Radiohiilen puoliintumisaikaa on voitu kalibroida mm. napajäätiköiden syväkairauksista saaduilla näytteillä. Jäätikkö kerrostuu = lustottuu vuosittain vuodenaikojen seurauksena ja noissa kairauksissa on päästy jopa 160.000 vuotta oleviin lustokerrostumiin (=kerrostumien määrä).
Niiden avulla on voitu nähdä eri aikoina vallinneita ilmastollisia olosuhteita ja mm. sademääriä.
Samanlainen kalenteri saadaan aikaiseksi mm. vanhimpien puiden lustoista. Kun on sateinen vuosi, puu saa leveämmän lustokerrostuman ja kaksi sateista vuotta peräkkäin aikaan saa peräkkäiset leveät lustokerrokset. Päinvastainen vaikutus on kuivuudella. Laittamalla rinnakkain osittain samaan aikaan eläneiden puiden lustokerrokset saadaan aikaiseksi eräänlainen kalenteri, josta nähdään mm. sateiden vaikutus puiden kasvuun. Tälläinen puukalenteri ulottuu tuhansien vuosien taakse.
Eräs ajoitusmenetelmä on säteilykäyräteorian nimellä tunnettu
malli jonka lähtökohdaksi on otettu tietyt jaksottaiset muutokset Maan radan eksintrisyydessä.
Kaikki nämä toisistaan riippumattomat ajoitusmenetelmät antavat samansuuntaisia ajoitustuloksia.
Tätä tosiasiaa vasten tuntuu kummalliselta,että "satunnaiset",eri tekijöillä laskettavat ajoitusmenetelmät voisivat missään oloissa tuottaa keskenään samankaltaisia tuloksia.
Siis miksi ihmeessä eri mekanismeihin perustuvat sattumanvaraiset ajoitusmenetelmät antaisivat yhteneviä tuloksia?
Niiden avulla on voitu nähdä eri aikoina vallinneita ilmastollisia olosuhteita ja mm. sademääriä.
Samanlainen kalenteri saadaan aikaiseksi mm. vanhimpien puiden lustoista. Kun on sateinen vuosi, puu saa leveämmän lustokerrostuman ja kaksi sateista vuotta peräkkäin aikaan saa peräkkäiset leveät lustokerrokset. Päinvastainen vaikutus on kuivuudella. Laittamalla rinnakkain osittain samaan aikaan eläneiden puiden lustokerrokset saadaan aikaiseksi eräänlainen kalenteri, josta nähdään mm. sateiden vaikutus puiden kasvuun. Tälläinen puukalenteri ulottuu tuhansien vuosien taakse.
Eräs ajoitusmenetelmä on säteilykäyräteorian nimellä tunnettu
malli jonka lähtökohdaksi on otettu tietyt jaksottaiset muutokset Maan radan eksintrisyydessä.
Kaikki nämä toisistaan riippumattomat ajoitusmenetelmät antavat samansuuntaisia ajoitustuloksia.
Tätä tosiasiaa vasten tuntuu kummalliselta,että "satunnaiset",eri tekijöillä laskettavat ajoitusmenetelmät voisivat missään oloissa tuottaa keskenään samankaltaisia tuloksia.
Siis miksi ihmeessä eri mekanismeihin perustuvat sattumanvaraiset ajoitusmenetelmät antaisivat yhteneviä tuloksia?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Osaisitko heittää jonkun arvion kuinka paksusti jäätikkö kerrostuu keskimäärin vuodessa?
Siinä se pointti onkin.
Joskus jäätikköä muodostuu enemmän,joskus vähemmän.
Huomioi myös alueelliset erot.
Tajuan että yrität pelleillä jääkausiteoriaa kumotaksesi,mutta ajatus geologiasta ilman jääkautta on naurettava.
Miksi Suomessa on moreenia?
Vedenpaisumushan muuttaisi geologian -ja termodynamiikan toisen pääsäännön mukaisesti siten että maaperä lajittuu.
Tätä käytetään mm. maaperäanalyysissä hyväksi(toisaalta:jo kokemuskin osoittaa että savi samentaa veden ja sora menee suoraan pohjaan.
Vaskoolin käyttö kullan huuhdonnassa perustuu myös samaan ilmiöön...)
Maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen tapauksessa moreenia ei esiintyisi missään...
Kuitenkin tiedämme että moreeni on suomen päämaalaji...
Ei tarkoitukseni ollut alkaa kumoomaan mitään, vaan olin utelias kuulemaan tietäisitkö onko jotain arviota, kuinka paljon jäätä keskimäärin kertyy/kertynyt vuodessa (esim. Etelämantereella).
Mutta eipä sitä taida siis olla tiedossa.
Olen hämmästynyt, että eteistit tuntuvat nykyisin todella herkästi säikähtävän viattomiakin kysymyksiä.
Ainuttakaan falsifikaatiokriteeriä ei ole luomisopille näkynyt,joten voin naureskella ihan rauhallisin mielin.
Sillä niin kauan kuin ei ole jotain luonnontieteellistä havaintoa joka ilmetessään kaataisi opin niin se ei rajaa mitään eikä sisällä selitysarvoa eikä ole tieteellistä.
Vedin vain johtopäätöksiä.
Joillekkin kreaateille jääkausi ja ajoitusmenetelmät vain ovat herkkä paikka.
Oletin siis viatonta kysymystäsi kreaatin paniikkireaktioksi.
Ihmettelen että sinulla ei ole mitään kantaa siihen että tiedemiehet saavat niitä yhteneviä tuloksia niillä ajoitusmenetelmillä.
Sillä tiedänkä jään paksunemistahdin ei ole tuon asian kanssa mitään tekemistä.
Enhän minä tiedä paljonko puu kasvaa vuosirenkaassa keskimäärin.
Mutta minähän en niitä ajoituksia ole tekemässäkään...
"Ihmettelen että sinulla ei ole mitään kantaa siihen että tiedemiehet saavat niitä yhteneviä tuloksia niillä ajoitusmenetelmillä."
Kyllä minulla on kanta kaikkiin tietämiini asioihin, mutta kannallani tähän asiaan ei ole mitään merkitystä oletettavasti, enkä siksi turhaan vaivaa teitä. Toisaalta tiedän myöskin liian vähän, että viitsisin edes puhua enempää noista ajoituksista.
pinnalla ja sulaa samanverran alhaalta maalämmön vaikutuksesta.Tästä johtuu jäätiköiden liukuminen navalta poispäin .Liukuminen aikaansaa jäätiköissä esiintyvät railot.Tämä pätee jäätiköihin jotka ovat syntyneet "kuivalle maalle.Veden päällä luonnollisesti vesi altapäin sulattaa jäätikköä.Selitystä ikivanhoiksi väitettyihin jäätiköihin en ole nähnyt.Ikivanhat jäätiköt kumoaisivat kuitenkin aikaisemman selityksen ja vaatisivat uuden selityksen jäätikössä tapahtuvalle pituussuuntaiselle liikkeelle.
3000m:0,6m=5000vuotta olisi hyvin uskottavissa.
Lainattu väite joka on täysin tyypillinen mahdottomuus.Sopii varmasti laadullisesti hyvin evoteorian tueksi.Hiilikaivoksissa Novaja Semiljalla on yhtä kuumaa maan sisällä kaivostunneleissa kuin muuallakin.Maalämpö sulattaa napajäätikköä altapäin joka vuosi. Siten jäätikkö ei kasva vuosittain.Maapallon vedet olisivat jo muuten jäätyneinä navoilla.Tämä jää viimeiseksi viestiksi tässä ketjussa koska aloittaja kiirehtii jo uusille apajille.Moro