Löytyykö tutkimustietoa tai hyviä arveluja siitä, miksi Suomen nykyinen itäraja on määritelty kulkemaan juuri nykyiselle linjalleen?
Ensinnäkin: Voisiko vuoden 1940 alueluovutukset selittää osittain sillä, että Neuvostoliitolla oli (todennäköisesti) talvisodan jälkeenkin suunnitelmissa miehittää koko Suomi? Miehittäminenhän olisi tullut tulevaisuudessa vaatimaan vähemmän aikaa ja vaivaa, koska Suomen pinta-alaa oli jo pienennetty talvisodan jälkeisten alueluovutusten myötä.
Yksityiskohtaisemmin:
1. Rajalinja Virolahdelta Ilomantsiin: Miksi itärajaa täytyi vuonna 1940 siirtää näinkin paljon länteen aiemmasta linjastaan? Yksi syy lienee väkisinkin ollut silloisen Leningradin turvallisuuden takaaminen. Tahtoiko Neuvostoliitto vahvasti myös Viipurin itselleen? Jos tahtoi, niin pitikö raja saada Viipurin turvallisuuden vuoksi muutamien kymmenien kilometrien päähän kaupungista? Miksi myös Laatokan pohjoispuoliset alueet piti luovuttaa? Oliko Neuvostoliitolla jostain syystä tarve saada koko Laatokka ja kaikki sen rannikkoalueet itselleen? Oliko Neuvostoliitolla tarve saada Suomen luovuttamasta Karjalasta lisäalueita itselleen esimerkiksi tulevia valtion sisäisiä väestönsiirtoja varten?
2. Luovutetut alueet Kuusamon ja Sallan kunnista: Voisi olettaa, että tällaisesta pienehköstä kaistaleesta korpimaata ei juuri ollut hyötyä Neuvostoliitolle. Voisiko alueluovutusten takana olla pyrkimys lähellä kulkevan Muurmannin radan turvaamiseen?
3. Petsamon alue: Oliko tässäkin kyse läheisen Muurmannin radan ja Murmanskin kaupungin turvallisuudesta? Tahdottiinko Suomen yhteys Jäämerelle katkaista? Houkuttelivatko Petsamon nikkelivarannot Neuvostoliittoa? Miksi koko Petsamo piti luovuttaa vasta jatkosodan jälkeen 1944 eikä jo talvisodan jälkeen 1940?
Ensinnäkin: Voisiko vuoden 1940 alueluovutukset selittää osittain sillä, että Neuvostoliitolla oli (todennäköisesti) talvisodan jälkeenkin suunnitelmissa miehittää koko Suomi? Miehittäminenhän olisi tullut tulevaisuudessa vaatimaan vähemmän aikaa ja vaivaa, koska Suomen pinta-alaa oli jo pienennetty talvisodan jälkeisten alueluovutusten myötä.
Yksityiskohtaisemmin:
1. Rajalinja Virolahdelta Ilomantsiin: Miksi itärajaa täytyi vuonna 1940 siirtää näinkin paljon länteen aiemmasta linjastaan? Yksi syy lienee väkisinkin ollut silloisen Leningradin turvallisuuden takaaminen. Tahtoiko Neuvostoliitto vahvasti myös Viipurin itselleen? Jos tahtoi, niin pitikö raja saada Viipurin turvallisuuden vuoksi muutamien kymmenien kilometrien päähän kaupungista? Miksi myös Laatokan pohjoispuoliset alueet piti luovuttaa? Oliko Neuvostoliitolla jostain syystä tarve saada koko Laatokka ja kaikki sen rannikkoalueet itselleen? Oliko Neuvostoliitolla tarve saada Suomen luovuttamasta Karjalasta lisäalueita itselleen esimerkiksi tulevia valtion sisäisiä väestönsiirtoja varten?
2. Luovutetut alueet Kuusamon ja Sallan kunnista: Voisi olettaa, että tällaisesta pienehköstä kaistaleesta korpimaata ei juuri ollut hyötyä Neuvostoliitolle. Voisiko alueluovutusten takana olla pyrkimys lähellä kulkevan Muurmannin radan turvaamiseen?
3. Petsamon alue: Oliko tässäkin kyse läheisen Muurmannin radan ja Murmanskin kaupungin turvallisuudesta? Tahdottiinko Suomen yhteys Jäämerelle katkaista? Houkuttelivatko Petsamon nikkelivarannot Neuvostoliittoa? Miksi koko Petsamo piti luovuttaa vasta jatkosodan jälkeen 1944 eikä jo talvisodan jälkeen 1940?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kyllä löytyy.
"Ensinnäkin: Voisiko vuoden 1940 alueluovutukset selittää osittain sillä, että Neuvostoliitolla oli (todennäköisesti) talvisodan jälkeenkin suunnitelmissa miehittää koko Suomi?"
Maaliskuun 1940 rauhansopimus ei ollut muuttanut Kremlin suunnitelmia millään tavalla ja Suomi oli tarkoitus paitsi miehittää myös pakkoliittää Viron, Latvian ja Liettuan lailla Neuvostoliittoon.
Molotovin ilmoitus Liettuan ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičiukselle Kremlissä 30.6.1940, vain kolme ja puoli kuukautta Moskovan rauhan allekirjoituksen jälkeen, oli selvää puhetta siitä mitä tuleman pitää:
”Teidän on ymmärrettävä, että pienet kansat tulevat häviämään tulevaisuudessa. Teidän Liettuanne ja muiden Baltian kansojen, Suomi mukaan luettuna on liityttävä kunniakkaaseen neuvostokansojen perheeseen. Sen vuoksi teidän tulisi nyt alkaa perehdyttää kansaanne neuvostojärjestelmään, joka tulevaisuudessa tulee hallitsemaan kaikkialla Euroopassa ja jota tullaan toteuttamaan nopeammin joissakin paikoissa, kuten Baltian maissa ja myöhemmin muualla.”
Kaikki Neuvostoliiton toimet Suomen suunnalla liittyivät tavoitteeseen miehittää Suomi. Neuvostoliitto oli imperialistinen valtio ja sen tavoite oli laajentaa aluettaan koko olemassaolonsa ajan joka suunnalla. Vasta Gorba toi muutoksen politiikallaan. Vielä Brezhnevin aikaan miehitettiin Afganistan puhtaasti imperialismin merkeissä.
- ei ne oppineet, nyt on Putin samoilla jäljillä
Kyseeessä oli sovellutus ns.Pietari Suuren rajasta 1721. NL halusi paperiteollisuutta,koska sen oma oli huonolla tolalla. Selluloosaa tarvittiin myös ruudun valmistukseen.Siksi Enson ryöstö.
NL:n mittakaavassa rajan siirto oli vähäinen.Sotilaat vaativat rajaa Kymijoelle eli Turun rauhan rajaa. Sodan lyhytkin jatkaminen olisi heidän mielestään johtanut Suomen antautumiseen.
Usein unohtuu, että osa itärajasta on pysynyt paikoillaan yli 400 vuotta. Sovussa on eletty pitkään. Kuulemma joissain rajakivissä on edelleen länsipuolella Kolme kruunua.
Se koskee vain noita itärajan korpia.Muutoksia on ollut sielläkin ihan parissa viime sanelurauhassakin.
Länteen ja Pohjoiseen on rauhan rajat. Rähinä tulee aina idästä.Naapurilla on siellä puute maasta.
------Molotovin ilmoitus Liettuan ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičiukselle Kremlissä 30.6.1940, vain kolme ja puoli kuukautta Moskovan rauhan allekirjoituksen jälkeen, oli selvää puhetta siitä mitä tuleman pitää:-----
Kuka tuon tiedon sanatarkasti on maailmalle välittänyt, Molotov itse vai Stalinko ? Tuskin möskään Vincas Krėvė-Mickevičius on saanut siihen tilaisuutta. Ettei vain olisi lännessä jälkikäteen keksitty ?
Myös Liettua piti tarkkaa pöytäkirjaa. Tuossa Molotovin ilmoitukessa ei ole mitään uutta.
Periaate lyötiin lukkoon jo maaliskuussa 1919 ja toteutettiin pitkälti1922 mennessä. Silloin jäänyttä vajausta korjattiin nyt MR-sopimuksella.
Liettuan tekemiä pöytäkirjoja ei kesän -40 jälkeen levitelty maailmalle.
Vincas Krėvė-Mickevičius varmaan itse kertonut. Hän pääsi sodan jälkeen Yhdysvaltoihin jossa kuoli 1954.
Tämä hänen antamansa todistus Molotovin puheista antaa hyvän kuvan Neuvostoliiton todellisista tavoitteista.
Talvisodan jälkeen neukku otti Suomelta vain alueita joilla oli merkitystä Leningradin ja Muurmanskin yhteyksien kannalta. Sitä se siis oli ajanut takaa alusta alkaen ja Suomi kävi turhan sodan.
Ensolla ja Saimaan kanavan puolikkaalla ei ollut mitään tekemistä Leningradin yhteyksien kanssa. Ryssa otti ne ilkeyttään ja ahneuttaan.
Liettuan ulkoministeri Vincas Krėvė-Mickevičiuksen tuon ajan päiväkirjat pitävät yhtä Viron, Latvian ja Liettuan osalta, ne pakkoliitettiin Neuvostoliitton pian noiden Moskovan keskustelujen jälkeen, ja se olisi toteutunut myös Suomen osalta, ellei Hitler olisi muuttanut suunnitelmiaan Suomen suhteen kesällä 1940, vaikkakin tietysti aivan omista itsekkäisistä syistään, mutta samalla nuo Molotovin ilmoittamat vaatimukset Suomen osalta estäen.
Pähkinäsaaren rauha.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Pähkinäsaaren_rauha
Tässä tehtiin linja.