olla päivä ateistina? Olen miettinyt usein, että millaista se olisi, jos ei tekisikään ruokarukousta eikä iltarukousta eikä useita kertoja päivässä kiittäisi mielessään Jumalaa jostakin hyvästä, jonka kohtaa. Miten pitkäveteistä se olisi ilman noita asioita ja miten kärttyinen ja taistelunhaluinen sitä varmasti olisi ilman kiitollisuuden tunteita.
Onneksi Jumala on suojellut minut ateismin kiroukselta, niin hirvittävälle se vaikuttaa.
Onneksi Jumala on suojellut minut ateismin kiroukselta, niin hirvittävälle se vaikuttaa.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Ateisti ei siis voi olla kiitollinen mistään? Kokeile olla kiitollinen jollekin muulle kuin päässäsi asuvalle satuhahmolle. Vaikka maanviljelijälle jolta sait perunasi? Tai puolijohteiden keksijälle jonka ansiosta voit roikkua täällä?
Ateistilla ei ole mitään käsitystä siitä missä hän on ja miksi:
<<<<Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä. (Kirje heprealaisille 11:3)>>>>
Heprealaiskirjeen 11. luvun alku kertoo profeetallisen näyn tottelemista mikä perustuu Jumalan sanaan luottamiseen. Profeetat luottivat siihen ja olivat vakuutetut siitä, että Jumala pitää lupauksensa ja toteuttaa sanansa, kun aika on siihen kypsä. Profeetat tekivät myös oman osansa toteuttaakseen tämän Jumalan sanan eli he tottelivat saamaansa näkyä tai käskyä ja niin - hokkus pokkus - profetiat toteutuivat.
Jos joku vaikka ennustaa, että saan paljon jälkeläisiä, niin paras keino sen varmistamiseksi on naida monia naisia niin kuin Aabraham tarujen mukaan teki ja avot: syntyi monta kansaa, joista osa on jopa suuria. Näin profeetat varmistivat kuuliaisuudellaan sen, että Jumalan sanan profetia toteutui "niin kuin oli kirjoitettu".
On tietysti profetioita, joita ihminen ei voi toteuttaa, koska se vaatisi yliluonnollista ihmettä. Tällainen on Jeesuksen kuolleista herääminen. Jos Jeesus olis todella sanonut heräävänsä kuolleista kolmantena päivänä jo ennen kuolemaansa ja olis sitten noussut ylös kuolleista, niin toki sitä tulisi pitää ihmeenä, mutta valitettavasti tätä ei voida todistaa, joten uskovat vailla keinoja ateistien pään kääntämiseen eikä kannattaisi edes yrittää.
Pelatkaa mieluummin palloa ulkona tai menkää onkimaan ahvenia: se on paljon hyödyllisempää kuin "taistella tuulimyllyjä vastaan". Yhtään tosi ateistia ette tule ikikuuna päivänä käännyttämään kristinuskoon tai mihinkään muuhunkaan höpö höpö taruihin perustuvaan alkukantaiseen uskontoon tai edes modernimpaan New Age hömpötykseen.
Salaliittoteoriatkin ovat enimmäkseen uskovien krisujen heiniä, vaikka olen ihmeekseni myös ateisteja sillä alueella nähnyt häärimässä. :-o
Anteeksi mitä?? Missä sinä olet ja miksi?
En tiedä onko tämä taas jälleen kerran trolli, koska palsta on täynnä retardin vajakin häirintäviestejä (tunnettiin aikoinaan nikeillä Kampelatutkija, Psykiatri_ ja Instituutti_, kirjoittaa nyt nikeillä KiusallinenIgnistikko ja Friendlyatheis sekä tietysti Anonyyminä) mutta vastaan silti, koska itse asia on kiinnostava ja herättää paljon ajatuksia.
Olen sitä mieltä, että elämä uskovaisena on raskasta ja ahdistavaa, koska koko ajan "täytyy" olla kiittämässä jumalaa ja rukoilemassa häntä ja ajattelemassa Jeesusta. Ei todellista ajattelun ja tekemisen vapautta koska on valittava alati "itsensä kieltämisen" ja "Jeesuksen seuraamisen" ja "maailmassa ja sen himojen mukaan elämisen" välillä.
Jumala siis määrää jopa sen, mitä uskovaisen on lupa ajatella ja mitä puhua: ei hyvä. Todella rajoittunutta minun mielestäni, mutta mikäpä minä olen tätä arvioitsemaan kun minulla ei ole kokemusta päinvastaisesta eli uskovan kristityn elämästä ja rukouksesta.
Pitää siis pohtia alati sitä, mitä on lupa on ajatella, sanoa ja tehdä, ja olla visusti varomatta, ettei tulisi edes vahingossa rikottua ankaraa ja sadistista koston jumalaa vastaan. Toki joku "tosi uskova" voi kokea olevansa vapaa ja nauttii täysin rinnoin elämästä "ilman syntiä", mutta oma näkemykseni on tämä, vaikka en ole koskaan uskovainen kristitty ollutkaan.
Uskonnottoman ja jopa ateistin elämä ei ole samalla tavalla säädeltyä ja rajoitettua. On lupa ajatella, sanoa ja tehdä mitä tahansa, mutta tietenkin jos jää kiinni rikoksista tai pahoista teoista tai valheista niin niistä voi joutua vastuuseen, jos jää kiinni. Kelpoisin varas, raiskaaja, murhamies ja keppostelija onkin sellainen, joka osaa valehdella parhaiten ja peittää jälkensä taitavasti.
Minulle henkilökohtaisesti on melko samantekevää miten joku uskoo tai ei usko kunhan ei aiheuta sanoillaan tai teoillaan tai tekemättä jättämisellään vahinkoa muille ihmisille tai luonnolle eläimineen. Hyväksyn tietenkin karjatalouden ja kypsän lihan ja graavikalan syönnin, mutta en tarpeetonta saastuttamista, jos se voidaan estää kohtalaisin taloudellisin panoksin.
Puita ei saa halata. Se on vankka ja luja mielipiteeni.
Onneksi minulla on olohuoneessani toteemi, jonka päässä lukee Jeesus. Voin kumarrella sille milloin tahansa ja ylistää sitä kaikesta hyvästä. Olisi tosi surkeaa, jos en saisi tehdä jotain niin älykästä.
Sinä kyllä palvot epäjumalaa. Voisit silti käyttää aikasi huonomminkin, polttamalla tupakkaa tai ruohoa ja juomalla olutta, jonka jälkeen konttaisit lattialla oksennuksessasi ja saattaisit silloinkin tuneta tekeväsi jotain hyvin älykästä.
Itse asiassa saattaisit olla myös muutaman sadan auton automiitissä ja poliisin tullessa paikalle tuntea myös tekeväsi jotain erityisen älykästä.
Millaistahan olisi olla päivä uskovana? Olen usein miettinyt, että millaistahan se olisi, jos ei ajattelisikaan yhtään mitään ja millaista olisi uskoa ihan kaikki mitä sinulle satuillaan, vain lammasmaisesti nyökytellen bääbää. Mutta valitettavasti en osaa kääntää aivojani kokonaan pois päältä, kuten uskovat niin sujuvasti tekevät - tai sitten heillä ei vain ole mitään mitä kääntää pois päältä.
Joskus on toki hyvä panna aivot narikkaan ja olla ajattelematta yhtään mitään, mutta silloin pitää sulkea sisääntuloväylät, ettei mikään haitallinen turmele luonnon rauhaa.
Intiassa uskovaiset rypee lehmän ulosteissa. Hyi helkutti. Oksettavaa touhua.
Ateistia odottaa oven takana vasaralla aseistautuneet jeesustelun tulokset .
Luterilaista odottaa kaapissa viinapullo
Kummastakin menee pää sekaisin, mutta luterilaiset niitä tänne jeesusteli oman edun nimissä.
Ennemmin viinaa kun vasaralla päähän.
Itse Luther oli ahkera oluen kittaaja, ruoka säilöttiin suolalla ja se vaati runsaasti olutta.
Sirpillä niskan takaa ja vasaralla otsaan.
"ltarukousta eikä useita kertoja päivässä kiittäisi mielessään Jumalaa jostakin hyvästä, jonka kohtaa. Miten pitkäveteistä se olisi ilman noita-asioita"
Aikamoinen noita saakin olla, että näkee maailman hyvänä ja josta kiittää näkymätöntä.
Kokea maailma sellaisena kuin se vain on? Ei sinusta taida olla siihen.
Eikö sinun elämässäsi sitten tapahdu mitään, mikä tuntuisi hyvälle ja josta tuntisit kiitollisuutta?
Ei olisi päivä ateistina.
Minkälaista olisi elämä uskovana? Päivästä päivään, vuodesta toiseen lukittuna jumalaan uskomisen kaappiin ja katsella ulos kaapin lasiovesta todelliiseen maailmaan. Ei varmaan kehúmista.
Millaista olisi olla päivä ateistina? Luulisi tulevan paljonkin erilaisia vastauksia, suomalaisista kun kumminkin reilu enemmistö on ateisteja.
Vietän mieluummin ikuisuuden helvetissä kuin päivän ateistina.
Vietän tällähetkellä elämää Hellariperheessä ja se on ainaista helvettiä. Sen lisään äskeiseeni sekä avaukseeni.
Osa ateisteista vaikuttaa todella pahasti vammaisilta.
Jyrbä!!!
HEH HEH HEH .... Onneksi en ole uskis.
Tervejärkinen ihminen ei tarvitse hakea tukea olemattomilta mielikuvitus olioilta.
On hienoa olla ateisti
Pappi hekottelee ja h.....
Kaikki ihmiset ovat ateisteja syntyessään. Osa aivopestään paikalliseen uskontoon. Uskonnothan ovat paikkakohtaisia.
Onneksi sain uskonnoista vapaan kasvatuksen ja jäin ateistiksi.
Lapsi voidaan indoktrinoida ateistiksi. Jokainen lapsi pitää totena omien vanhempiensa sanat. Isä ja äiti määräävät siten sen, mihin pieni lapsi uskoo. Tämä voidaan kyseenalaistaa todistetusti vasta nuoruusiässä ja päätyä toiseen näkemykseen.
Näin. Juurikin näin. Noin. Hyvä minä! :)
"Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä. (Kirje heprealaisille 11:3)"
Tieteen avulla me opimme ymmärtämään niitä universumin prosesseja, joissa aineesta on muodostunut monimuotoisia asioita, kuten elämä. (Kommentti palstalaisille 19.07.)
Kokeile. Ei se ole vaikeaa.
Periaatteessa näin. Ateistiksi ryhtyminen on kuin kääntäisi valot päälle. Valitettavasti monella uskiksella tilanne on jo sellainen että päävirta on käännetty pois päältä ja sähkölaitos on käynyt vielä varoiksi irroittamassa pääsulakkeet.
Joten ei niillä ei sytytä vaikka kuinka napsuttelisi valokatkaisijaa.
Aloitus hyvin osoittaa millaisissa vainoharhoissa uskovainen joutuu elämäänsä
viettämään. Sääliksihän tuollaisia heikkolahjaisia ihmisiä käy. Joutuvat pelkäämään kaikkea mitä eivät ymmärrä. Eli siis käytännössä ihan kaikkea.
Tiedän yhden hihhulin joka peloissaan lopetti rukoilemisen kun hän alkoi kuvittelemaan että Jumala loukkaantuu hänen rukoilustaan. Hänen mielestään hänen rukoilunsa osoitti että hän ei luota Jumalan kaikkitietävyyteen ja Jumala rankaisee häntä tästä epäluottamuksesta Helvetin kauhuilla.
Kaikkitietäväisen Jumalan rukoilu on ensinnäkin turhaa ja toisekseen tekopyhää farisealaisuutta.
Kaikkitietävän Jumalan rukoilu on turhaa, koska Jumala tietää mitä uskova tarvitsee jo ennen kuin tämä sitä pyytää ja koska Jumala näkee tulevaisuuteen tietää hän jo etukäteen sen, mitä ihminen tulee rukoilemaan, niin että voisi valmistaa etukäteen sen, mitä aikoo antaa, mutta kun se Jumala ei anna mitään eikä vastaa millään tavalla pyyntöihin.
Hihhulivajakki luulee sitten Jumalan vaikenemista ja hiljaisuutta ja sitä että ei saa mitään pyytämäänsä että sekin on Jumalan vastaus, rukousvastaus.
Ei saatana mistä noita vajakkeja oikein sikiää!
Miksi kysyt?
Jokainen päivä on yhtä helvettiä.
En suosittele.
Näin olen itsekin sen kokenut ja sekä ateistit että teistit tekevät parhaansa, että piinaa riittää.
Se, että ateistit joutuisivat helvettiin kuolemansa jälkeen olisi kyllä ihan oikein monen heistä kohdalla, mutta se, että kaikki teistit pääsisivät taivaaseen olisi taas täysin väärin monen heistä kohdalla.
Millaistahan olisi olla loppuelämä liskona, pantterina tai toisen sukupuolen edustajana kuin mitä on?
Monet ovat yrittäneet muokata kehoaan ja käytöstään, niin että saisivat kokea tämän perverttisen fetissin ja fantasian, mutta eivät he ole oikeasti muuttuneet sisältä toisenlaiseksi.
Ihminen on aina ihminen ja poika on poika ja tyttö on tyttö. Ei siinä leikkaukset ja mielisairaus mitään auta. Onhan niitä monia Napoleonejakin omasta mielestään, mutta ihan tavallisia Matteja ja Mikkoja he ovat mielisairaalan suljetulla osastolla.