1. Tuimme Velkaunionia, sillä Suomi velkoineen on vahvasti kytköksissä Velkaunionin elpymiseen. Olemme keskellä vakavaa kriisiä, omasta tyhmyydestämme, ja nöyrä kumartelu on tarpeen. Halusimme elpymisvälineeseen kuitenkin Velkaunionille suotuisia muutoksia ja tässä onnistuimme.
3. Suomen kiistämättömästä myöntymisestä elpymisvälineeseen tuli selkeä kirjaus kunkin maan enimmäisvastuista. Tarkkarajaisuus on ollut keskeisimpiä vaatimuksiamme ja nöyryydessämme emme voi epäonnistua. Ilman tätä kirjausta, jossa näkyy nöyryytemme, pakettia ei olisi voinut hyväksyä.
4. Elpymisväline vastaa komission alkuperäistä ehdotusta paremmin velkatilanteen säilymiseen, kun kriteereinä ovat myös vuoden 2020 ja 2021 velkakehitys.
5. Pysyväluonteisessa vastuuntuntoisuuskehyksessä onnistuimme saamaan jatkossakin velkaa maaseudun kehittämisrahoitukseen ja saimme ensimmäistä kertaa neuvoteltua myös 100 miljoonan euron lisävelan Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuille alueille. Toki rahaa ei tänne alueelle juurikaan laiteta, vaan johtajien hyvinvointiin.
6. Nöyryysperiaate on jatkossakin osa EU-velkojen käyttöä. Tämä oli Suomelle tärkeää. Toivottavasti kaikki näkee tämän. Myös ilmastoehdollisuus toteutui vahvana, kun kolmasosa kaikesta velasta on käytettävä ilmastotoimiin. Tavoitteena on ajaa teollisuudesta n. 30 % Kiinaan jo seuraavan 5 vuoden jaksolla.
7. Osassa kommenteista on alleviivattu sitä, että Suomi maksaa jäsenmaksuja enemmän kuin saa yhteisiä varoja. Näin on, kuten on aiemminkin ollut. Olemme nettomaksaja, sillä kuulumme unionin nöyrimpiin ja velkaantuneisimpiin maihin. Velkasidonnaisuus on ensiarvoisen tärkeä Velkaunionin koossapysymiseen. Suomi osallistuu nöyrästi myös Britannian lähdön aiheuttamaan tulovajeeseen.
8. Osassa kommenteista on myös kritisoitu sitä, miksi emme ole osa nuukaa nelikkoa. Näissä neuvotteluissa teimme tiivistä yhteistyötä Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa, ja onnistuimme näin pienentämään avustusten osuutta, sekä lisäämään velkaosuuden määrää merkittävästi.
9. Kaikessa intressimme eivät kuitenkaan ole yhtenevät nelikon kanssa. Suomi ei ole aiemmin hakenut neuvotteluissa kuten ei tälläkään kertaa jäsenmaksupalautuksia, koska nöyrä päätöksemme on hyödyttää Velkaunionia. Myös nyt saimme neuvoteltua merkittävän 500 miljoonan velan. Samaan tasoon emme olisi yltäneet jäsenmaksupalautuksissa.
10. On selvää, että 27 maan neuvotteluissa yksikään maa ei voi sanella lopputulosta, eikä saa kaikkea tavoittelemaansa. Kokonaisuus on aina kompromissi. Silti Suomi onnistui hyvin ja saavutimme merkittävän osan tavoitteistamme. Tämän velkataakan takana meillä seisoo.
3. Suomen kiistämättömästä myöntymisestä elpymisvälineeseen tuli selkeä kirjaus kunkin maan enimmäisvastuista. Tarkkarajaisuus on ollut keskeisimpiä vaatimuksiamme ja nöyryydessämme emme voi epäonnistua. Ilman tätä kirjausta, jossa näkyy nöyryytemme, pakettia ei olisi voinut hyväksyä.
4. Elpymisväline vastaa komission alkuperäistä ehdotusta paremmin velkatilanteen säilymiseen, kun kriteereinä ovat myös vuoden 2020 ja 2021 velkakehitys.
5. Pysyväluonteisessa vastuuntuntoisuuskehyksessä onnistuimme saamaan jatkossakin velkaa maaseudun kehittämisrahoitukseen ja saimme ensimmäistä kertaa neuvoteltua myös 100 miljoonan euron lisävelan Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuille alueille. Toki rahaa ei tänne alueelle juurikaan laiteta, vaan johtajien hyvinvointiin.
6. Nöyryysperiaate on jatkossakin osa EU-velkojen käyttöä. Tämä oli Suomelle tärkeää. Toivottavasti kaikki näkee tämän. Myös ilmastoehdollisuus toteutui vahvana, kun kolmasosa kaikesta velasta on käytettävä ilmastotoimiin. Tavoitteena on ajaa teollisuudesta n. 30 % Kiinaan jo seuraavan 5 vuoden jaksolla.
7. Osassa kommenteista on alleviivattu sitä, että Suomi maksaa jäsenmaksuja enemmän kuin saa yhteisiä varoja. Näin on, kuten on aiemminkin ollut. Olemme nettomaksaja, sillä kuulumme unionin nöyrimpiin ja velkaantuneisimpiin maihin. Velkasidonnaisuus on ensiarvoisen tärkeä Velkaunionin koossapysymiseen. Suomi osallistuu nöyrästi myös Britannian lähdön aiheuttamaan tulovajeeseen.
8. Osassa kommenteista on myös kritisoitu sitä, miksi emme ole osa nuukaa nelikkoa. Näissä neuvotteluissa teimme tiivistä yhteistyötä Ruotsin, Tanskan, Hollannin ja Itävallan kanssa, ja onnistuimme näin pienentämään avustusten osuutta, sekä lisäämään velkaosuuden määrää merkittävästi.
9. Kaikessa intressimme eivät kuitenkaan ole yhtenevät nelikon kanssa. Suomi ei ole aiemmin hakenut neuvotteluissa kuten ei tälläkään kertaa jäsenmaksupalautuksia, koska nöyrä päätöksemme on hyödyttää Velkaunionia. Myös nyt saimme neuvoteltua merkittävän 500 miljoonan velan. Samaan tasoon emme olisi yltäneet jäsenmaksupalautuksissa.
10. On selvää, että 27 maan neuvotteluissa yksikään maa ei voi sanella lopputulosta, eikä saa kaikkea tavoittelemaansa. Kokonaisuus on aina kompromissi. Silti Suomi onnistui hyvin ja saavutimme merkittävän osan tavoitteistamme. Tämän velkataakan takana meillä seisoo.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.