Onko vedellä muisti??

skeptikko

olen kuullut ja lukenut että vedellä olisi olemassa ns. muisti?? eli jos veteen laimennetaan jotain ainetta ja laimennis on niin suuri että tätä vierasta ainetta ei ole vedessä enään yhtään niin vedessä löytyy vahva tieto tämän vieraan aineen ominaisuuksista vieläkin??

toinen kysymys kanssa vetten liittyen...Onko vedessä jokin aines osa joka on myrkkyä jos sen hajoittaa??

12

2241

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vedellä on

      muisti, jotkut kutsuvat sitä homeopatiaksi.
      veden ainesosa myrkyllinen on vety.

      • homeessa

        voisitko kertoa lähdeviitteesi veden muisti -väittämäsi suhteen. Tuollaista ei kehtaa väittää kukaan muu kuin homeopatiasta leipänsä tienaava. Ja miten tuo vety on myrkyllinen? eikö happi sitten ole: vai hengittäistkö mieluusti otsonia (O3)? myrkyllisyys on melkolailla pitoisuudesta kiinni.


      • homeessa kirjoitti:

        voisitko kertoa lähdeviitteesi veden muisti -väittämäsi suhteen. Tuollaista ei kehtaa väittää kukaan muu kuin homeopatiasta leipänsä tienaava. Ja miten tuo vety on myrkyllinen? eikö happi sitten ole: vai hengittäistkö mieluusti otsonia (O3)? myrkyllisyys on melkolailla pitoisuudesta kiinni.

        Täällä asiasta on kerrottu jonkin verran kohdassa "Water-related material"

        http://www.lsbu.ac.uk/water/


    • muistaa

      ja jopa tietää etukäteen.

      Laskiessasi veneen ENSIKERTAA veteen niin vesi antaa sille sopivasti tilaa - ENNALTATIETÄMISTÄ - ja seuraavalla kerralla se onkin jo muistamista.

      • Nimetön

        Tuo oli kyllä paras pitkään aikaan!


    • Kationi

      Juuri luin (taas) tuosta väitetystä muistista ja noup ! nykytiede ei tähän menneessä ole pystynyt mittaamaan mitään mikä tukisi tätä teoriaa. Samoin väitetyt terveysvaikutukset veden railakkaasta vispaamisesta joka muka hajoittaa veden klustereita (mitä ikinä ovatkaan) yhtälailla vailla perusteita. Ja jos miettii vesimolekyylien vuorovaikutusta keskenään, niin vaikea kuvitella miten sinne muka jokin reikä = muistikuva siihen liuotetusta aineesta muodostuisi. Oma selitykseni on , että jokin miljoonan miljoonasosa ei yksinkertaisesti liukene enää veteen.

      • sdafdi

        Kun vettä seisotetaan normaalissa huoneilmassa siihen liukenee happea. Molekyylirakenne muuttuu muun muassa liikkeen ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksesta, jolloin ylimääräinen happi vapautuu.
        Veden vispaamien taas vaikuttaa siten, että
        a) pinta-ala, johon happi liukenee on suurempi. Samalla pintajännite vähenee hetkellisesti
        b) molekyylien liike tuottaa lämpöä, jolloin neste pystyy sitomaan enemmän happea
        Koska molekyylirakenne kuitenkin pyrkii aina samaan muotoon, on helpompi käsittää, että liuennut, hyvinkin pieninä pitoisuuksina esiintyvä aine löytyy vielä vedestä.


      • Kationi
        sdafdi kirjoitti:

        Kun vettä seisotetaan normaalissa huoneilmassa siihen liukenee happea. Molekyylirakenne muuttuu muun muassa liikkeen ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksesta, jolloin ylimääräinen happi vapautuu.
        Veden vispaamien taas vaikuttaa siten, että
        a) pinta-ala, johon happi liukenee on suurempi. Samalla pintajännite vähenee hetkellisesti
        b) molekyylien liike tuottaa lämpöä, jolloin neste pystyy sitomaan enemmän happea
        Koska molekyylirakenne kuitenkin pyrkii aina samaan muotoon, on helpompi käsittää, että liuennut, hyvinkin pieninä pitoisuuksina esiintyvä aine löytyy vielä vedestä.

        Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.

        Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a

        Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.


      • sdafdi
        Kationi kirjoitti:

        Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.

        Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a

        Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.

        Kaasumolekyylejä, kuten hiilidioksidia en viileässä vedessä enemmän kuin lämpimässä. Ja lämpimässä tapahtuu haihtumista ( happea vapautuu ), huomaa kuplista vesilasissa


      • sdafdi
        Kationi kirjoitti:

        Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.

        Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a

        Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.

        Kyllä höyrystynyt vesi on vettä edelleen. Mutta tajuathan myös, että vaikka seisotat vettä lasissa ja huoneilman kosteus on normaali ilma vaihtuu ja lämpötila nousee välillä, niin kyllä se vesi haihtuu ilmaan ja sekoittuu sinne, eikä sada alas katosta (vrt luonnon kiertokulku). Se että vesi höyrystyy edellyttää sen jäähtymistä ennen takaisin nesteeksi muuttumista.


      • kyllä
        Kationi kirjoitti:

        Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.

        Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a

        Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.

        veden voi hajottaa vedyksi ja hapeksi


      • niinkin
        sdafdi kirjoitti:

        Kyllä höyrystynyt vesi on vettä edelleen. Mutta tajuathan myös, että vaikka seisotat vettä lasissa ja huoneilman kosteus on normaali ilma vaihtuu ja lämpötila nousee välillä, niin kyllä se vesi haihtuu ilmaan ja sekoittuu sinne, eikä sada alas katosta (vrt luonnon kiertokulku). Se että vesi höyrystyy edellyttää sen jäähtymistä ennen takaisin nesteeksi muuttumista.

        Öhöm...jos tislaa esim,vettä ja glykolia, on kolonnin yläosassa sekoiottuneena vesihöyryä ja hieman glykolia riippuen jäähdytyksen onnistumisesta. Tällöin glykoli on vallitsevana höyrynä sekoittuneena vesihöyryyn eli glykoli absorpoituu vesihöyryyn,jolloin glykoli on myrkky.Talousveden valmistuksessa veteen johdetaan otsonia,jolloin oikeassa suhteessa ei ole myrkky.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla

      Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e
      Pirkanmaa
      301
      7654
    2. Jos yhdistät nimikirjaimet

      Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne
      Ikävä
      85
      5979
    3. Jos olisit täällä

      Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä
      Ihastuminen
      167
      3538
    4. Kyllä se taitaa olla nyt näin

      Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee
      Ikävä
      32
      1997
    5. Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea

      Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.
      Maailman menoa
      192
      1875
    6. Odotan että sanot

      Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san
      Ikävä
      19
      1698
    7. Paljon niitä puheita

      susta liikkuu. 🤮
      Tunteet
      36
      1579
    8. Olet kiva

      Olet kiva :)
      Ikävä
      44
      1484
    9. Miksi haluat alentaa muita?

      Luulin sinua niin erilaiseksi, poikkeavan hyväksi, olin väärässä.
      Ikävä
      22
      1431
    10. Heih! Vieläkö ehtii laittaa auringonkukat kasvamaan?

      Kerkeekö auringonkukat kukkimaan, kun upottaa auringonkukan siemenet kävelyreittien varrella multiin? Vai onko jo ihan
      Maailman menoa
      65
      1398
    Aihe