RKP on todellinen demokratian kukkanen.
5% kannatuksella 2 ministeriä :-))))))))))))))))))))))
Ja Vaasan sairaalalle Ruotsin kieli, mitä ihmettä me sillä kielellä teemme ?
Ruotsi erkaantui Suomesta 1809.
Huomattava epäkohta tässä tasa-arvoa iloisesti peräänkuuluttavan yhdistyksen toiminnassa.
5% kannatuksella on oikein saada 9-10 kansanedustajaa, mutta 2 ministeriä on jo suoranainen saatananpalvonnallinen ilmentymä.
No niin, ilmastouskovaiset takomaan tietojaan ja hypettämään...hopihopi...
5% kannatuksella 2 ministeriä :-))))))))))))))))))))))
Ja Vaasan sairaalalle Ruotsin kieli, mitä ihmettä me sillä kielellä teemme ?
Ruotsi erkaantui Suomesta 1809.
Huomattava epäkohta tässä tasa-arvoa iloisesti peräänkuuluttavan yhdistyksen toiminnassa.
5% kannatuksella on oikein saada 9-10 kansanedustajaa, mutta 2 ministeriä on jo suoranainen saatananpalvonnallinen ilmentymä.
No niin, ilmastouskovaiset takomaan tietojaan ja hypettämään...hopihopi...
Vastaukset 37
Vanhimmat
Keskustahan kuuluu jo enemmistöön, jos hallituksen näkökulmasta sitä katsastellaan. Koalitiolla on yli puolet eduskuntapaikoista, joten se siitä.
Avaajapersulle tiedoksi että Suomen ruotsinkieliset ovat suomalaisia eivätkä ruotsalaisia.
Ongelma näillä on vain ja ainoastaan se että ruotsinkieli on peruskoulussa ollut liian vaikea oppia.
Keski-Pohjanmaalle suunnitellaan tynkä-sotea.
Asukasluku on typistetty 68.500 henkeen.
Suomen pienin.
Palvelut siellä - täällä, vaan ei 47.700 asukkaan Kokkolassa.
1983+vaalien+jälkeen+SMP+sai+vajaan+10+%+äänistä+ja+ärkkopee+5+prossaa
RKP:llä on kahdella ministeripaikallaan lievä yliedustus hallituksessa, mutta vaikea salkkuja on jakaa lukumääräisesti täsmälleen oikeassa suhteessa kansanedustajapaikkoihin.
Tasoitus tehdäänkin ns. salkkujen painavuudella. Tässä tapauksessa kun Anna-Maja Henriksson sai normaalipainoisen oikeusministerin salkun, RKP:n kakkosministeri Thomas Blomqvist sai käytännössä tyhjän Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvoministerin salkun. Oletko nähnyt Blomqvistia kertaakaan julkisuudessa keräämässä näkyvyyttä puolueelleen?
Mittavin yliedustus kannatukseen nähden koettiin ehkä viime hallituskaudella, kun sininen tulevaisuus oli hallituksessa persujen ja sinisten yhteisen edustajamäärän "mandaatilla". Siinä kohdin meneteltiin kyllä koko demokraattisen järjestelmän kannalta omituisesti, kun ei käyty uusia haallitusneuvotteluja.
RKP saattaa saada silloin tällöin yliedustusta senkin vuoksi, että Kepu on kokenut sen edustavan joissain kohdin samanlaisia arvoja kuin Kepukin eli vastapainona vasemmistopuolueille. Eli tässäkin hallituksessa Kepu jakaisi "ylimääräisen" paikan todennäköisesti mieluummin RKP:lle kuin Vihreille, jos pitää valita.
Myös silloin, kun kepu on ollut oppositiossa, kokoomus ja RKP on niputettu hallituksen sisällä yhteiseen arvorintamaan niin, että RKP on siitä hyötynyt.
Näin SDP myös hajosi kesken vaalikauden aikanaan. Siitä sitten vaikea vetää johtopäätöksiä, kun kesken hajoaa. persut tuli voimalla hallitukseen, joka sitten eritettiin sinisiksi, he ei menestyneet, samoin nyky persut ei tohdi hallituksiin, tietäisi sinisten kohtaloa. Soini oli hyvä ulkoministeri jolle Moskovat ovetkin oli auki toisin kuin Homo-pekalla. jolla ei ole asiaa Venäjälle.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000660063.html
Rinteen+wappusatasella++ei+tullut+satasta,+mutta+tulikin+pakkoruotsihallitus+suoraan+puskista.+Pakkoa+ylioppilaskirjoituksiin+lisää+ja++varsinainen+ruotsinkielisten+sote-kaappaus.
Eihän hallinto kaksinkertaistu, jos viranhaltija vaihtaa puhumaansa kieltä asiakkaan mukaan.
Ei vai.
kts mm Seinäjoen ja Vaasan hallinnot, kun piti Vasaan saada jatkumaan sairaala kielen takia.
Eihän nimimerkkisi Anonyymi viitannut tuossa millään lailla Seinäjokeen ja Vaasaan, vaan päinvastoin korosti kaksinkertaista hallintoa koko Manner-Suomessa pohjoisesta etelään ja lännestä itään Venäjän rajalle saakka.
Sitä paitsi Seinäjoen ja Vaasan sairaanhoitopiireissäkään kysymys ei ole ollut siitä, että toinen sairaanhoitopiiri eli sen hallinto olisi oltu lakkauttamassa, vaan ainoastaan siitä, sisällytetäänkö myös Vaasan sairaanhoitopiirin keskussairaalaan ns. laajan päivystyksen palvelut.
Soite Keski-Pohjanmaalta olisi pystynyt tuottamaan myös niitä ruotsinkielisiä palveluja, joita ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoinen sektori niin kovin on kaivannut, koska Kokkola on kaksikielinen kaupunki. RKP kuitenkin puheenjohtajansa Hendrikssonin johdolla junaili asiat niin, että esim. hänen kotikaupunkinsa Pietarsaari tulee ottamaan palvelunsa noin sadan kilometrin päästä Vaasasta, kun Keski-Pohjanmaan Keskussairaalaan matkaa olisi ollut vain n. 35 kilometriä. Periaatteessa RKP:n vaatimus Vaasan Keskussairaalan päivystysstatuksesta ei olisi ollut välttämätön, jos asiassa olisi käytetty järkeä. Hendrikssonkin on takuulla ollut tietoinen mm. K-PKS:n tarjoamista kaksikielisistä palveluista, sillä Pietarsaaressa synnytysten päätyttyä pietarsaarelaiset synnyttäjät on ohjattu Kokkolaan. K-PKS onkin ollut yksi eniten synnytyksiä hoitaneista sairaaloista, mutta nyt siitä tulee siirtymään merkittävä osa Vaasan Keskussairaalan hoidettavaksi.
Tähän asti pelastustoimi on ollut yhteinen Kokkola-Pietarsaaren pelastustoimi, mutta maakuntarajojen betonoituessa sekä hallinnon eriytyessä tämäkin yhteistyö tulee hajoamaan. Kokkolaa ja Pietarsaarta on totuttu alueellisesti pitämään talousalueellisena kaksoiskaupunkina, joilla on myös yhteinen lentokenttä Kruunupyyssä. Kuinkas nyt sitten, mikäli Kruunupyykin päättää jäädä Pohjanmaan maakuntaan Keski-Pohjanmaan sijaan? Keski-Pohjanmaa menettää siinä tapauksessa lentokenttänsä ja Pohjanmaallla niitä onkin sitten tuplasti. Onneksi Kruunupyyssä on liike nimeltä Pro Kruunupyy, joka on vahvasti pyrkinyt pitämään huolta siitä, että Kruunupyy pysyisi osana Keski-Pohjanmaan tuottamia palveluita. Kruunupyyhän on vain 14 kilometrin päässä Kokkolasta ja K-PKS on ollut tähän asti heidänkin lähisairaalansa. RKP on kuitenkin sielläkin osannut tehdä asiat vaikeiksi. Kruunupyyhyn kuuluvat Alaveteli ja Teerijärvi ovat kuitenkin tehneet jo selväksi, että mikäli Kruunupyy aikoo kääntyä Vaasan kannalle, niin nämä ruotsinkieliset, entiset itselliset kunnat alkaisivat irtautumaan Kruunupyystä ja todennäköisesti liittyisivät Kokkolaan. Vaasan sote-piiriin kuuluessaan heidän ERVA-sairaalansa olisi Turussa ja matkaa sinne olisi vajaat 500 kilometriä, kun taas Soiten kautta Oulun ERVA:ssa yliopistosairaalaan matkaa olisi vajaat 250 kilometriä.
Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan ei ole tulossa laajan päivystyksen palveluja kummallakaan kielellä.
Manner-Suomessa+ruotsinkielisiä+on+4,78+%,+noin+265.000.+Se+on+paljon+vähemmän+kuin+Espoon+väkiluku.
RKP:n+sote-kaappaus:
Laaja päivystys kahdella kielellä tulee siis vain Vaasaan?
Se taitaa olla Henrikssonin vaalipiiri.
Näin hoidetaan suomalaisten terveyspalveluita!
Alas Keski-Pohjanmaa.
Nyt ovat hätäpäissään tekemässä sellaisen sekametelisopan, ettei siitä Erkkikään saa selvää.
Vaasan ja Kokkolan seutua koskeva laaja päivystys kahdella kielellä oli tarkoitus tulla Seinäjoelle ja sellainen sinne tulee joka tapauksessa. Vaasalaiset riehaantuivat, etteivät saa omaa, mutta keskipohjalaiset ottivat asian tietääkseni ruotsinkielisiä myöten rauhallisesti.
Uutisoitiin, että Vaasan sairaanhoitopiirissä keskimäärin vain noin yksi ruotsinkielinen potilas viikossa tulee tarvitsemaan laajaa päivystystä eli niitä kaikkein harvinaisimpia päivystyspalveluja. Normaalit päivystyspalveluthan säilyvät kaikissa Suomen keskussairaaloissa.
Tässä kohussa on syytä ottaa huomioon, että laajan päivystyksen palveluja ei voida välttämättä käytännössä tarjota jokaisessa laajan päivystyksen sairaalassa, sillä harvinaisten alojen erikoislääkäreistä on pulaa jo normaaleihin päivävuoroihin, saati että heitä riittäisi myös yö- ja viikonloppupäivystyksiin. Eli vaikka Vaasasta nyt tuleekin laajan päivystyksen sairaala, alueella asuvien pitää mahdollisesti joka tapauksessa matkustaa sinne Seinäjoella toimivaan päivystykseen.
Virkailija ei todellakaan puhu välillä suomea ja välillä ruotsia, sillä useimmilla kaksikielisillä sote-alueilla ruotsinkielisiä on todella vähän. Hekin ehkä muutamaa ikäihmistä lukuun ottamatta puhuvat suomea hyvin, jopa paremmin kuin ruotsia.
Silti perustetaan ruotsinkielisiä virkoja, suojatyöpaikkoja.
Ihan varmasti virkailija puhuu sekä suomea että ruotsia. Siihenhän heidät on koulutettu ja siksi ovat kielikokeet suorittaneet.
Keski-Pohjanmaan sote-maakunta olisi ehdotuksen mukaan Suomen pienin sote-maakunta:
- Pohjois-Pohjanmaa 409.000
- Keski-Pohjanmaa 68.500
- Pohjanmaa 176.000
- Etelä-Pohjanmaa 195.000
Kaikki kaksikielisiä E-Pohjanmaata lukuun ottamatta.
.
Myös Kymenlaakson kaksikielinen sote-maakunta on näitä RKP:n kukkasia
- asukkaita 167.000, joista Pyhtään 403 ruotsinkielistä riittää koko alueen kaksikielisyyteen.
Pyhtään rajanaapurina on kaksikielinen Itä-Uusimaa
- asukkaita 97.000 (toiseksi pienin sote).
Kainuun sotealue olisi asukasluvultaan Keski-Pohjanmaan luokkaa.
Kuten sanoin ainoa ongelma on se että jotkut ovat olleet koulussa liian tyhmiä tai laiskoja oppimaan helpon kielen.
Persut tarvitsevat vähemmistöjä eli ruotsinkielisiä tai homoja vihollisekseen.
Ei olekaan. Onko joku väittänyt muuta? Kysymys oli siitä, kuinka järkevätkin ratkaisut voidaan menettää, kun politiikka astuu peliin. Oman tontin puolustaminen kun ei välttämättä ole kokonaisuuden kannalta paras asia.
Jäikö muuten suppeamman päivystyksen sairaaloiden määrä yhden käden sormilla laskettaviksi? Olisiko kokonaisuuden kannalta ollut kuitenkin järkevämpää, että olisi tehty vain yhden päivystystason sairaaloita eli laajan? Tämä suunniteltu systeemi saattaa vaarantaa esim. akuuttikirurgisen toiminnan juurikin näissä suppeamman päivystyksen alueilla. Olenkin jo jo itse tullut siihen johtopäätökseen, että ambulansseissa tapahtuvien kuolemien määrä tullee uudistuksen myötä kasvamaan. Onko saadun säästön arvoista?
Nyt Pohjanmaalla sekä Etelä-Pohjanmaalla on kaksi laajan päivystyksen sairaalaa alle sadan kilometrin säteellä toisistaan. On taatusti ylimitoitettua alueella asuvien määrään katsottuna. Vaasan ja Oulun väliin taas jäi melkoinen laajan päivystyksen "musta aukko" noin 350 kilometrin matkalle. Kokkolasta itään seuraava laajan päivystyksen sairaala löytyy Kajaanista n. 260 kilometrin päästä. Tämä vain näin esimerkkinä siitä todellisuudesta sairaalaverkostossa, mihin poliittisilla kaupoilla on päästy.
Ps. Sote-neuvotteluissa ei takuulla ole katsottu Suomen karttaa, kun päätöksiä on tehty.
>>Jäikö muuten suppeamman päivystyksen sairaaloiden määrä yhden käden sormilla laskettaviksi? Olisiko kokonaisuuden kannalta ollut kuitenkin järkevämpää, että olisi tehty vain yhden päivystystason sairaaloita eli laajan?<<
Voidaan myös kysyä, onko järkevää, että ihan jokaisessa keskussairaalassa on läpi vuorokauden ja läpi vuoden vaikkapa silmävammoihin erikoistunut kirurgi, kun niitä vammoja sattuu kuitenkin lähinnä vain uutenavuotena.
Toiseksi on pakko kysyä, mistä ihmeestä harvinaisten vammojen ja sairauksien spesialisteja saadaan rekrytoitua jokaiseen keskussairaalaan niin paljon, että heitä riittää myös päivystyksiin. On riittävästi vaikeuksia saada noita spesialisteja pyörittämään edes normaalia poliklinikkatoimintaa kello kahdesta kello kuuteentoista.
Teoria ja käytäntö ovat usein kaksi eri asiaa.
Ruottalaisilla silmälääkäri erikoistunut vasempaan silmään ja ruottiksi.
Tyhmyydestä tuskin on kyse, mutta on suorastaan hulluutta uhrata energiaa kieleen, jota et tarvitse juuri koskaan. Luet sitä pakosta koulussa ja unohdat sen sitten tarpeettomana.
Eipä juuri ole intoa uhrata energiaa aineeseen, joka vie aikaa tärkeimmiltä oppiaineilta.
Ruotsinkielisillä on vain hirveä hätä, että ruotsinkielisten prosenttimäärä häviää tyystin,
Siksipä pitää meuhata tuon kielen tarpeellisuudesta. Kyllä se kieli tuolla rajantakana säilyy, siellä sitä voi harrastaa, jos haluaa.
Eli kysymys on laiskuudesta, jonka syyksi motivaatio-ongelma on huono peruste. Ihan jokainen koululainen joutuu opiskelemaan oppiaineita, jota kouluaikanaan pitävät tulevaisuutensa näkökulmasta tarpeettomana.
Ruotsinkielisiä+on+4,78+%+,+noin+265.000+henkeä.
Ruotsinkieltä puhuvien osuus vaihtelee valtakunnallisesti alueellisesti suuresti. Noista ruotsinkielen kokeen suorittaneista valtaosa on hyvin motivoituneita palvelemaan asiakkaitaan ruotsin kielellä. Moni suomalainen osaa palvella maahanmuuttajia jopa englanniksi, venäjäksi tai ranskaksikin.
Käytännön kielitaito voi kyllä olla heikkoa riippumatta siitä, kuuluuko palveltava samaan äidinkieliryhmään palvelijan kanssa vai ei. Jotkut ikääntyneet suomalaiset puhuvat esimerkiksi pelkkää suomen kieleltä etäisesti kuulostavaa ns. pankkolängvitsiä. Nykyinen työikäinen sukupolvi hallitsee onneksi käytännön kielitaidon paremmin kuin edeltävät sukupolvet.
Nykypäivän veltoille ja kaiken helpolla saaneille nuorille tekee vain hyvää tehdä jotain ei kivaa.
Lentopallomaajoukkueen ex päävalmentaja Köpi Sammelvuo puhuu seitsemää kieltä.joten ihan pötyä väittää että ruotsin opiskelu olisi jostain pois.
Tutkintoni ei ole historiallis-kielitieteelliseltä osastolta. Olen opiskellut seitsemää vierasta kieltä. Näistä kuudessa on myös yliopistomerkintöjä.
Ruotsia en ole välttämättä tarvinnut koskaan, venäjääkin vain vähän.
Niitä muita olen tarvinnut ja olisin tarvinnut enemmänkin, jos olisin ehtinyt opiskella niitä kauemmin.
Tilapäinen valtion rahakirstun vartija Kyl-muni.
Ruotsi kielenä turhaakin turhempi !
Onko se muiden vika, jos et sitä aikanaan yksinkertaisuuttasi oppinut?