Rippikouluelokuvan tekijä erosi kirkosta pian rippikoulun jälkeen

Lässyttäjä yrittää puolustaa uskonnonopetukseen osallistumista ja dissaa elämänkatsomustietoa.

Edes kirkkolla ei taida olla yhtä joustamaton ja ehdoton käsitys Jumalasta kuin monilla ahdasmielisiksi taantuneilla ateisteilla eikä kirkko taida olla itsekkään selvillä siitä mitä se haluaa Jumalasta opettaa sillä toinen pappi opettaa toista ja toinen pappi toista. Siitä toki johtuu että kirkossa on hajontaa lahkoihin ja erialisiin oppeihin,esimerkiksi herännäiset eli körtit opettavat Jumalasta aivan eri tavalla kuin vaikkapa helluntailaiset, mutta ei se silti kirkkoa kaada. Kirkkoa on lupaa rakentaa miten kukin lystää kunhan sen rakennuksen perustana on Jeesus kuten Paavalin kirjeessä sanotaan. Siksi vaatimus että pitäisi uskoa juuri siihen yhteen kirkon Jumalaan on mahdoton koska sitä ei vain yksinkertaisesti ole.

Ja ennen kuin kukaan alkaa haukkumaan ja syyttämään minua uskovaiseksi tai hihhuliski niin haluan kertoa että en ole kumpikaan vaan itse määrittelen ja pidän itseäni uskonnottomana ignostikkona, en kuitenkaan halua että minua kutsutaan ateistiksi sillä ateisteihin liitetään niin monia negatiivisia puolia heidän omana törttöilynsä ja ahdasmielisyytensä takia.

Lehdistössä olut vähön risstiriitaisia mielipiteitä. enempi pidetty kirkko- ja rippikouumyöntisenä, mutta ei kritiikittömästi.

Itsellä on ihan erilainen kokemus rippileiriltä kuin minkälaista viestiä elokuva esittää. Leireissä on runsaasti eroja sen mukaan missä päin Suomea ollaan, kuka on riparipappi, ketä nuoriso-ohjaajia siellä on ja myös leirin isoista. Itselle osui todella mukava moderni pappi, modernit ripariohjaajat ja modernit isoset minkä takia oma kokemukseni on positiivinenkin (jos haluaa niin voi lukea modernin myös liberaali tai miksei myöskin agnostinen) . Opetusmuotoinem keskustelu kristinuskosta oli historia ja filosofia painotteinen. Ei minkäänlaista merkkiä manipulpinnista painostamisesta tai henkisestä väkivallasta joita käsitellään hyvin tässä elokuvassa vaan kuin olisi ollut millä tahansa uskonnottomalla kesäleirillä. Eden heijastaa sen ohjaajan ja kasikirjoittajan omia henkilökohtaisia riparikokemuksia joita ei voida riparien laajan monimuotoisuuden ja suuren vaihtelun takia yleistää kuvaamaan täsmällisesti jokaista Suomen riparia kuten elokuvan ohjaaja haastattelussaan tekee. Olen todella pöyristynyt tästä.

Anonyymi kirjoitti:

Itsellä on ihan erilainen kokemus rippileiriltä kuin minkälaista viestiä elokuva esittää. Leireissä on runsaasti eroja sen mukaan missä päin Suomea ollaan, kuka on riparipappi, ketä nuoriso-ohjaajia siellä on ja myös leirin isoista. Itselle osui todella mukava moderni pappi, modernit ripariohjaajat ja modernit isoset minkä takia oma kokemukseni on positiivinenkin (jos haluaa niin voi lukea modernin myös liberaali tai miksei myöskin agnostinen) . Opetusmuotoinem keskustelu kristinuskosta oli historia ja filosofia painotteinen. Ei minkäänlaista merkkiä manipulpinnista painostamisesta tai henkisestä väkivallasta joita käsitellään hyvin tässä elokuvassa vaan kuin olisi ollut millä tahansa uskonnottomalla kesäleirillä. Eden heijastaa sen ohjaajan ja kasikirjoittajan omia henkilökohtaisia riparikokemuksia joita ei voida riparien laajan monimuotoisuuden ja suuren vaihtelun takia yleistää kuvaamaan täsmällisesti jokaista Suomen riparia kuten elokuvan ohjaaja haastattelussaan tekee. Olen todella pöyristynyt tästä.

Päin vastoin. Elokuva on hyvä esimerkki siitä millaista väkivaltaa ja aivopesua kirkko puolustuskuvyttömiin lapsiin käyttää. Vanhemmille tulee tiedottaa enemmän ja aktiivisemmin uskonnottomista Protuleireistä jotta tietoisuus niistä lisääntyisi ja vanhemmat saataisiin valitsemaansa nuorelle ennemmin Proteusleirin riparien sijaan.