IS: SIITÄ LÄHTIEN, kun Euroopan unioni päätti 750 miljardin euron EU-elvytyspaketista, puraa on aiheuttanut se, saavatko oikeat maat suurimmat taloudelliset hyödyt. Paketista suorien avustusten osuus on 390 miljardia ja lainan 360 miljardia euroa.
Suurin hyötyjä on Italia, joka pääministeri Giuseppe Conten mukaan saa paketista 81 miljardia tukina ja 127 miljardia euroa lainoina. Kaikkiaan osuus on 28 prosenttia koko tukipaketista.
Nettomaksaja on muun muassa Suomi.
Suomelle paketti tulee maksamaan 6,6 miljardia euroa aikavälillä 2012–2058. Suomen arvioidaan saavan EU:n hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023.
Suomi arvioi omien EU-maksujensa nousevan tulevalla seitsemänvuotisella budjettikaudella noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
Neuvottelujen pohjalta Suomi on saamassa niin sanottua kirjekuorirahaa 500 miljoonaa euroa.
Italian ongelmia ovat muun muassa veronkierto, koulutetun työvoiman pakeneminen maasta, innovatiivisuuden puute ja haluttomuus rakennemuutoksiin.
Italian ongelmia ovat muun muassa veronkierto, koulutetun työvoiman pakeneminen maasta, innovatiivisuuden puute ja haluttomuus rakennemuutoksiin.
Varsinkin pohjoisissa, niin sanotuissa nuukissa maissa, Italian saamaa tukea on kritisoitu siitä, ettei maata velvoitettu kipeisiin rakenneuudistuksiin. Italian velka on lähes 135 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Yli 100 prosentin velka on ollut jo vuosikymmeniä.
Lisäksi kritiikkiä on herättänyt se, että Italian kotitaloudet ovat keskimäärin reilusti Suomen kotitalouksia varakkaampia ja Italialla on maailman neljänneksi suurimmat kultavarannot, joiden arvo ylittää reilusti sata miljardia euroa.
Suurin hyötyjä on Italia, joka pääministeri Giuseppe Conten mukaan saa paketista 81 miljardia tukina ja 127 miljardia euroa lainoina. Kaikkiaan osuus on 28 prosenttia koko tukipaketista.
Nettomaksaja on muun muassa Suomi.
Suomelle paketti tulee maksamaan 6,6 miljardia euroa aikavälillä 2012–2058. Suomen arvioidaan saavan EU:n hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023.
Suomi arvioi omien EU-maksujensa nousevan tulevalla seitsemänvuotisella budjettikaudella noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
Neuvottelujen pohjalta Suomi on saamassa niin sanottua kirjekuorirahaa 500 miljoonaa euroa.
Italian ongelmia ovat muun muassa veronkierto, koulutetun työvoiman pakeneminen maasta, innovatiivisuuden puute ja haluttomuus rakennemuutoksiin.
Italian ongelmia ovat muun muassa veronkierto, koulutetun työvoiman pakeneminen maasta, innovatiivisuuden puute ja haluttomuus rakennemuutoksiin.
Varsinkin pohjoisissa, niin sanotuissa nuukissa maissa, Italian saamaa tukea on kritisoitu siitä, ettei maata velvoitettu kipeisiin rakenneuudistuksiin. Italian velka on lähes 135 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Yli 100 prosentin velka on ollut jo vuosikymmeniä.
Lisäksi kritiikkiä on herättänyt se, että Italian kotitaloudet ovat keskimäärin reilusti Suomen kotitalouksia varakkaampia ja Italialla on maailman neljänneksi suurimmat kultavarannot, joiden arvo ylittää reilusti sata miljardia euroa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Italian kaikki suojatyö paikat on turvattu ja ym kivaa saatu kustannettua suurella summalla?
IS: Voiko Italiaa sitten sanoa köyhäksi maaksi?
YLIOPISTOTUTKIJA Timo Miettinen sanoo, ettei asia ole missään nimessä yksinkertainen. Italialla on omat haasteensa, mutta maassa on kieltämättä paljon myös vaurautta.
Esimerkiksi Itä-Eurooppaan suhteutettuna maa on hyvin varakas, maassa on paljon tunnettuja brändejä ja tuottavaa teollisuutta.
– Italian ongelmat ovat hyvin tarkkarajaisia, mitä tulee valtiontalouden hoitoon. Italialla on suuri velkamäärä, joka periytyy 1980-luvulta. Ajatus siitä, että Italia olisi hoitanut valtiontalouttaan huonosti viime vuosina, on väärä. Italialla on yksi suurimmista ylijäämistä ennen korkomenoja Euroopassa, jos katsomme valtiontalouden tasapainoa. Toisin sanoen Italia säästää merkittävästi valtiontalouden tasolla, Miettinen sanoo.
25 viimeisestä budjetista 24 on ollut Miettisen mukaan ylijäämäisiä ennen korkomenoja. Ongelma ei siis ole säästämisessä, vaan siinä, että maan talouskasvu on ollut jo pitkään hidasta. Se taas vaikeuttaa Miettisen mukaan vanhan velan hoitamista, kun kasvava talous ei suhteessa pienennä velkakustannuksia.
Talouskasvu on puolestaan ollut pitkään heikkoa siksi, että Italia on ollut hyvin palveluvetoinen talous. Uusia innovaatioita maa ei tuota, sillä muun muassa jäykkä yliopistojärjestelmä aiheuttaa aivovuotoa ulkomaille.
Maa ei myöskään ole investoinut osaamiseen juuri lainkaan lähihistoriassa.
– Tietysti myös julkisen sektorin tehottomuus verojen keräämisessä ja veronkierron yleisyys ovat suuria ongelmia.
Italian tukeminen käy EU:lle kalliiksi,mutta vielä kallimmaksi tulisi sen romahtaminen.
Ongelmat lienevät keskinäisissä lainoituksissa, joiden voisi nykyisin nähdä koskevan EU:ta itseään, aikaisemmin valtiot olivat veloistaan maksuvelvollisia yksin niitä rahoittaneille pankeille.
Siinä mielessä EU nykyajattelu pyrkii edistämään yhteisvastuuta. Sen kannatus taas ei ole täysin varauksetonta.