.. eikä suostu puhumaan asiasta mitään. Mutta sanoo aina välillä suoraan että ei usko enää mihinkään. Mun olo on ihan hirveä. Pitäskö tässä tilanteessa erota vai mitä? Miten voin pitää miestä enää tukenani ja turvanani? Tuntuu että kaikki yhteys on hävinnyt...
Mieheni minä on ilmeisesti luopunut uskosta
Anonyymi
4059
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Siis ei mikään "mieheni minä" vaan "mieheni"...
kai nyt miestäsi rakastat, vaiko miehesi "uskoa" ??
erikoinen syy. - erota, mitäs raamatullista avioerossa on ?
Ei pidä erota.
Mahdatko olla trolli?
Trollaaja taas on tiedonjanossaan!Salopuu
Trollaajan pitäisi lukea raamattua.
1 Kor 7:
13 Jos uskovalla naisella on aviomies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, vaimon ei pidä jättää miestään. ............ 15 Mutta jos se puoliso, joka ei usko, tahtoo erota, niin erotkoon. Uskovaa veljeä tai sisarta ei tällaisessa tapauksessa sido mikään pakko. Jumala on kutsunut teidät elämään rauhassa. 16 Ja mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mies, mistä tiedät, voitko pelastaa vaimosi?
Etsitkö tekosyytä avioeroon?
Varmasti tuntuu pahalta jos noin on ja vaatii sopeutumista uuteen tilanteeseen, muttei erota tarvi sen takia että mies on kieltänyt uskonsa.
Olet varmasti pohtinut asioita monelta kantilta. Hankalammaksi tekee jos miehesi ei suostu puhumaan asiasta ja joudut yksin pohtimaan asioita.
ST
Naimisissakin on oltu vasta reilu vuosi, ja mies tasan tiesi et mun miehen pitää olla uskossa, muuta en ota, ja hän olikin ja oli vast'ikään käynyt kasteellakin... hiljattain saatiin lapsi ja se muutti yhtäkkiä kaiken negatiivisempaan, mitä en olisi ikinä saattanut uskoa! Sitä ennen oltiin niin rakastavaisia... :'( en ymmärrä miten voin kokea mitään yhteyttä enää mieheen kun tietää miten tärkeä asia on mulle ja silti ei suostu ajatuksiaan avaamaan.. :( :( :(
Onko kellään kokemusta vastaavasta? Meniskö tää miehillä jotenki eri tavalla? ..
Mun mies haluaa kuitenki rakkautta ja läheisyyttä ja intohimoa enkä enää tajua miten saan tälläsen paketin toimimaan. Välillä hän on hyvin tyly, välillä varsinkin tekojen ja toiminnan tasolla ahkera ja ihana...
Kukaan ei voi antaa uskostaan elinikäisiä takuita. Kuulostaa vähän siltä, että on tullut pikkuisen hötkyiltyä. Nait vasta kastetun. Uskon ensimmäisiä askeleita ottavalta ei voi odottaa samanlaista vakaumusta kuin vakiintuneelta ja kasvaneelta uskovalta.
Lapsen pikainen tulo aiheutti myös ilmeisen kriisin. Ei ole harvinaista, että epäkypsä mies on mustasukkainen myös omalle lapselleen. Kehtaavat harvoin myöntää sitä, vetäytyvät ja murjottavat.
Niin tai näin. Tässä seisot etkä muuta voi. Nyt on mietittävä miten haluat edetä. Se on varmaa, että avioliitto - kuten elämä yleensä - on antamista, ottamista, luopumista, sopeutumista sekä kompromisseja.
On ne, muutkin luopuneet. Hoos.9:1 Älä iloitse, Israel, älä riemuitse, niinkuin muut kansat, sillä sinä olet haureudessa luopunut Jumalastasi, ole rakastanut portonpalkkoja kaikilla viljan puimatantereilla.
Älä vain eroa.
Jokainen tietää vain oman tilanteensa. En ole koskaan katunut eroani, se oli hyvän elämän ensimmäinen päivä. Ero on aina kuitenkin niin vakava juttu, että sitä pitää pitkään harkita. Ja ennen kaikkea keskustella ensin ongelmista puolison kanssa.
En itse eroaisi, koska puoliso on "menettänyt uskonsa". Kaikilla on uskonelämässä erilaisia vaiheita. Olin kerran itsekin valmis lyömään hanskat naulaan. Sanoin Jumalalle, ettei minusta ole kristityksi. Olin ihan burn out yrittämisestä. Jumala ei luovuttanut, vaan johti armossa kasvamisen tielle.
Ei siis kannata julistaa ketään kuolleeksi ennen aikaisesti.:)
Rakastatko häntä?
ST
Olette epäsopiva pari, erotkaa. En itsekään ole uskossa vaan kivenkova ateisti joten ymmärrän miehesi ratkaisun.
Koska teillä on kuitenkin jo lapsikin syntynyt ei teidän pidä jatkaa enää yhteistä elämää mikäli maailmanne ovat noin erilaiset,
Suhteenne tulee olemaan aina jotenkin jännittynyt ja ehkä siinä tulee ilmenemään myös rajuja konflikteja joista lapsenne tulee kärsimään.
Nyt, kun lapsenne on vielä niin pieni ettei asioita ymmärrä hän ei tule juurikaan kärsimään erostanne. Sen sijaan myöhemmällä iällä hän voi kärsiä vanhempien välisestä kitkasta.
Olen itse kotoisin perheestä jossa oli uskova äiti ja ateisti isä ja tämä suhde päättyi katastrofiin.
> Pitäskö tässä tilanteessa erota vai mitä?
"Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö; samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä. Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä. Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut. Sillä mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi?"
1 Kor. 7:12-16
Olen seurustellut vain ateistien kanssa, todella väärää seuraa. Yhtään "teologista" tyttöä en ole koskaan tavannut valitettavasti.Nyt olen nk.yksin uskova, etsikkotiellä. Monesti tulee mieleen että saisin sisäisen rauhan.
Mut entä jos se on luopio... Onkse sama.. on niin huijattu olo.
Rakastitko miestäsi, vai ajatusta uskovaisesta aviomiehestä? Jättäisitkö miehesi, jos hän sairastuisi? Oletko rakentanut elämästä valmiin käsikirjoituksen? Elämässä asiat menevät harvoin kuin Strömsössä. Olosuhteet ja ihmiset muuttuvat. Yllätyksiä - ikäviäkin - tulee tämän tästä. Pettymyksen ja surun tunteet ovat toki silloin luonnollisia ja niiden prosessoimiseen menee oma aikansa.
> Mut entä jos se on luopio
Mitä tarkoitat, EU:n virkamiestä?
Matt.10:37 Joka rakastaa isäänsä taikka äitiänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias; ja joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän kuin minua, se ei ole minulle sovelias. Luuk.14:26 Biblia (1776) Jos joku tulee minun tyköni, ja ei vihaa isäänsä ja äitiänsä, ja emäntäänsä ja lapsiansa, ja veljiänsä ja sisariansa, ja päälliseksi omaa henkeänsä, ei se taida olla minun opetuslapseni.
Pitäähän se miehen luopua Uskosta, muutoinhan hän on homppeli ja vielä nainut sitten sinut. Kuis pärjäät.
>>Mieheni minä on ilmeisesti luopunut uskosta<<
Tekikö alitajunta tietoisuudelle kepposen? Kokonaisuudesta voisi piirtää mielikuvan ja siten sivun otsikko olisi;
"Mieheni ja minä on ilmeisesti luopunut uskosta".
Ihmisen alitajunta todella käsittelee ihmisen tietosita tilaa kuin olisi toinen persoona/ ihminen ja siksi alitajunta voi sanoa omistajastaan; Hän on luopunut uskosta tai hän on tehnyt sitä tai tätä.
Mutta, itse ongelmaan. Jos aikuisen oikeesti olet uskossa Jeesukseen ja olet avioitunut ja syntynyt lapsi jne...., niin eihän ensiksikään mihesi elämä / tila tule vaikuttaa sinun uskoosi. Ihmisessä usko Jeesukseen on yhtä henk´´ kohtainen asia ja tila kuin unien näkeminen.
Tilanne olisi aiva toinen, jos olisit aloittamassa suhteen ja kyseessä olisi uskosta osaton kumppani. Ongelmien välttämiseksi / ajatusmaailman erilaisuuden tähden Jeesukseen uskova ihminen ei voi edes seurustella uskosta osattoman kanssa. Siis ei voi - en sano, ettei saa.
Markku Lievonen
Kirjoittelen kännykän mikrofonin avulla ja Se kirjoittelee joskus ihan omiaan en siis itse kirjoittanut tuota... Ei aina to tarkistettua kännykän kirjoittamia kunnolla ennen lähettämistä...
Niin, oletko ns trolli - uskosta osaton.
Markku Lievonen
Kyllä uskovaisuus lievänäkin oireyhtymänä on syy eroon. En voisi elää ja suunnitella elämää eteenpäin harhaisen ihmisen kanssa. Pitäisi pystyä pysymään tässä todellisuudessa.
Ymmärrän toki, miten katselet / ymmärrät uskovan ihmisen elämän ulkoa päin.
Todellisuudessa terveessä uskossa Jeesukseen - ihmiselle kasvaa terve itstunto ja nimen omaan todellisuudessa eläminen. Esim. ihmisen sisäinen rauhattomuus - levottomuus tuo jo yksin repulisen ongelmia ihmisen arkeen ja koko maapallon saastumiseen.
Tai ajattellen tätä korona aikaamme. Juuri uskosta osattomille tämä aika on erittäin ongelmallinen ja reagoittavaa aikaa. Ei voi lentee ei voi olutella ravintolissa ei voi tehdä sitä ei voi tehdä tätä. Avioerot / parisuhde ongelmat ovat tapissaan ja moissa perheissä lapset lähes heittellä.
Ajattele - tasan kaksi vuotta sitten alan ihmiset tutkivat parisuhteesee liittyviä ongelmia - hieman tiiviimmin ja tulos oli, miten parisuhteessa / perheellä ei ole riittävästi aikaa - läsnäolevaa ja siten perhe ongelmoituu. Totta.
Nyt koronan jyllätessä ihmisillä ON AIKAA, mutta ongelma nyt on, ettei ole kykyjä elää ihmissuhteissa. Siis suhteessa,, jossa ollaan läsnä - ei kapakoissa tai harrastukissa tai töissä - vaan kotona. Ongelmat ilmentyvät ja kärjistyvät.
Väitämpä, ettei Jeesukseen uskovalla ihmisellä ole näitä ongelmia. Uskonnollisella kylläkin.
Markku Lievonen
Joh.6:39 Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä. Joh.10:28-29 Ja minä annan heille iankaikkisen elämän, ja he eivät ikänä huku, eikä kukaan ryöstä heitä minun kädestäni. Minua Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kaikkia, eikä kukaan voi ryöstää heitä minun Isäni kädestä. Joh.17:12 Kun minä olin teidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jotka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, ei heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen. Joh.18:9 että se sana kävisi toteen, jonka hän oli sanonut: En minä ole kadottanut ketään niistä, jotka sinä olet minulle antanut.
tyypillistä helluntailaisuutta, - otetaan avioero, jos puoliso ei "usko" samalla lailla kuin "MINÄ !!!
voi hyvää päivää . . .
Joh.17:12 Biblia (1776) Kuin minä olin heidän kanssansa maailmassa, niin minä kätkin heitä sinun nimessäs: ne jotkas minulle annoit, kätkin minä, ja ei niistä kenkään kadottanut, van se kadotuksen lapsi, että Raamattu täytettäisiin.
Hän on päässyt ihmisten rakentamasta aitauksesta pois 👍
Onnittelut 🥂
Kaikki kiitos ja kunnia Luojalle, kaiken ylläpitävälle voimalle.
Jahve on armollinen.
🙏
Jumalaa ei voi aidata uskontoihin, ne ovat ihmisten tekeleitä ✌️☀️
Perustuiko suhteenne uskontoon, uskoon?
Entä rakkaus ihmisenä? Tiimihenkisyys? Toistenne lohduttaminen ja tukeminen?
Uskonnot ovat maanpäällisten ihmisten nauhoja.
Henkisyys on edelleen olemassa. Olemme sieluja ihmisen ruumiissa ja
sielu on energiaa.
Mark.14:49 Biblia (1776) Minä olen joka päivä ollut teidän tykönänne ja opettanut templissä, ja ette minua ottaneet kiinni. Mutta nämät tapahtuivat, että Raamattu täytettäisiin.
Et ole ensimmäinen, jonka mies on näytellyt uskoontulonsa saadakseen haluamansa naisen itselleen!!
Sotien jälkeen niin moni nainen haksahti ja ajoi itsensä elämänsä taisteluihin, monta surullista kohtaloa!
Sinua on petetty mitä todennäköisemmin! Valitettavasti!
Pääsetkö terveesti irti, sen näyttää tulevaisuus??
Seurakunnissa on aina pyörinyt miehiä, jotka ovat siellä vain iskemässä naisia. Jotkut muistuttavat miltei raatelevia susia. Lukevat naisten heikkouksia ja manipuloivat niitä. Ja kun kiintymysuhde on muodostunut, niin pahimmillaan repivät naisen itsetunnon palasiksi. Yhtäläiseen seurakunnissa pyörii toki myös "heikkoja" naisia, jotka pyrkivät viettelemään erityisesti saarnaajia.
Tiedän kaksi tapausta, joissa uskovaista teeskennellyt mies jätti uskovan naisen todella inhottavasti häiden jälkeisenä aamuna. Se vaatii jo todellista pirullisuutta ja suunnittelua. Yleisempää on, että uskoton puoliso pyrkii avioliitossa vieraannuttamaan uskovaisen seurakunnasta ja uskovaisista. Kolmas variaatio on, että uskova nainen nai homon tietämättään.
Vanha pastorini sanoi aina, että seurakunnassakaan ei pidä olla naiivi. Ihmisiin kannattaa tutustua kunnolla ja ajan kanssa. Tiedostaen, että uskovaisuus ei tee kenestäkään pyhimystä. Saati sitten luonnevikaisesta tervettä. Naiiviudesta joutuu vain maksamaan kalliit oppirahat.
Uskovaiset naiset tosiaan ovat helppoa kauraa jos on vain värkkiä vailla. Luonnostaan herkkäuskoisia ja täysin kritiikittömiä, uskovat mitä vain. Mutta eihän sellaisen kanssa kukaan pidempään jaksa, kunhan aikansa lotisuttaa.
2Moos.12:46. 4Moos.9:12. Joh.19:36 Biblia (1776) Sillä nämät ovat tapahtuneet, että Raamattu täytettäisiin: ei teidän pidä luuta rikkoman hänestä.
Hienoa, ehkä itsekin pääset vielä parempiin päiviin ihan selvin päin, ilman jumalharhoja.
harkitset siis avioeroa . . . hyvin tyypillistä helluntailaisuudessa, jos puoliso ei USKO, kuin MINÄ (minä, minä, minä !?), kaikkihan siellä perustuu "kuten minä" !
mikäli löytäisit uuden, tai edes ensimmäisen puolison, joka eläisi kristillisten arvojen mukaan, niin: siihenkin joku seurakunnan "pyhä" kuulustelisi, "onko puolisosi uskossa" (tarkoittanee) niin kuin, ME !!
järkyttävä lahko, puolisokin pitänee valita "heitä varten", ei siis omaa yksityisyyden valintaa, - SIINÄKÄÄN asiassa !
"olkaa onnelliset . . ,."
Menit naimisiin äsken kääntyneen kanssa. Ehkä ei ollut uskossa silloinkaan. Sanoi vain ja kävi kasteella että pääsi panolle eikä tarvi olla yksin. Sua huijattiin. Sinäkin katsoit vain ulkoisia merkkejä, et sitä mitä muutenkin halusit miehessä olevan. Ei sun tartte kestää tylytystä eikä sikamaista käytöstä. Miten mies kohtelee lastanne?