HS: KUN Saksan liittokansleri Angela Merkel astui keskiviikkona Euroopan parlamentin eteen, pelissä on Saksan uskottavuuden lisäksi koko Euroopan unionin uskottavuus.
Juuri alkaneen Saksan EU-puheenjohtajakauden tärkein tavoite on saada unionin jäsenmaat hyväksymään yhteinen elpymisrahoitus ja tulevien vuosien budjetti. Tähän tarvitaan Merkelin koko painoarvo EU:n pitkäaikaisena johtajana.
Merkel käytti puheenvuoronsa alkupuolen korostaakseen eurooppalaisen yhteistyön tärkeyttä. Hän korosti, että Saksa tukee elpymispakettia hetkellä, jona EU on kohtaamassa kenties vakavimman kriisin koko historiassaan.
Merkel painotti useaan otteeseen eurooppalaista solidaarisuutta ja sitä, että jäsenmaiden on eläydyttävä toistensa asemaan.
”Haluamme saada sopimuksen nopeasti, ennen kesätaukoa. Emme voi enää hukata aikaa. Muuten heikoimmat ja vähäosaiset kärsivät”, Merkel sanoi.
”Haluammeko pelastaa Euroopan?” Merkel kysyi ja painotti, että Eurooppa tulee nousemaan kriisistä vahvempana ja yhtenäisempänä.
Merkel myös varoitti populismista.
”Meidän ei pidä olla naiiveja. Monessa maassa euroskeptikot haluavat käyttää tätä kriisiä hyväksi. Meidän pitää näyttää, että nationalismin paluu heikentäisi meitä kaikkia. Voimme kehittyä vain, jos suojelemme Eurooppaa yhdessä.”
Merkel korosti Saksan EU-puheenjohtajakauden tavoitteita, joita ovat muiden muassa EU:n perusarvojen vahvistaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja digitalisaatio.
”Pandemiaa ei saa käyttää verukkeena demokratian polkemiseen”, Merkel sanoi.
Juuri alkaneen Saksan EU-puheenjohtajakauden tärkein tavoite on saada unionin jäsenmaat hyväksymään yhteinen elpymisrahoitus ja tulevien vuosien budjetti. Tähän tarvitaan Merkelin koko painoarvo EU:n pitkäaikaisena johtajana.
Merkel käytti puheenvuoronsa alkupuolen korostaakseen eurooppalaisen yhteistyön tärkeyttä. Hän korosti, että Saksa tukee elpymispakettia hetkellä, jona EU on kohtaamassa kenties vakavimman kriisin koko historiassaan.
Merkel painotti useaan otteeseen eurooppalaista solidaarisuutta ja sitä, että jäsenmaiden on eläydyttävä toistensa asemaan.
”Haluamme saada sopimuksen nopeasti, ennen kesätaukoa. Emme voi enää hukata aikaa. Muuten heikoimmat ja vähäosaiset kärsivät”, Merkel sanoi.
”Haluammeko pelastaa Euroopan?” Merkel kysyi ja painotti, että Eurooppa tulee nousemaan kriisistä vahvempana ja yhtenäisempänä.
Merkel myös varoitti populismista.
”Meidän ei pidä olla naiiveja. Monessa maassa euroskeptikot haluavat käyttää tätä kriisiä hyväksi. Meidän pitää näyttää, että nationalismin paluu heikentäisi meitä kaikkia. Voimme kehittyä vain, jos suojelemme Eurooppaa yhdessä.”
Merkel korosti Saksan EU-puheenjohtajakauden tavoitteita, joita ovat muiden muassa EU:n perusarvojen vahvistaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja digitalisaatio.
”Pandemiaa ei saa käyttää verukkeena demokratian polkemiseen”, Merkel sanoi.
Vastaukset 15
Vanhimmat
KESKUSTELUN ytimessä on 750 miljardin euron elpymisrahoitus, jota kanavoidaan osittain EU-budjetin kautta. Aiemman, komission ehdotuksen mukaan 500 miljardia jaettaisiin avustuksina ja tukina ja 250 miljardia lainoina. Suomi haluaa koko summan pienemmäksi, lainaosuutta suuremmaksi ja maksuaikoja lyhyemmiksi.
Uutta, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin ehdotusta odotetaan torstaina tai perjantaina. EU-johtajat saapuvat huippukokoukseen Brysseliin ensi viikon perjantaina.
Koko paketti pohjautuu siihen, että komissio lainaisi markkinoilta satojen miljardien summan EU-budjettia vastaan. Näin massiivista lainaa komissio ei ole aiemmin yhteisissä nimissä ottanut. Tämä on herättänyt Suomessa keskustelua oikeudellisesta tulkinnasta. Laina maksettaisiin takaisin joko suurempina jäsenmaksuina tai esimerkiksi uudenlaisilla EU-veroilla.
TÄMÄN viikon istunto on saanut myös osan suomalaisista europarlamentaarikoista palaamaan Brysseliin, josta moni matkusti pois koronaviruspandemian puhjettua. Brysseliin ovat palanneet esimerkiksi sosiaalidemokraattien Eero Heinäluoma, vasemmiston Silvia Modig, Rkp:n Nils Torvalds ja vihreiden Ville Niinistö.
Europarlamentaarikot ovat rahoituskeskusteluissa avainasemassa, sillä parlamentti äänestää lopuksi jäsenmaiden neuvottelemasta budjetista.
Kokoomuksen Sirpa Pietikäisen mukaan tunnelma parlamenttikeskusteluissa on hermostunut. Kyseessä on jättimäinen paketti, ja parlamentti haluaa turvata EU-rahoituksen myös jatkossa. Tämä tarkoittaa, että keskusteluissa pitäisi tehdä alustavia linjauksia myös mahdollisista EU-veroista ja vastaavista.
”Pitää katsoa kokonaisuutta. Tärkeintä on, että paketti ylipäätään saadaan aikaan”, Pietikäinen sanoo.
Keskustan Mauri Pekkarinen sanoo, ettei aio hyväksyä EU-budjettiin liitettyä elpymisrahoituskokonaisuutta tällaisena.
”500 miljardin avustus niille, jotka ovat hoitaneet taloutensa kaikkein huonoiten. Aika erikoista politiikkaa”, hän sanoo.
Perussuomalaisten Laura Huhtasaari on samoilla linjoilla.
”Koronapaketti tulee torjua. Tässä fokuksessa on italialaiset ja ranskalaiset pankit. Suomen viennin tukeminen tapahtuu parhaiten omalla valuutalla”, Huhtasaari kommentoi.
ELPYMISRAHOITUSTA tukeva Ville Niinistö muistuttaa, että Suomen kaltaiselle vientitaloudelle on tärkeää, että Eurooppa ja sisämarkkinat nousevat viruskriisistä.
”Tämä ei ole pelkästään nollasummapeliä siitä, kuinka paljon Suomi itse saa”, hän sanoo.
Myös Modig korostaa Suomen roolia sisämarkkinoista hyötyvänä maana. Modig kannattaa myös yhteisverotusmahdollisuuksien tutkimista.
”Jos ne tulevat Suomen verotuspohjan päälle ja vievät Eurooppaa vihreämpään suuntaan”, Modig sanoo.
EERO Heinäluoma sanoo katsovansa tulevaa pakettia erityisesti suomalaisten näkökulmasta. On tärkeää, että paketti kohtelee suomalaisia oikein, ja että Suomikin saa tukea koronavaurioiden paikkaamiseksi, Heinäluoma sanoo.
”Rahoituksessa pitää sitoutua myös oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.”
Nils Torvalds korostaa, että paketin neuvottelut ovat vielä kesken.
”Luulen, että saamme käsiimme sen aika erilaisena kuin mitä se nyt on.”
Suora tie liittovaltioon
Se on täsin eri asia.Tämä on tie takaisin hyvinvointiin.
Kepu johtaa koko Euroopan tukiaisilla kohti tuhoa josta ei ole paluuta. Tukirahat valuvat turismiin josta koko koronaongelma lähti käyntiin.Ääretön tyhmyys tiivistyy ja Saksa joutuu taas kerran olemaan syypää kaikkeen . Pakkoko Merkelin on kuunnella kepulaisten satuja elvytyksestä joka pilaa koko väen moraalin? Nyt ei kukaan enää halua tehdä' mitään kun huomaa mihin työn tulokset hukkuvat. On tämä niin monta kertaa jo nähty.
Angela saa yleensä homman toimimaan.
EU:n yhteinen elvytys alkaa heti ensi vuoden alusta.
Siihen asti jokainen valtio on omillaan.
Elytysrahasto on välttätön edellytys uudelle nousulle.
Siksi EU-vihaajat sitä vastustavat.
Sorry.Siis elvytysrahasto.
Nouse ensin sängystäsi ja haukottele kunnolla. Se piristää verenkiertoa pitkän lomailun jälkeen. Voit jopa ymmärtää että elvytysrahat joutuvat vääriin käsiin tuhoamaan koko EUn tulevaisuuden.Tätähän olemme pitkään odottaneet.
Ilman pohjoisten maiden kuppausta eu hajoaa.
EU-maat ovat kaikki samassa asemassa. Velvoitteet EU:lle ovat samat.
Elvytysrahastoa kaikki takaavat samassa BKT:n runsaan yhden prosentin suhteessa.
Tukia heikommin menestyneet saavat suhteessa runsaammin kyetäkseen nousemaan ahdingostaan. Siitä hyötyvät kaikki.
Sinne menivät kymmenien vuosien säästöni,Merkelin kitaan.
Höpö,höpö.
Säästöihin ei puututa millään tavalla.Niiden käyttö on jokaisen omassa vallassa.
Tottakai puolustaa. Sillä saadaan monesta maasta saksan alusmaita.
Elvytys ei millään tavalla muuta EU:n rakennetta.
Kaikki maat ovat perussopimuksen mukaan samassa asemassa.
Elvytyksestäkin Saksa maksaa eniten. Suomen osuus on pikkuperunoita.