Mohenjo Daro on merkityksellinen arkeologinen löytö

Mohenjo Daro osoittaa sen ettei harappan kulttuurissa ollut uskontoa eikä tunnettu jumalia tai minkään muunlaisia henkiolentoja. Kaupungissa eläneet ihmiset olivat suurella todennäköisyydellä ateisteja. Kaupungin kukoistus aika oli 2600 - 1900 eaa. Toinen merkittävä Indus-laakson kaupunki on Harappa jonka kukoistuskausi oli 2600-1900 eaa. Myöskään sieltä ei ole löydetty ainoatakaan todistetta uskonnollisesta tai edes hengellisestä elämästä. Molemmat kaupungit olivat rauhaa rakastavia. Niissä ei esiintynyt väkivaltaa eivätkä niiden asukkaat sotineet toisiaan tai muita kansoja vastaan. Syy kaupunkien hylkäämkseen oli Saraswati-joen kuivuminen ja kaupunkeja koetelleet tulvat.
19<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Ekö se tuhoutunutkaan arjalaisten hyökkäyksessä.

Äänestä

en ole tutustunut lainkaan kyseiseen kulttuuriin tai kansaan mutta heitän näin lonkalta ajatuksen joka kyseenalaistaa avaajan (t. avaaja) väitteen:

mitä jos harappalaiset palvoivat jumalaa (jumalia) joka ei vaatinut temppelien tai pyhien esineiden tai nuolenpääkirjoitusten tekemistä ?

Jos jotakin ei löydetä eli sitä ei voida todistaa niin onko se todiste siitä että sitä ei ole tai voi olla olemassa ?

Elämää kaukaisessa galaksissa - ei kai ?

Äänestä
  • toinen kyseenalaistava väite tulee tässä:

    mitä jos myöhemmin löydetään todisteita tai viitteitä jumaluskoon ?

    tuskinpa kansasta on säilynyt kovin paljon arkeologisia todisteita vai onko ?

    positiivisen väitteen esittäjän tulisi esittää todiste, jossa kansan virallisessa historiankirjoituksessa sanotaan selvästi, että se kansa oli ateistinen ja jumalia ei palvottu .

    jos tällaista todistetta ei löydy niin sitten ei ole mitään syytä uskoa, että he olivat ateisteja .

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    toinen kyseenalaistava väite tulee tässä:

    mitä jos myöhemmin löydetään todisteita tai viitteitä jumaluskoon ?

    tuskinpa kansasta on säilynyt kovin paljon arkeologisia todisteita vai onko ?

    positiivisen väitteen esittäjän tulisi esittää todiste, jossa kansan virallisessa historiankirjoituksessa sanotaan selvästi, että se kansa oli ateistinen ja jumalia ei palvottu .

    jos tällaista todistetta ei löydy niin sitten ei ole mitään syytä uskoa, että he olivat ateisteja .

    tai saahan sitä uskoa mutta sitä uskoa ei vain voida todistaa oikeaksi eli väitteitä ei voida aukottomasti todistaa .

    niinpä kyseessä täytyy olla aukkojen atismi eikä tieteellisen tutkimuksen tulos tai edes tiede... ?

    eihän se todista mitään että jotakin ei löydetä ?

    antaa toki aihetta epäilylle ja arveluille mutta ei se mikään todiste ole ?

    vai onko olemassa todisteita siitä että jumalia ei ole olemassa ?

    mitä ne todisteet ovat ?

    todisteiden puutetta !

    niinkö ?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    toinen kyseenalaistava väite tulee tässä:

    mitä jos myöhemmin löydetään todisteita tai viitteitä jumaluskoon ?

    tuskinpa kansasta on säilynyt kovin paljon arkeologisia todisteita vai onko ?

    positiivisen väitteen esittäjän tulisi esittää todiste, jossa kansan virallisessa historiankirjoituksessa sanotaan selvästi, että se kansa oli ateistinen ja jumalia ei palvottu .

    jos tällaista todistetta ei löydy niin sitten ei ole mitään syytä uskoa, että he olivat ateisteja .

    Nyt sinä esitit vuorostasi positiivisen väitteen joten jos sallit niin pyydän että voisit esittää omat todisteesi siitä uskonnosta ja niistä jumalista joita Mohenjo Darossa palvottiin. Ateismi on negatiivinen väite jota ei pysty todistamaan sillä se ei jätä jälkiä toisin kuin uskonnot.

    Äänestä

Miksi kaupungit oikeasti tuhoutuivat?
Jehova ei ollut heidän suojelija jumalansa.

Äänestä

Ei sieltä varmaan ole löytynyt rahaakaan?
Väittäisikö aloittaja sen perusteella, ettei siellä rahattomuuden nojalla käyty kauppaakaan?

Äänestä
  • Koko Indus-joen kulttuurialueelta on löytynyt todisteita kaupankäynnistä jo ajalta ennen 3000 vuotta eaa. Kaupankäynnissä on vaihdantatalous huimasti rahaa vanhempi keksintö. Niin vanha, että mahdollisesti sitä, kuten ei tultakaan keksinyt ihminen. vaan edeltäjämme.

    Palvontapaikkojen puuttuminen saattaa tosiaan johtua myös siitä, että keskushallintoa ei järjestäytynyt uskonto eikä hallitsijan palvominen jumalana kiinnostanut, vaan jokainen kansalainen sai uskoa kukin tavallaan tai olla uskomatta. Tämä on minustakin pakotettua uskontoa tai ateismia parempi hallintomuoto.

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Koko Indus-joen kulttuurialueelta on löytynyt todisteita kaupankäynnistä jo ajalta ennen 3000 vuotta eaa. Kaupankäynnissä on vaihdantatalous huimasti rahaa vanhempi keksintö. Niin vanha, että mahdollisesti sitä, kuten ei tultakaan keksinyt ihminen. vaan edeltäjämme.

    Palvontapaikkojen puuttuminen saattaa tosiaan johtua myös siitä, että keskushallintoa ei järjestäytynyt uskonto eikä hallitsijan palvominen jumalana kiinnostanut, vaan jokainen kansalainen sai uskoa kukin tavallaan tai olla uskomatta. Tämä on minustakin pakotettua uskontoa tai ateismia parempi hallintomuoto.

    "Niin vanha, että mahdollisesti sitä, kuten ei tultakaan keksinyt ihminen. vaan edeltäjämme."

    Vapaakaupan kannattajat vaikuttavat aika primitiivisille vieläkin.

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Koko Indus-joen kulttuurialueelta on löytynyt todisteita kaupankäynnistä jo ajalta ennen 3000 vuotta eaa. Kaupankäynnissä on vaihdantatalous huimasti rahaa vanhempi keksintö. Niin vanha, että mahdollisesti sitä, kuten ei tultakaan keksinyt ihminen. vaan edeltäjämme.

    Palvontapaikkojen puuttuminen saattaa tosiaan johtua myös siitä, että keskushallintoa ei järjestäytynyt uskonto eikä hallitsijan palvominen jumalana kiinnostanut, vaan jokainen kansalainen sai uskoa kukin tavallaan tai olla uskomatta. Tämä on minustakin pakotettua uskontoa tai ateismia parempi hallintomuoto.

    Jos ateismi on hallintomuodossa, se on hämäystä. Palvonnan kohde on järjestelmä tai hallitsija.

    Äänestä

  • kollimaattori kirjoitti:

    Koko Indus-joen kulttuurialueelta on löytynyt todisteita kaupankäynnistä jo ajalta ennen 3000 vuotta eaa. Kaupankäynnissä on vaihdantatalous huimasti rahaa vanhempi keksintö. Niin vanha, että mahdollisesti sitä, kuten ei tultakaan keksinyt ihminen. vaan edeltäjämme.

    Palvontapaikkojen puuttuminen saattaa tosiaan johtua myös siitä, että keskushallintoa ei järjestäytynyt uskonto eikä hallitsijan palvominen jumalana kiinnostanut, vaan jokainen kansalainen sai uskoa kukin tavallaan tai olla uskomatta. Tämä on minustakin pakotettua uskontoa tai ateismia parempi hallintomuoto.

    Se että joku olettaa, että täytyisi löytyä jotain rakennettuja temppeleitä tms., omaa vain rajoittuneet käsitykset uskonnonharjoittamisen muodoista.

    Äänestä

Nyt jäi aloittajalta pois toisen kaupungin alkuperinen nimi.
Harappa on hepreaksi Sodoma
Gomorran pakananimi olis kiva tietää. näin Raamatun tutkijana.

Äänestä
  • Harappa on aika kaukana Kuolleestamerestä. Sen rauniot sijaitsevat Koillis-Pakistanissa lähellä Intiaa kuivuneen Saraswati joen varrella. Lisäksi maa ei ole siellä suolainen vaan kuivumisen ja aavikoitumisen takia sorainen.

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Harappa

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Harappa on aika kaukana Kuolleestamerestä. Sen rauniot sijaitsevat Koillis-Pakistanissa lähellä Intiaa kuivuneen Saraswati joen varrella. Lisäksi maa ei ole siellä suolainen vaan kuivumisen ja aavikoitumisen takia sorainen.

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Harappa

    Mutta kun kaikki hävinneet kaupungit ovat Sodomia. Ja ne kaikki hävisivät 4500 vuotta sitten globaalissa tulvassa. Tämä on suoraan Raamatusta! Olen Raamatun tutkija ja tiedän sen ihan Jumalan itsensä kertomana!

    Äänestä

> Myöskään sieltä ei ole löydetty ainoatakaan todistetta uskonnollisesta tai edes hengellisestä elämästä.

Todisteiden puute ei kuitenkaan todista sinun väitettäsi.

Äänestä

Siinä se taas nähdään: kun ateistit pääsevät valtaan, jää jäljelle vain rauniot.

Äänestä

En tiedä mistä olet tietosi saanut, mutta englanninkielisessä Mohenjo-daron wikissä puhutaan uskonnollisista rituaaleista ja orjista, jotka saattoivat olla sotavankeja.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Mohenjo Daro osoittaa sen ettei harappan kulttuurissa ollut uskontoa eikä tunnettu jumalia tai minkään muunlaisia henkiolentoja. Kaupungissa eläneet ihmiset olivat suurella todennäköisyydellä ateisteja. Kaupungin kukoistus aika oli 2600 - 1900 eaa. Toinen merkittävä Indus-laakson kaupunki on Harappa jonka kukoistuskausi oli 2600-1900 eaa. Myöskään sieltä ei ole löydetty ainoatakaan todistetta uskonnollisesta tai edes hengellisestä elämästä. Molemmat kaupungit olivat rauhaa rakastavia. Niissä ei esiintynyt väkivaltaa eivätkä niiden asukkaat sotineet toisiaan tai muita kansoja vastaan. Syy kaupunkien hylkäämkseen oli Saraswati-joen kuivuminen ja kaupunkeja koetelleet tulvat.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu