Millaisia vapaa-ajan harrastuksia on Jehovan todistajilla, vai meneekö kaikki kenttätyöhön.
Miten kenttätyöhön järjestäydytään, vai menekö kukin haluamallaan ajala?
Miten kenttätyöhön järjestäydytään, vai menekö kukin haluamallaan ajala?
Häiritseekö harrastukset
...
11880
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tottahan harrastukset muotoutuvat persoonallisten taipumusten ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Joitakin kiinnostaa taiteelliset alueet, toisia liikunnallinen puoli, jne. On tietenkin niitäkin, joilla ei ole kiinnostusta sen ihmeempiin harrastuksiin.
Kenttätyöhön pyrimme ostamaan aikaa kunkin omien olosuhteiden puitteissa. Monet haluavat osallistua siihen ns. kokoaikaisesti, joka tarkoittaa sitä, että lupautuu olemaan palveluksessa määrätyn tuntitavoitteen. Tunnen silti sellaisia kokoajanpalvelijoita, jotka löytävät aikaa ansiotyön ja kenttätyön lisäksi vielä jopa joihinkin harrastuksiinkin. Joskus tuntuukin että heillä on energiaa vaikka muillekin jakaa. No en kyllä sitä ihmettele ollenkaan, koska omassa voimassaan ei palvelusta jaksa tehdä kukaan kovin kauaa.
Kenttäpalveluskokouksia järjestetään srk:ssa viikottain ja sieltä saa yleensä myös kaverin kentälle, ellei ole sopinut sitä etukäteen kenenkään kanssa. Jokainen voi mennä myös kentälle omalla ajallaan. Kenttäpalvelusta on myös se, että kertoo Raamatun lupauksista satunnaisesti sukulaisille, tuttaville, työ- ja koulutovereille jne. Eli aina ei tarvi lähteä varsinaisesti ovelta ovelle tai katutyöhön, voimme keskustella asioista milloin ja missä vain, kun sopiva tilaisuus löytyy.
Itse nautin valtavasti hengellisistä asioista keskustelemisesta. Siitä saan sellaista tyydytystä, jota en koe minkään harrastuksen puitteissa. Harrastan silti jossain määrin liikuntaa, esim. uintia ja ulkoliikuntamuotoja vuodenaikojen mukaan. Käyn myös silloin tällöin oopperoissa, teatterissa, musiikkitapahtumissa, jne. Matkustelen myös mielelläni. Nuo harrastukset antavat iloa ja väriä elämään, onhan se kaikki samalla vaihtelua. Hengelliset asiat ovat silti elämässäni ensimmäisellä sijalla, joita ilman kokisin elämäni turhanpäiväiseksi.
terv. Rebekka
Jos jehovantodistajanainen lähtee vaikka juoksulenkille, niin pitääkö hänen pukeutua hameeseen tai jakkupukuun?
Vartiotornin kuvissa ihmiset kulkevat vuoristoteilläkin mekossa/puvussa.
Oli vartsikan tutkistelu. Johtaja kysyi, että mitä asiaoita tulee mieleen paratiisi-kuvasta, joka oli kirjoituksen yhteydessä.
Vastasin, että taitaa tosiaan olla paratiisista kyse, kun mies teki pyhävaatteissa puutarhatöitä ja kuitenki vaimo hymyili vieressä.
Minä en ainakaan saanut lapsena harrastaa yhtään mitään, koska olisin voinut joutua huonoon maailmalliseen seuraan.Sen sijaan annettin joku julkaisu käteen ja käskettiin lukemaan siitä. Tätänykyä kärsin siitä edelleen saamattomuutenani ja innostumattomuutenani mitään harrastusta kohtaan.
Meiltä oli kielletty kaikki urheiluseurat, vaikka niihin kovasti kinuttiinki. Maailmallista seuraa...
Onneksi oli seurakunnassa sen verran samanikäisiä nuoria, että pystyttiin pelailemaan omalla porukalla. Ei ollu kyllä varaa syrjiä tyttöjä, että saatiin ees jonkinäköset joukkueet kasaan.
Tyttöjen kanssa oli kyllä kiva pelata esim. koripalloa. Meinas vaan tulla synnillisiä ajatuksia kun piti oikeen tiukkaa puolustusta "iholla".
Meidän kantahelsinkiläissrk:n mummot ei oikein viihtynyt pelikentillä.
Likunnan ope piti mua hulluna kun en koskaan suostunu koulun joukkueisiin enkä menny mihyinkää urheiluseuraan.
Musiikin opettaja piti mua hulluna kun en menny koulun kuoroon, kun se esiinty joulujuhlissa ym.
Opinto- ohjaaja sano mua suoraan hulluksi kun ilmotin että en mee lukioon enkä mihinkään muuhunkaan kouluun jatkamaan. Rupesin tienraivaajaksi.
Vanhemmiten tajusin että olin tosiaan ollu hullu. Tai oikeestaan ne ihmiset jotka mut moiseen tyhmyyteen johdattivat. Meni 10 elämästä hukkaan kun piti vanhoilla päivillä alkaa opiskella.
Hullu mikä hullu.
Selvästikään et ole enää hullu, koska kehität itseäsi opiskelemalla!
Onnea valitsemallasi tiellä! Vartiotornilaisuudesta selviäminen vie aikansa, mutta onnistuu kyllä.
Itse vedän kalsarikännit kotona.
Jos on tosi fanaattinen jt niin ei ehdi juuri mihinkään, koska "ylimääräsen" ajan voi käyttää vaikka henk.koht. tutkimiseen, mietiskelyyn, rukoiluun tms. Jotku harrastaa jotaki "tervemielistä" keskenään, jotku salaa jotaki muutakin. Kyllä teokraattinen toiminta nielee viikossa hirveästi aikaa, ja jos on perhe, "maallista työtä" ja olet vaikka vanhin niin etpä ehdi mihinkään. siellä suositellaankin "ostamaan aikaa" vähemmän tärkeistä asioista. Jotku on pannu tv:n esim pois (oma valinta ei yleistä) ja tästä internetistä varotellaan erityisesti..