EU-johtajat innoissaan sopimuksesta!

HS-analyysi
Macronin mukaan elpymispaketti merkitsee ”historiallista muutosta Euroopassa”, mutta sitä tuskin tapahtuu kolmesta syystä
Huippukokouksessa nähty riitely ja nurkkakuntaisuus saivat hetkeksi unohtamaan, että EU etsi lääkettä historiallisen kokoluokan kriisiin. Suomen hellimä oikeusvaltioperiaate yli biljoonan euron budjettikehyksessä todennäköisesti vesitettiin, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen.

Historiallinen päivä Euroopalle ja Italialle. Näin riemukkaasti twiittasi Italian pääministeri Giuseppe Conte varhain tiistaiaamuna, kun EU-maiden johtajat olivat päässeet sopuun valtavasta yli 1 800 miljardin euron paketista, joka sisälsi koronatukea jäsenmaille sekä Euroopan unionin seitsenvuotisen budjettikehyksen.

Conten reaktio kiinnosti, sillä hän varoitti viime keväänä, että EU menettää olemassaolon tarkoituksensa, jos se ei pysty auttamaan koronapandemian koettelemia jäsenmaita. Italia on EU-maista kärsinyt pahiten viruksesta: ainakin 35 000 italialaista on kuollut covid-19-tautiin ja maan talous on ajautunut syviin vaikeuksiin.

Helmi-maaliskuun taitteessa italialaiset ajattelivat, että muut EU-maat olivat jättäneet heidät yksin kärsimystensä kanssa. Tuolloin Pohjois-Italian sairaalajärjestelmä oli romahduksen partaalla, mutta unionista ei kuulunut apua eikä paljon sympatiaakaan.

Yhdessä kyselyssä peräti 88 prosenttia italialaisista ajatteli Euroopan jättäneen heidät hätään ja 67 prosenttia piti EU-jäsenyyttä turhana.

TIISTAINA EU:ssa runnottiin läpi poikkeuksellinen tukipaketti, jossa Euroopan komissio valtuutettiin ottamaan velkaa 750 miljardin euron edestä koronakriisin jälkihoitoon. Summasta 390 miljardia jaetaan avustuksina ja 360 miljoonaa lainoina seuraavan kolmen vuoden aikana.

Paketin syntyä kehuivat Conten ohella monet muutkin johtajat Suomen Sanna Marinista (sd) Hollannin pääministeriin Mark Rutteen ja Ranskan presidentistä Emmanuel Macronista Saksan liittokansleriin Angela Merkeliin. Uutistoimisto Reuters puhui ”ennennäkemättömästä solidaarisuuden osoituksesta lähes seitsemän vuosikymmenen aikana eurooppalaista integraatiota”.

Macronin mielestä nyt sovittu paketti merkitsee ”historiallista muutosta Euroopassa ja euroalueella”. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puolestaan totesi, että nyt ei kukaan voi väittää, kuten usein väitetään, että Eurooppa tekee ”liian vähän ja liian myöhään”.

Pääministeri Sanna Marin asetteli Twitterissä sanansa maltillisemmin ja nurkkakuntaisemmin: ”Kokonaisuus sisältää monia Suomelle tärkeitä asioita. Lopputulosta voidaan pitää Suomen näkökulmasta hyvänä.”

CONTEN ja Macronin historia-hehkutusten ja Marinin laimeampien kommenttien väliin jää kuilu, jonne mahtuu koko Euroopan unioni perinteineen, tahtotiloineen, toiveineen ja pelkoineen. Vaikka rahan jakamisesta sovittiin poikkeuksellisen kriisin jälkimainingeissa, matka syntyneeseen sopuun ja siitä esitetyt tulkinnat olivat ehtaa perus-EU:ta ilman sen ylevämpiä ulottuvuuksia.

Sopu jättipaketista saatiin aikaan riidellen ja lukuisien kompromissien summana. Monipäiväisen huippukokouksen uutisointia seuratessa saattoi helposti unohtaa, että mitään koronakriisiä oli koskaan ollutkaan: Hollanti tuijotti omaa populistien pieksemää napaansa, Suomi maaseutuaan ja Unkari omaa kirjavaa kokonaisuuttaan.

On liian varhaista sanoa, synnyttikö viisipäiväinen kokous pysyviä haavoja tai jakolinjoja Eurooppaan tai tapahtuiko EU:ssa jokin perustavanlaatuinen historiallinen muutos. Mutta vastaus molempiin kysymyksiin on todennäköisesti ei.