IS: SIITÄ LÄHTIEN, kun Euroopan unioni päätti 750 miljardin euron EU-elvytyspaketista, puraa on aiheuttanut se, saavatko oikeat maat suurimmat taloudelliset hyödyt. Paketista suorien avustusten osuus on 390 miljardia ja lainan 360 miljardia euroa.
Suurin hyötyjä on Italia, joka pääministeri Giuseppe Conten mukaan saa paketista 81 miljardia tukina ja 127 miljardia euroa lainoina. Kaikkiaan osuus on 28 prosenttia koko tukipaketista.
Nettomaksaja on muun muassa Suomi.
Suomelle paketti tulee maksamaan 6,6 miljardia euroa aikavälillä 2012–2058. Suomen arvioidaan saavan EU:n hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023.
Suomi arvioi omien EU-maksujensa nousevan tulevalla seitsemänvuotisella budjettikaudella noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
Neuvottelujen pohjalta Suomi on saamassa niin sanottua kirjekuorirahaa 500 miljoonaa euroa.
Italian ongelmia ovat muun muassa veronkierto, koulutetun työvoiman pakeneminen maasta, innovatiivisuuden puute ja haluttomuus rakennemuutoksiin.
Italian ongelmia ovat muun muassa veronkierto, koulutetun työvoiman pakeneminen maasta, innovatiivisuuden puute ja haluttomuus rakennemuutoksiin.
Varsinkin pohjoisissa, niin sanotuissa nuukissa maissa, Italian saamaa tukea on kritisoitu siitä, ettei maata velvoitettu kipeisiin rakenneuudistuksiin. Italian velka on lähes 135 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Yli 100 prosentin velka on ollut jo vuosikymmeniä.
Lisäksi kritiikkiä on herättänyt se, että Italian kotitaloudet ovat keskimäärin reilusti Suomen kotitalouksia varakkaampia ja Italialla on maailman neljänneksi suurimmat kultavarannot, joiden arvo ylittää reilusti sata miljardia euroa.
Suurin hyötyjä on Italia, joka pääministeri Giuseppe Conten mukaan saa paketista 81 miljardia tukina ja 127 miljardia euroa lainoina. Kaikkiaan osuus on 28 prosenttia koko tukipaketista.
Nettomaksaja on muun muassa Suomi.
Suomelle paketti tulee maksamaan 6,6 miljardia euroa aikavälillä 2012–2058. Suomen arvioidaan saavan EU:n hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023.
Suomi arvioi omien EU-maksujensa nousevan tulevalla seitsemänvuotisella budjettikaudella noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa.
Neuvottelujen pohjalta Suomi on saamassa niin sanottua kirjekuorirahaa 500 miljoonaa euroa.
Italian ongelmia ovat muun muassa veronkierto, koulutetun työvoiman pakeneminen maasta, innovatiivisuuden puute ja haluttomuus rakennemuutoksiin.
Italian ongelmia ovat muun muassa veronkierto, koulutetun työvoiman pakeneminen maasta, innovatiivisuuden puute ja haluttomuus rakennemuutoksiin.
Varsinkin pohjoisissa, niin sanotuissa nuukissa maissa, Italian saamaa tukea on kritisoitu siitä, ettei maata velvoitettu kipeisiin rakenneuudistuksiin. Italian velka on lähes 135 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Yli 100 prosentin velka on ollut jo vuosikymmeniä.
Lisäksi kritiikkiä on herättänyt se, että Italian kotitaloudet ovat keskimäärin reilusti Suomen kotitalouksia varakkaampia ja Italialla on maailman neljänneksi suurimmat kultavarannot, joiden arvo ylittää reilusti sata miljardia euroa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.