YLE:Perjantaina alkaa yksi lähihistorian tärkeimpiä EU-huippukokouksia unionin tulevan kehityksen kannalta. Brysselissä väännetään luultavasti öitä myöten paitsi rahasta myös unionin yhteistyön syventämisestä.
Pöydällä on monimutkainen paketti, joka vilisee kirjainyhdistelmiä. On EU:n monivuotinen rahoituskehys (MFF, Multiannual Financial Framework), elpymisväline (RFF, Recovery and Resilience Facility), yritysten maksukyvyn tukemisen instrumentti (SSI, Solvency Support Instrument), strategisten sijoitusten väline (SIF, Strategic Investment Facility). . .
Vaikuttaako sekavalta? Ei hätää, eri rahoituskanavat voi suosiolla unohtaa. Niitä karsiutunee pois joka tapauksessa.
Huomio kannattaa keskittää kolmeen tärkeään asiaan: annetaanko EU-komissiolle oikeus hakea yhteistä velkaa markkinoilta, kuinka suuri osuus jaettavasta tuesta on lahjoituksia ja millä perusteilla rahaa jaetaan.
Pöydällä on monimutkainen paketti, joka vilisee kirjainyhdistelmiä. On EU:n monivuotinen rahoituskehys (MFF, Multiannual Financial Framework), elpymisväline (RFF, Recovery and Resilience Facility), yritysten maksukyvyn tukemisen instrumentti (SSI, Solvency Support Instrument), strategisten sijoitusten väline (SIF, Strategic Investment Facility). . .
Vaikuttaako sekavalta? Ei hätää, eri rahoituskanavat voi suosiolla unohtaa. Niitä karsiutunee pois joka tapauksessa.
Huomio kannattaa keskittää kolmeen tärkeään asiaan: annetaanko EU-komissiolle oikeus hakea yhteistä velkaa markkinoilta, kuinka suuri osuus jaettavasta tuesta on lahjoituksia ja millä perusteilla rahaa jaetaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Koronapandemian sulkutoimet voivat supistaa Euroopan taloutta tänä vuonna yli kymmenen prosenttia. Talous on siis pahassa taantumassa.
Etenkin Etelä-Eurooppa on erittäin huonossa jamassa. Jos pankkijärjestelmä kriisiytyy eikä valtioiden velkaantumista saada hillityksi, edessä voi olla uusi eurokriisi.
Jäsenmaat ovat rakentaneet omia elvytysohjelmiaan, mutta toiset ovat paremmassa asemassa kuin toiset – osin EU:n sisämarkkinoiden niille tuomien etujen ansiosta. Esimerkiksi Saksa on pystynyt elvyttämään suurin piirtein samalla summalla kuin kaikki muut EU-maat yhteensä.
Koronakriisin päälle Eurooppa on jäämässä maailmanmahtien jälkeen digitaaliteknologiassa. Elvytystä halutaan suunnata digikehitykseen.
Samoin ilmastonmuutoksen hidastamiseen tarvittavaa teknologiaa kehitetään EU:ssa kilpailijoita eli Kiinaa ja Yhdysvaltoja vähemmän, totesi esimerkiksi Euroopan Investointipankki raportissaan(siirryt toiseen palveluun) jo ennen koronavirusta.
Korona-avustukset suunnataan isolta osaltaan ilmastoon, tutkimukseen ja uusiin teknologioihin. Samalla yritetään heikentää Kiinan ja Yhdysvaltojen vahvistuvaa otetta maailmantaloudesta.
Tarkoitus on tukea EU-alueen taloudellista elpymistä koronakriisin jälkeen. Nyt talouksia pitää pystyssä Euroopan keskuspankki, ja se tarvitsee tuekseen poliitikkoja.
EU-rahaa halutaan ohjata valikoituihin investointikohteisiin, ei yleiseen tukeen valtioille. Näin helpotetaan koronakriisin pahiten kurittamia maita, koska taantuma lisää väistämättä niiden velkataakkaa.
Koronakriisin seurauksena työttömyys uhkaa pahentua pysyvästi. Yksi yhteisen elvytyksen tarkoitus on turvata työpaikkoja.
Tavoite on myös edistää ilmastopolitiikan tavoitteita ja Euroopan digitaalista kilpailukykyä. Johtajat haluavat vahvistaa Eurooppaa suhteessa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin, joiden keinot kilpailussa kovenevat koko ajan.
Kolmannes tuista menisi ilmastotoimiin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sanoo viime perjantain tiedotteessaan. Tukien saamisen ehtona olisi oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen, ja tukia voitaisiin evätä jäsenmaiden määräenemmistöllä.
Uudella tukijärjestelmällä halutaan siis varmistaa, että kansallismieliset ja populistiset hallitukset eivät voi yksin estää 27 jäsenmaan EU:n päätöksiä.
Kaikkein olennaisin muutos aiempaan on, että suurin EU-maa Saksa on muuttanut linjaansa.
Suunnanmuutos nähtiin toukokuussa, kun liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron tulivat julkisuuteen elvytyssuunnitelmansa kanssa.
Ensimmäistä kertaa Saksa asettui tukemaan EU-maiden yhteistä velkaa. Ensimmäistä kertaa se myös suostui siihen, että tuki voidaan jakaa avustuksina eli lahjoituksina pahiten kärsineille maille.
Kun Saksa on tähän asti tukenut pohjoisen tiukan talouskurin maita, nyt se ymmärtää aiempaa paremmin toisen EU-mahtimaan Ranskan ideoita yhteistyön syventämisestä.
Merkelille kyse on Euroopan vahvistamisesta ja populismin vastustamisesta. Hän vaikuttaa olevan nyt erittäin tosissaan, eivätkä pohjoiset maat enää saa häneltä tukea(siirryt toiseen palveluun) jarruttaessaan eurooppalaista yhteisvastuuta.
– Kukaan ei selviä tästä kriisistä yksin. Olemme kaikki haavoittuvia, Merkel on painottanut tänä kesänä useasti, esimerkiksi viikko sitten.
Siinäpä totuuksia.
Kukaan ei tosin odota, että ne mahtuisivat kaaliin yhdellekään EU-vihaajalle.
Faktojen ymmärtäminen ei kuulu sen porukan vahvuuksiin.
Et siltikään tyhjäpäisenä eu-pässinä tajua sitä, mistä se raha tulee ja millaisia merkityksiä sillä jaettavalla rahalla on jäsenmaalle. Ei vittu voi olla mahdollista, että itseään niin voimakkaasti ylistävä eu-uskovainen on noin vitun tyhmä! ><
"Kukaan ei tosin odota, että ne mahtuisivat kaaliin yhdellekään EU-vihaajalle.
Faktojen ymmärtäminen ei kuulu sen porukan vahvuuksiin."
Mikä oli todistettava.
Taas... syödään hyvin ja lopputuloksena laitetaan pää pensaaseen tai lakaistaan roskat maton alle. Sitten kaikki on hetken hyvin, kunnes seuraava kriisi tulee.
Kansalle tarjoillaan veronkiristyksiä, leikkauksia, omavastuiden nostoja, vähennysten poistoja. Lisäksi oma infra ja palvelut rapautuu, eikä korjauksia tehdä.
Kansalle tarjotaan mahdollisuus nousta koronalamasta.
Sellainen harmittaa EU-vihaajia. Tuskin sentään normaaleja ihmisiä.
Puolet Suomen 14 europarlamentaarikosta eli mepistä lisäisi Euroopan unionin koronaelpymispaketin lainapainotteisuutta, selviää Uutissuomalaisen tuoreesta kyselystä.
Uutissuomalaisen sähköpostikyselyssä mepeiltä kysyttiin, pitivätkö he elpymispaketin kokoa sopivana ja lisäisivätkö he paketin lainapainotteisuutta.
Kahdeksan meppiä piti pakettia sopivan kokoisena.
Moni Suomen europarlamentaarikoista nosti kyselyssä esiin oikeusvaltioperiaatteen tärkeyden. Lehti kirjoittaa, että periaatteen noudattamisesta on tulossa tukien saamisen ehto.
Ehdotetun paketin koko on 750 miljardia, josta 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille tukina ja 250 miljardia euroa lainoina.
STT
Tiukkaa on mepeilläkin.
Parlamentin on aikanaan hyväksyttävä elvytysohjelma. Silloin ovat mepit tärkeässä roolissa.
Eiköhän elvytyksen taakse löydy riittävästi kannattajia keskiryhmistä.
Äärilaidoilla on vain runsaat sata meppiä.