olen kuullut ja lukenut että vedellä olisi olemassa ns. muisti?? eli jos veteen laimennetaan jotain ainetta ja laimennis on niin suuri että tätä vierasta ainetta ei ole vedessä enään yhtään niin vedessä löytyy vahva tieto tämän vieraan aineen ominaisuuksista vieläkin??
toinen kysymys kanssa vetten liittyen...Onko vedessä jokin aines osa joka on myrkkyä jos sen hajoittaa??
Onko vedellä muisti??
skeptikko
12
2285
Vastaukset
- vedellä on
muisti, jotkut kutsuvat sitä homeopatiaksi.
veden ainesosa myrkyllinen on vety.- homeessa
voisitko kertoa lähdeviitteesi veden muisti -väittämäsi suhteen. Tuollaista ei kehtaa väittää kukaan muu kuin homeopatiasta leipänsä tienaava. Ja miten tuo vety on myrkyllinen? eikö happi sitten ole: vai hengittäistkö mieluusti otsonia (O3)? myrkyllisyys on melkolailla pitoisuudesta kiinni.
homeessa kirjoitti:
voisitko kertoa lähdeviitteesi veden muisti -väittämäsi suhteen. Tuollaista ei kehtaa väittää kukaan muu kuin homeopatiasta leipänsä tienaava. Ja miten tuo vety on myrkyllinen? eikö happi sitten ole: vai hengittäistkö mieluusti otsonia (O3)? myrkyllisyys on melkolailla pitoisuudesta kiinni.
Täällä asiasta on kerrottu jonkin verran kohdassa "Water-related material"
http://www.lsbu.ac.uk/water/
- muistaa
ja jopa tietää etukäteen.
Laskiessasi veneen ENSIKERTAA veteen niin vesi antaa sille sopivasti tilaa - ENNALTATIETÄMISTÄ - ja seuraavalla kerralla se onkin jo muistamista.- Nimetön
Tuo oli kyllä paras pitkään aikaan!
- Kationi
Juuri luin (taas) tuosta väitetystä muistista ja noup ! nykytiede ei tähän menneessä ole pystynyt mittaamaan mitään mikä tukisi tätä teoriaa. Samoin väitetyt terveysvaikutukset veden railakkaasta vispaamisesta joka muka hajoittaa veden klustereita (mitä ikinä ovatkaan) yhtälailla vailla perusteita. Ja jos miettii vesimolekyylien vuorovaikutusta keskenään, niin vaikea kuvitella miten sinne muka jokin reikä = muistikuva siihen liuotetusta aineesta muodostuisi. Oma selitykseni on , että jokin miljoonan miljoonasosa ei yksinkertaisesti liukene enää veteen.
- sdafdi
Kun vettä seisotetaan normaalissa huoneilmassa siihen liukenee happea. Molekyylirakenne muuttuu muun muassa liikkeen ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksesta, jolloin ylimääräinen happi vapautuu.
Veden vispaamien taas vaikuttaa siten, että
a) pinta-ala, johon happi liukenee on suurempi. Samalla pintajännite vähenee hetkellisesti
b) molekyylien liike tuottaa lämpöä, jolloin neste pystyy sitomaan enemmän happea
Koska molekyylirakenne kuitenkin pyrkii aina samaan muotoon, on helpompi käsittää, että liuennut, hyvinkin pieninä pitoisuuksina esiintyvä aine löytyy vielä vedestä. - Kationi
sdafdi kirjoitti:
Kun vettä seisotetaan normaalissa huoneilmassa siihen liukenee happea. Molekyylirakenne muuttuu muun muassa liikkeen ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksesta, jolloin ylimääräinen happi vapautuu.
Veden vispaamien taas vaikuttaa siten, että
a) pinta-ala, johon happi liukenee on suurempi. Samalla pintajännite vähenee hetkellisesti
b) molekyylien liike tuottaa lämpöä, jolloin neste pystyy sitomaan enemmän happea
Koska molekyylirakenne kuitenkin pyrkii aina samaan muotoon, on helpompi käsittää, että liuennut, hyvinkin pieninä pitoisuuksina esiintyvä aine löytyy vielä vedestä.Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.
Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a
Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään. - sdafdi
Kationi kirjoitti:
Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.
Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a
Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.Kaasumolekyylejä, kuten hiilidioksidia en viileässä vedessä enemmän kuin lämpimässä. Ja lämpimässä tapahtuu haihtumista ( happea vapautuu ), huomaa kuplista vesilasissa
- sdafdi
Kationi kirjoitti:
Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.
Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a
Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.Kyllä höyrystynyt vesi on vettä edelleen. Mutta tajuathan myös, että vaikka seisotat vettä lasissa ja huoneilman kosteus on normaali ilma vaihtuu ja lämpötila nousee välillä, niin kyllä se vesi haihtuu ilmaan ja sekoittuu sinne, eikä sada alas katosta (vrt luonnon kiertokulku). Se että vesi höyrystyy edellyttää sen jäähtymistä ennen takaisin nesteeksi muuttumista.
- kyllä
Kationi kirjoitti:
Veteen liukenee kyllä happea, mutta huoneilmassa seisottaminen ei sitä kyllä lisää yhtään. Huoneenlaämpöinen vesi sitoo vähemmän kaasuja kuin kylmä. Nesteisiin ylipäätään johdetaan kaasuja silloin kun ne ovat kylmiä. Kylmä rajusti pyörteilevä koskivesi on siis paljon happirikkaampaa kuin seisova lätäkkö.
Molekyylirakenne pysyy kyllä yhä H2O:a niin rajua mekaanista liikettä ei olekkaan, että se rikkoisi molekyylisidoksia. Samoin lämpötila ei muuta rekennetta. Kuuma vesihöyry yhä H2O:a
Noiden väitettyjen klustereiden väitetään olevan jotain veden dipolaariluonteesta johtuvia klustereja. Pallomaisia tms. Joita ei kyllä siis millään tieteellisellä mittalaitteella ole mitattu missään.veden voi hajottaa vedyksi ja hapeksi
- niinkin
sdafdi kirjoitti:
Kyllä höyrystynyt vesi on vettä edelleen. Mutta tajuathan myös, että vaikka seisotat vettä lasissa ja huoneilman kosteus on normaali ilma vaihtuu ja lämpötila nousee välillä, niin kyllä se vesi haihtuu ilmaan ja sekoittuu sinne, eikä sada alas katosta (vrt luonnon kiertokulku). Se että vesi höyrystyy edellyttää sen jäähtymistä ennen takaisin nesteeksi muuttumista.
Öhöm...jos tislaa esim,vettä ja glykolia, on kolonnin yläosassa sekoiottuneena vesihöyryä ja hieman glykolia riippuen jäähdytyksen onnistumisesta. Tällöin glykoli on vallitsevana höyrynä sekoittuneena vesihöyryyn eli glykoli absorpoituu vesihöyryyn,jolloin glykoli on myrkky.Talousveden valmistuksessa veteen johdetaan otsonia,jolloin oikeassa suhteessa ei ole myrkky.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Vuonna 2026 jää entistä vähemmän rahaa käteen palkansaajille
Työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,3 prosenttia. Työeläkemaksu nousee 7,15 prosentista 7,3 prosenttiin. Työmarkkinajärjest1137097Suomen kansa puhunut: Purra huonoimpia ministereitä
Kouluarvosanalla 6–, eli samaa tasoa mitä Purran oikeakin koulutodistus. Epäpätevyys on tullut huomattua Suomen talouden4945251Mitä aiot tehdä uudenvuoden aattona
Mitä olet suunnitellut tekeväsi uudenvuoden aattona ja aiotko ensi vuonna tehdä jotain muutoksia tai uudenvuoden lupauks1463230Joulun ruokajonoissa entistä enemmän avuntarvitsijoita - Mitä ajatuksia tämä herättää?
Räppärit Mikael Gabriel, VilleGalle ja Jare Brand jakoivat ruokaa ja pehmeitäkin paketteja vähävaraisille jouluaattoa ed2152621Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa
On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t362302Pituuden mittaaminen
Ihmisen pituuden mittaaminen ja puolikkaat senttimetrit. Kuuluuko ne puolikkaatkin sentit tai millit teistä ilmoittaa m431272En tiedä enää
Pitäiskö mun koittaa vältellä sua vai mitä? Oon välillä ollut hieman mustasukkainen, myönnän. En ymmärrä miksi en saa su771232Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä
Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu111159Varsinainen vetonaula tämä Pyhäjärven keskustelupalsta
Lisää kummasti muuttohaluja, kun lukee tätä foorumia. Tosin väärään suuntaan. Marraskuuhun mennessä tämä vähäinenkin vä681138- 1111133