Konttorirotta voi olla ulkomailla

Työntekijän ei tarvitsekaan sijaita Suomessa, paljastui etäkeväänä – Professori: Yhä useampi yritys oivaltaa tämän, ja se voi huonontaa työntekijän asemaa


Kilpailu kasvaa. Työelämätutkija ja sosiologian professori Harri Melin uskoo, että kilpailu kansainvälisten suomalaisyritysten työpaikoista kasvaa.© Toimittanut Uusi Suomi Kilpailu kasvaa. Työelämätutkija ja sosiologian professori Harri Melin uskoo, että kilpailu kansainvälisten suomalaisyritysten työpaikoista kasvaa.
Miksi palkata Suomen paras, kun voi palkata maailman parhaan? Miksi palkata Suomen halvin, kun voi palkata maailman halvimman? Näihin kysymyksiin tiivistyy työelämän muutostrendi, joka heikentää monen työntekijän asemaa.

Koronakriisi nopeutti yritysten siirtymistä etätöihin, ja sillä voi olla arvaamattomia seurauksia työntekijöiden kannalta.

Monet ohjelmistoyritykset ovat jo pitkään teettäneet työtä ulkomailla halvan työvoiman maissa tai antaneet ulkomaalaisten huippuosaajien tehdä työtä etänä ulkomailta. Työelämätutkija ja sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopistosta uskoo, että koronakriisin myötä yhä useampi yritys oivaltaa voivansa tehdä näin.

Yritysten näkökulmasta tilanne tiivistyy kahteen kysymykseen: Miksi palkata Suomen paras, kun voi palkata maailman parhaan? Miksi palkata Suomen halvin, kun voi palkata maailman halvimman?

On mahdollista, että tulevaisuudessa yhä useammalla alalla yritykset eivät palkkaa paljon omia työntekijöitä, vaan käyttävät freelancereita ja yksityisiä urakoitsijoita, jotka sitten kilpailevat tehtävistä hinnalla ja nopeudella.

”Urakoista käydään huutokauppa. Kuka tekee nopeimmin ja edullisimmin”, Melin sanoo.

Avainhenkilötkin ulkomailla
Etätyön yleistymisen myötä myös yritysten avaintyöntekijät saattavat tulevaisuudessa tehdä töitä ulkomailta.

Tietoturvayhtiö F-Securen toimitusjohtaja Samu Konttinen kertoi keväällä Talouselämälle, että kyberalalla törmätään jatkuvasti tilanteeseen, jossa etätyö on ainoa mahdollisuus saada ulkomaalainen huippuosaaja omaan talliin. Osaajia ei ole helppo houkutella Pohjolan perukoille.

"Todella haluamme nämä ihmiset töihin, ja heille etätyö on alusta alkaen ainoa mahdollisuus”, Konttinen sanoi.

Melin uskoo, että kilpailu kansainvälisten suomalaisyritysten työpaikoista kasvaa, kun yritykset oivaltavat, ettei monessa tehtävässä ole väliä istuuko työntekijä kahden kilometrin tai 2 000 kilometrin päässä pääkonttorista.

Vanha tuttu, ulkoistaminen
Melin huomauttaa, ettei ilmiö ole uusi.

Käytännössä kyse on vanhasta tutusta ulkoistamisesta, joka aiemmin vei tehdastyötä halpojen työvoimakustannusten maihin. Kun esimerkiksi laivanrakennus hajautetaan, eri alihankkijat vastaavat laivan eri osien rakentamisesta. Idea on ohjelmiston rakennuksessa loppujen lopuksi samankaltainen.

Jos hajauttaminen ja ulkoistaminen yleistyy, työntekijöiden toimeentulo todennäköisesti huonontuu ja epävarmuus lisääntyy.

”Se tarkoittaisi, että säännöllinen palkkatyö on hapristumassa.”

Uutissivusto Markerin artikkelissa todettiin keväällä, että etätyön yleistyminen tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi viedä työsi. Se on Melinin mukaan liioittelua, mutta osuu oikeaan suuntaan. Jos yhä useampi tehtävä jaetaan alihankkijoille ympäri maailman, käytännössä samasta tehtävästä voi kilpailla vaikka kamerunilainen, belgialainen ja suomalainen.

Monelle työntekijälle muutos voi olla kova paikka, mutta huippuosaajille sen sijaan avautuu mahdollisuuksia, jotka aiemmin olisivat olleet saavuttamattomissa etäisyyksien vuoksi.

Ulkoistamisen ongelmia
Jatkuva kilpa nopeudesta ja halpuudesta voi johtaa virheisiin, mistä voi tulla yritykselle maksettavaksi pitkä penni.

”Jos tehdään sutta, se tulee kalliiksi jälkeenpäin”, Melin sanoo.

Hän muistuttaa, että yrityksien kannalta kysymys on valvonnasta ja laadusta. Esimerkiksi vaateyritysten maineet ovat saaneet kolhuja, kun on paljastunut, että niiden alihankkijat ovat kohdelleet työntekijöitään huonosti.

Melin uskoo, että tulevaisuudessa nähdään vielä työntekijöiden edunvalvojien harppaus. Palkansaajien etua ajavat työmarkkinajärjestöt toimivat pitkälti maiden rajojen sisällä, vaikka moni tekee kansainvälistä työtä.

”Kansainvälisiä järjestöjä voi syntyä ihan uusille perustoille, kuten tietyn osaamisen ympärille. Esimerkiksi että me ei koodata kuin tällä summalla’”, hän sanoo.

On paljon aloja, jossa ei voida tehdä muuta kuin lähityötä.
Sairaanhoitaja tarvitaan hoitamaan ihmistä.
Diagnoosin on voinut tehdä etänä.

Pappi tarvitaan häihin ja hautajaisiin. Tätäkään työtä ei voida tehdä etänä.
Papin varauksen voi tehdä etänä