Jotenkin sain

Ryysittyä melkein ämpärillisen mustikoita metsässä.
Oli ihana metsän tuoksu ja hapokas ilma, mutta ihan älyttömästi hyttysiä.
Nyt on perkattu marjat ja pakastettu.
Ihanan kiitollinen olo vaikka hiusraja kutisee ihan hirveästi. Pahkuroita täynnä
Mietin, miten Luoja on luonut kaiken tarpeellisen meille kuten luonnon antimet. Luonnossa on kaikki se mitä ihminen tarvitsee ravinnokseen.
Ja mielenkiintoista miten sieltä löytyy myös lääkitseviä kasveja..
Kuten esim salisyylihappo jota voidaan eristetään Pajunkuorista.
Kiitos kaikesta isä Jumalalle.

ST
21159
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

Siis hapekas ilma ei hapokas 😆

Äänestä

Ruokaa, marjoja kyllä tarvitset. Mutta mitenkä mustikat kuuluvat helluntaiherätyksen olemukseen? Pysy sinäkin otsikossa.

Äänestä

Perkele soikoon

Äänestä
  • Se herra hallitsee sinua

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Se herra hallitsee sinua

    Ei hallitse,hän reagoi oikein näihin tekopyhäuskiksiin.Mitä jonninjoutavaa mustikan keruuta kertoo,no minäkin kerron,kävin vessassa,paskaa tuli hyvin,kiitos jumalalle.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ei hallitse,hän reagoi oikein näihin tekopyhäuskiksiin.Mitä jonninjoutavaa mustikan keruuta kertoo,no minäkin kerron,kävin vessassa,paskaa tuli hyvin,kiitos jumalalle.

    Juuri niin, paljastat vaan sinäkin palstan tason. Ei yllätys.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Juuri niin, paljastat vaan sinäkin palstan tason. Ei yllätys.

    Sorry,tämä on vastahyökkäys uskisten teeskentelylle ja omahyväisyydelle.Kun kuuntelee uskonnon uhrien kertomuksia,esim hellareissa,ei voi kun todeta,sairas yhteisö.

    Äänestä

Minä myös menen tänään mustikoille. Metsässä mieli lepää, kiittelen Herraani ja poimin marjoja, jotka Hän armossaan on antanut meille ja aivan ilmaiseksi. Mahdollisimman paljon pakkaseen, niin talvella kaurapuuron kaverina on oikeaa herkkua - ja ilman mitään lisäaineita tai säilöntäaineita. Kiitän Jumalaa Suomen metsän antimista. Kiitos aloittajalle kun otit kivan aiheen tänne palstalle.

Äänestä
  • Hyviä mustikoita sinulle. Onko sinulla vskipaikka, jossa käyt?
    Kiittelin siellä metsässä ja lauloin. Tuli niin se tunnelma josta joku runoilijakin on joskus kirjoittanut, että metsä on kirkkoni.
    Niinkuin se yksi virsikin "vanha virsi Taalainmaalta", jossa paimenessa oleva kiittelee Jumalaa, Jumalan Suojeluksesta.
    Ihana virsi.

    ST

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hyviä mustikoita sinulle. Onko sinulla vskipaikka, jossa käyt?
    Kiittelin siellä metsässä ja lauloin. Tuli niin se tunnelma josta joku runoilijakin on joskus kirjoittanut, että metsä on kirkkoni.
    Niinkuin se yksi virsikin "vanha virsi Taalainmaalta", jossa paimenessa oleva kiittelee Jumalaa, Jumalan Suojeluksesta.
    Ihana virsi.

    ST

    Tuo vanha virsi Taalainmaalta karjamajoikta on tosi ihana, kannattaa kuunnella youtubesta, jos joku ei ole vielä kuullut sitä.

    Wikipediassa oli siittä seuraavaa..

    Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta (Gammal fäbodpsalm från Dalarna) on ruotsalainen kansansävelmä, koraali, joka on tullut tunnetuksi Oskar Lindbergin vuonna 1936 tekemän urkusovituksen kautta.

    Tätä sävelmää on laulanut aikanaan sokea kansanmuusikko Grund Olof Ersson eli ‘Sokea Olof’ (1807–1881), joka oli oppinut sen vuorostaan kansanpelimanni Bälter Erik Olssonilta (s. 1793). Toinen kansanpelimanni, älvdalsåsenilainen Kettis Lars Matson (k. 1940) oli oppinut sävelmän Olov Erssonilta, ja sävelmä julkaistiin 1919 Karl-Erik Forsslundin kokoelmassa Med Dalälven från källorna till havet[1].

    ”Karjamajalauluja” lauloivat perinteisesti naiset, jotka olivat vuoristossa, karjamajoilla kesäisin paimentamassa karjaa.

    14. elokuuta 1936 Ruotsin yleisradiossa lähetettiin konsertti, jossa Lindberg soitti omia urkuteoksiaan, niiden joukossa vain kolme päivää aikaisemmin valmistunut teos, josta myöhemmin on tullut eniten esitetty ruotsalainen urkuteos. Radiolähetyksessä se esiteltiin Hengellisenä lauluna Älvdalenista, mutta muutamaa vuotta myöhemmin, laulun ilmestyessä painettuna, teoksen nimenä oli Gammal fäbodapsalm från Dalarna (Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta).

    1800-luvun lopulla oli Oskar Lindberg käynyt isänsä kanssa Gagnefin lähetyskirkossa. Vieraileva saarnamies Älvdalenin Näsetin kylästä oli jumalanpalveluksessa laulanut hengellisen laulun, jonka sävelmä oli Älvdalsåsenista. Laulun sanat olivat Sions toner -laulukirjasta, jota Evankelinen Isänmaansäätiö -herätysliike käytti. Oskarin veli Albert kirjoitti sävelmän muistiin, ja sen pohjalta Oskar Lindberg on tehnyt urkuteoksensa. Sävelmään lienee liittynyt erilaisia tekstejä.[2]

    Ruotsalainen Abba-yhtye esitti sävelmää instrumenttiversiona viimeisen konserttikiertueensa aikana 1979–1980[3]. Laulajatar Carola Häggkvist on julkaissut sävelmän ja siihen kirjoitetun tekstin albumilla Störst av allt vuonna 2005.[4] Monet muutkin, myös suomalaiset laulajat ovat tehneet omia tulkintojaan sävelmästä.

    Sävelmää on Ruotsissa kauan toivottu myös virsikirjaan, niin myös nykyisen, vuonna 1986 hyväksytyn virsikirjan valmistelun aikana. Virsikomitea toivoikin melodiaan sopivaa tekstiä, ”lohdutuksen ja toivon virttä”, ja runoilija Eva Norberg-Hagberg kirjoitti vuonna 1984 komitean toivoman tekstin. Se on Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjassa virsi 629 "Så kort var den fröjd som i världen jag fann", Anna-Mari Kaskisen suomennoksena Ruotsin kirkon virsikirjassa "Vain tuokion onnea toi maailma". Virrelle valittiin kuitenkin toinen toisinto koraalista kuin Lindbergin käyttämä. Valittu toisinto on komitean mielestä paremmin virsikirjaan ja seurakuntavirren sävelmäksi soveltuva kuin Lindbergin urkuteokseksi sovittama toisinto

    ST

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuo vanha virsi Taalainmaalta karjamajoikta on tosi ihana, kannattaa kuunnella youtubesta, jos joku ei ole vielä kuullut sitä.

    Wikipediassa oli siittä seuraavaa..

    Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta (Gammal fäbodpsalm från Dalarna) on ruotsalainen kansansävelmä, koraali, joka on tullut tunnetuksi Oskar Lindbergin vuonna 1936 tekemän urkusovituksen kautta.

    Tätä sävelmää on laulanut aikanaan sokea kansanmuusikko Grund Olof Ersson eli ‘Sokea Olof’ (1807–1881), joka oli oppinut sen vuorostaan kansanpelimanni Bälter Erik Olssonilta (s. 1793). Toinen kansanpelimanni, älvdalsåsenilainen Kettis Lars Matson (k. 1940) oli oppinut sävelmän Olov Erssonilta, ja sävelmä julkaistiin 1919 Karl-Erik Forsslundin kokoelmassa Med Dalälven från källorna till havet[1].

    ”Karjamajalauluja” lauloivat perinteisesti naiset, jotka olivat vuoristossa, karjamajoilla kesäisin paimentamassa karjaa.

    14. elokuuta 1936 Ruotsin yleisradiossa lähetettiin konsertti, jossa Lindberg soitti omia urkuteoksiaan, niiden joukossa vain kolme päivää aikaisemmin valmistunut teos, josta myöhemmin on tullut eniten esitetty ruotsalainen urkuteos. Radiolähetyksessä se esiteltiin Hengellisenä lauluna Älvdalenista, mutta muutamaa vuotta myöhemmin, laulun ilmestyessä painettuna, teoksen nimenä oli Gammal fäbodapsalm från Dalarna (Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta).

    1800-luvun lopulla oli Oskar Lindberg käynyt isänsä kanssa Gagnefin lähetyskirkossa. Vieraileva saarnamies Älvdalenin Näsetin kylästä oli jumalanpalveluksessa laulanut hengellisen laulun, jonka sävelmä oli Älvdalsåsenista. Laulun sanat olivat Sions toner -laulukirjasta, jota Evankelinen Isänmaansäätiö -herätysliike käytti. Oskarin veli Albert kirjoitti sävelmän muistiin, ja sen pohjalta Oskar Lindberg on tehnyt urkuteoksensa. Sävelmään lienee liittynyt erilaisia tekstejä.[2]

    Ruotsalainen Abba-yhtye esitti sävelmää instrumenttiversiona viimeisen konserttikiertueensa aikana 1979–1980[3]. Laulajatar Carola Häggkvist on julkaissut sävelmän ja siihen kirjoitetun tekstin albumilla Störst av allt vuonna 2005.[4] Monet muutkin, myös suomalaiset laulajat ovat tehneet omia tulkintojaan sävelmästä.

    Sävelmää on Ruotsissa kauan toivottu myös virsikirjaan, niin myös nykyisen, vuonna 1986 hyväksytyn virsikirjan valmistelun aikana. Virsikomitea toivoikin melodiaan sopivaa tekstiä, ”lohdutuksen ja toivon virttä”, ja runoilija Eva Norberg-Hagberg kirjoitti vuonna 1984 komitean toivoman tekstin. Se on Ruotsin kirkon vuoden 1986 virsikirjassa virsi 629 "Så kort var den fröjd som i världen jag fann", Anna-Mari Kaskisen suomennoksena Ruotsin kirkon virsikirjassa "Vain tuokion onnea toi maailma". Virrelle valittiin kuitenkin toinen toisinto koraalista kuin Lindbergin käyttämä. Valittu toisinto on komitean mielestä paremmin virsikirjaan ja seurakuntavirren sävelmäksi soveltuva kuin Lindbergin urkuteokseksi sovittama toisinto

    ST

    Paljon käytetty hautajaisissa:

    Lauletaan suomeksi
    https://www.youtube.com/watch?v=zQCpPaHecWI
    🥀

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Paljon käytetty hautajaisissa:

    Lauletaan suomeksi
    https://www.youtube.com/watch?v=zQCpPaHecWI
    🥀

    Niin olen kuullut, että käytetään myös hautajaisissa.
    Kiitos linkityksessä 😍

    ST

    Äänestä

ST on vielä toimelias ihminen. Omat marjani tuodaan kaupasta muun kotiinkuljetuksen mukana. Meikäläisellä ei polvet taivu, tai jos taipuvatkin, niin vonkuvat kivusta, kyykistellä marjapöheiköissä. Taloyhtiömme pihamaalla tosin on erilaisia marjapensaita ja sieltä, jalat suorina, syön marjoja suoraan suuhuni. 🍓

Äänestä
  • Juu, istuen yritin poimia jotenkin kun tämä meniere on kuin laivassa olisi myrskyssä niin aivan siis Totaalisen kiitollinen olo kun selvisin ja sain marjaa. Yhtään ei pysty kumartelemaan tai tuntuu kuin maa katoaa just alta. Istualleen meni.
    Tuli niin hyvä mieli että piti metsässä kiittää Jumalaa. Katsoin taivaalle pitkien mäntypuiden kuin pylväiden välistä ja kohotin käsiäni kiitokseen. Lauloin. Jos olisi karhu tullut siihen, mitähän olisi tuumannut 😂
    Olisi hienoa, jos joku poimisi sellaisille ihmisille ämpärillisen mustikkaa, jotka eivät itse siihen kykene. On ihmisiä niinkuin sinä, jotka eivät millään ilveellä pysty poimimaan vaivojensa vuoksi. Eikä kaikki pääse metsäänkään.
    Metsässä marjat ovat myös ilmaisia. Ja niin terveellisiä.
    Metsässä voi myös istuksia. Kumpa sinäkin pääsisit käymään edes istumaan metsään ja nauttimaan luonnosta.


    ST

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Juu, istuen yritin poimia jotenkin kun tämä meniere on kuin laivassa olisi myrskyssä niin aivan siis Totaalisen kiitollinen olo kun selvisin ja sain marjaa. Yhtään ei pysty kumartelemaan tai tuntuu kuin maa katoaa just alta. Istualleen meni.
    Tuli niin hyvä mieli että piti metsässä kiittää Jumalaa. Katsoin taivaalle pitkien mäntypuiden kuin pylväiden välistä ja kohotin käsiäni kiitokseen. Lauloin. Jos olisi karhu tullut siihen, mitähän olisi tuumannut 😂
    Olisi hienoa, jos joku poimisi sellaisille ihmisille ämpärillisen mustikkaa, jotka eivät itse siihen kykene. On ihmisiä niinkuin sinä, jotka eivät millään ilveellä pysty poimimaan vaivojensa vuoksi. Eikä kaikki pääse metsäänkään.
    Metsässä marjat ovat myös ilmaisia. Ja niin terveellisiä.
    Metsässä voi myös istuksia. Kumpa sinäkin pääsisit käymään edes istumaan metsään ja nauttimaan luonnosta.


    ST

    Kyllä minä metsään pääsen, tuossa lähellä on aika isokin metsä ja siellä tykkään kävellä ja sieniä noukkia, niitä kykenen kurottelemaan sieni kerrallaan, mutta ihan marjojen isoon poimintaan ei minusta enää ole.

    Tuolla luonnossa muistelen omia lemmikkieläimiäni, joka polunmutka muistuttaa koiristani. Heräsin aamulla siihen, että näin unta vinkuvasta koiranpennusta, kuului surkeaa kitinää: herättyäni tajusin, että sisuskaluni mulla taas viheltelee... Kurkkuääniä, mitä lie.

    Kun kurottelen, saan kyllä mustikoitakin suuhuni, jos haluan. Puolukoista pidän erityisesti. Niitä ostan torilta, sokeroin ja pakastan. Muutoin syön marjani marja-aikaan, sen verran pieni on jenkkikaappini pakastinkin. Pitäisi jo ostaa uusi jenkkikaappi, tuo on jo lähes 30 vuotta vanha, aivan toimiva tosin, vaikkakin nyt kesähelteillä luonut lunta, vaikka juuri äskettäin sulatin sen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kyllä minä metsään pääsen, tuossa lähellä on aika isokin metsä ja siellä tykkään kävellä ja sieniä noukkia, niitä kykenen kurottelemaan sieni kerrallaan, mutta ihan marjojen isoon poimintaan ei minusta enää ole.

    Tuolla luonnossa muistelen omia lemmikkieläimiäni, joka polunmutka muistuttaa koiristani. Heräsin aamulla siihen, että näin unta vinkuvasta koiranpennusta, kuului surkeaa kitinää: herättyäni tajusin, että sisuskaluni mulla taas viheltelee... Kurkkuääniä, mitä lie.

    Kun kurottelen, saan kyllä mustikoitakin suuhuni, jos haluan. Puolukoista pidän erityisesti. Niitä ostan torilta, sokeroin ja pakastan. Muutoin syön marjani marja-aikaan, sen verran pieni on jenkkikaappini pakastinkin. Pitäisi jo ostaa uusi jenkkikaappi, tuo on jo lähes 30 vuotta vanha, aivan toimiva tosin, vaikkakin nyt kesähelteillä luonut lunta, vaikka juuri äskettäin sulatin sen.

    No tuo oli huojentavaa tieto, että pystyt kuitenkin liikkumaan ja pääsemään vielä eri paikkoihin.
    Luonto on kyllä mahtava juttu. Ja etenkin jaljavaivaisilke tämä kesä on varmaan patempaa aikaa kävellä ulkona kuin talvella, luulisin.
    Entä miten talvella pääset ulos? Onko sinulla rollaattori käytössä?


    ST

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No tuo oli huojentavaa tieto, että pystyt kuitenkin liikkumaan ja pääsemään vielä eri paikkoihin.
    Luonto on kyllä mahtava juttu. Ja etenkin jaljavaivaisilke tämä kesä on varmaan patempaa aikaa kävellä ulkona kuin talvella, luulisin.
    Entä miten talvella pääset ulos? Onko sinulla rollaattori käytössä?


    ST

    Tähän asti olen köpöttänyt kyynärsauvoilla, mutta nyt pitäisi opetella pitämään tasapainoa ilman niitä. En usko, että tarvitsen niitä talvellakaan, sillä kovin liukkailla keleillä en lähde ulos. On mulla Hgin kaupungin rollaattori, sain polvileikkausten jälkeen, mutta en ole tarvinnut enää ulkona käyttää. Pari kertaa olen ottanut mukaan ihan sen istuimen vuoksi, jos olen lähtenyt tekemään pitempää kierrosta. 🙂

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tähän asti olen köpöttänyt kyynärsauvoilla, mutta nyt pitäisi opetella pitämään tasapainoa ilman niitä. En usko, että tarvitsen niitä talvellakaan, sillä kovin liukkailla keleillä en lähde ulos. On mulla Hgin kaupungin rollaattori, sain polvileikkausten jälkeen, mutta en ole tarvinnut enää ulkona käyttää. Pari kertaa olen ottanut mukaan ihan sen istuimen vuoksi, jos olen lähtenyt tekemään pitempää kierrosta. 🙂

    Aivan. Rollaattori hyvä tosiaan jos jalat väsähtää kesken matkan.
    Mutta kyllä sinullekin joku marjastaja voisi yhden ämpärin tuoda ilmaiseksi.

    ST

    Äänestä

>Luonnossa+on+kaikki+se+mitä+ihminen+tarvitsee+ravinnokseen.No+joo,+mutta+kyllä+se+olisi+todella+pieni+määrä+ihmisiä,+joka+vain+niillä+pärjäisi.+Toisaalta+ihmiskunta+veteli+menemään+pari+sataa+tuhatta+vuotta+lähinnä+suorilla+luonnonantimilla.+joten+sikäli+olet+oikeassa,+että+lajina+pärjäisimme.>Ja+mielenkiintoista+miten+sieltä+löytyy+myös+lääkitseviä+kasveja..Kuten+esim+salisyylihappo+jota+voidaan+eristetään+Pajunkuorista.No+tuota,+jotain+99+prosenttia+kasvien+lääkinnällisistä+kyvyistä+on+kylläkin+löydetty+vasta+alle+kahdensadan+viime+vuoden+aikana.+Vielä+1850-luvulla+Tampereen+Ensimmäisen+apteekin+lääkkeistä+vain+0,5+%+todella+tehosi+vaivaan+johon+sitä+myytiin.+Salisyylihappo+tunnettiin+jo+tuolloin,+joten+se+saattoi+olla+tehoavien+troppien+komeassa+joukossa.>Kiitos+kaikesta+isä+Jumalalle.+Miksei,+mutta+tässäkin+nähtiin+harmittavan+kouriintuntuvasti,+että+"hitaita+on+herrojen+kiireet".+Korkein+Herra+mukaan+lukien.

1Äänestä
  • Hitaasti hyvä tulee 😆

    ST

    Äänestä

95+%+teistä+ei+pärjää+minulle+luonnonmarjojen+poimimisessa.+Siis+metsämarjojen.++Litramäärä+minulla+lasketaan+sadoissa.+Sitä+ihmettelen+mitä+ateistit,+vapaa-ajattelijat+täällä+mellastavat.+Heillä+on+omat++väittelypalstat.++Monet+ei+pysy+otsikossa,+ei+aloittajakaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Ryysittyä melkein ämpärillisen mustikoita metsässä.
Oli ihana metsän tuoksu ja hapokas ilma, mutta ihan älyttömästi hyttysiä.
Nyt on perkattu marjat ja pakastettu.
Ihanan kiitollinen olo vaikka hiusraja kutisee ihan hirveästi. Pahkuroita täynnä
Mietin, miten Luoja on luonut kaiken tarpeellisen meille kuten luonnon antimet. Luonnossa on kaikki se mitä ihminen tarvitsee ravinnokseen.
Ja mielenkiintoista miten sieltä löytyy myös lääkitseviä kasveja..
Kuten esim salisyylihappo jota voidaan eristetään Pajunkuorista.
Kiitos kaikesta isä Jumalalle.

ST

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu