä ja toisista haetaan turvaa.Ehkä myös kansallisuuden tunne on sitä turvallisuuden hakua ja ympäristön hallintaa.Ihminenhän tunnetusti hermostuu , kun ei pysty hallitsemaan jotain tilannetta.En siltikään sanoisi, että suvaitsemattomuus olisi yksilöllinen kehitystapahtuma, vaan ympäristö vaikuttaa siihen paljon.

Kielteistä asennoitumista pidetään yllä mm. median avulla , sillä uutisoinneissa puhutaan maahanmuutotulvista yms. saaden maahanmuuton vaikuttamaan kielteiseltä.Suomen sisäinenkin tilanne on vaikuttanut kielteisten kantojen lisääntymiseen laman ja työttömyyden vaikutuksista.

Erityinen suomalainen piirre on , että suomalaiset uskovat muiden suomalaisten olevan ennakkoluuluisempia kuin he itse(Jaakkola 1989).Tälläinen joukkoharha johtaa ns. itseään toteuttavaan ennusteeseen: mielipiteet muuttuvat hitaasti yhä ennakkoluuloisempaan suuntaan.Silti Suomessa suurin ongelma ei ole rasismi, vaan vastavoimien puuttuminen.

( Rauni Myllyniemi : Sosiaalinen vuorovaikutus 1998 )

Itsetunto –

suvaitsevaisuuden perusta

Kaikilla on käsityksiä siitä minkälaisia pakolaiset, afrikkalaiset, suomalaiset, juutalaiset ja romanit ovat ja myös välitämme näitä käsityksiä eteenpäin.Mitä vähemmän on itse näiden ihmisten kanssa tekemisissä , sitä enemmän käsitykset perustuu siihen , mitä on kuullut ja lukenut.Ennakkokäsitykset toimivat oletuksina, mutta voivat muuttua vuorovaikutuskokemusten myötä.

Suvaitsevaisuus erilaista tai poikkeavaa kohtaan pohjautuu hyvään itsetuntoon , joka kehittyy ihmisen kehityksen myötä.Ennakkokäsitykset tavallisesti korjaantuvat kanssakäymisessä.Virheelliset käsitykset säilyvät vain jos avoin vuorovaikutus ja toisen huomioonottaminen puuttuu.Luulen , ettei tämä kaikilla päde, sillä jos henkilö on jossain ryhmässä mukana ja heidän periaatteisiin kuuluu jonkun ryhmän syrjintä niin ei voi muuttaa asenteitaan joutumatta ulkopuolelle.Voi ehkä asenteet muuttua , mutta niitä ei voi näyttää tai sitten voi haluta pois ryhmästä.

Suvaitsevaisenkin mielestä on "hyviä" ja "pahoja" ihmisiä eikä ole tarkoituksenakaan , että kaikista ihmisistä pitäisi tykätä.Ero suvaitsevaisen ja ennakkoluuloisen välillä onkin se, mistä "pahuuden" katsotaan johtuvan.Suvaitsevaisen mielestä vähemmistön "pahuus" johtuu samoista asioista kuin enemmistön , kun taas ennakkoluuloinen katsoo esim. juutalaisen "pahuuden" johtuvan siitä , että hän on juutalainen.Suvaitsevaisuuden voi sanoa olevan sitä , että tapellaan asioista ihmisten välillä eikä ihmisten kesken.

( Rauni Myllyniemi : Sosiaalinen vuorovaikutus 1998