Piispa Mikael Agricolan ollessa julkaisemassa ensimmäistä suomenkielistä Katkismusta vuoden 1542 vaiheilla, ei lupaa tahdottu antaa, perusteella ettei mitään uskonnollisia kirjoja sopinut painattaa suomeksi. Estämistä ja jarrutusta heti alusta.
Ensimmäinen kirjattu painoeste on vuodelta 1642. Silloin eräs Hartikka Speitz, entinen lainlukija Hämeestä, painatti suomenkielisen käännöksen Kustaa Aadolfin sota-artikkeleista.
Seitz mainitsi alkulehdellä, että oli painattanut kirjan isänmaalle ja omalle kansalleen mieliksi, sekä säälien sotureita jotka lakia tuntematta olivat silti sen ankaruudelle alttiina.
Alkupuheessa Seitz kutsui Suomen kansaa omaksi kansaksi sekä itseänsä Hämeen suomalaiseksi.
Näissä lauseissa oltiin huomaavinaan vaarallista henkeä. Siksi nimilehti ja alkusanat piti painattaa muutettuina. Nyt "oma kansakunta" ja muut valtiovaltaa häirinneet sanat oli poistettu ja Speitzin piti kutsua itseään "sääksmäkeläiseksi" ja "Hämeen suomalais-ruotsalaiseksi" .
Näin Ruotsi aloitti viivyttelemättä painoesteillä haitanteon suomen kieltä kohtaan ja esti Suomen kirjakielen kehittmistä ja kehittämistä.
"Näky likimittäen surkuiteltawa olewan, jos eij ne uscolliset Suomen Soldatit ... taidais jotakin niistä ymmärdä. Ja sentehden olen minä [?] ....Suomeb kielelle käändänyt." [valitan mahdollisia sanojen virhetulkintojani]
Ensimmäinen kirjattu painoeste on vuodelta 1642. Silloin eräs Hartikka Speitz, entinen lainlukija Hämeestä, painatti suomenkielisen käännöksen Kustaa Aadolfin sota-artikkeleista.
Seitz mainitsi alkulehdellä, että oli painattanut kirjan isänmaalle ja omalle kansalleen mieliksi, sekä säälien sotureita jotka lakia tuntematta olivat silti sen ankaruudelle alttiina.
Alkupuheessa Seitz kutsui Suomen kansaa omaksi kansaksi sekä itseänsä Hämeen suomalaiseksi.
Näissä lauseissa oltiin huomaavinaan vaarallista henkeä. Siksi nimilehti ja alkusanat piti painattaa muutettuina. Nyt "oma kansakunta" ja muut valtiovaltaa häirinneet sanat oli poistettu ja Speitzin piti kutsua itseään "sääksmäkeläiseksi" ja "Hämeen suomalais-ruotsalaiseksi" .
Näin Ruotsi aloitti viivyttelemättä painoesteillä haitanteon suomen kieltä kohtaan ja esti Suomen kirjakielen kehittmistä ja kehittämistä.
"Näky likimittäen surkuiteltawa olewan, jos eij ne uscolliset Suomen Soldatit ... taidais jotakin niistä ymmärdä. Ja sentehden olen minä [?] ....Suomeb kielelle käändänyt." [valitan mahdollisia sanojen virhetulkintojani]
Vastaukset 3
Vanhimmat
Agriola siis käänsi Raamattua suomeksi ja myös muuta kirjallisuutta.
Suomen kielellä määrättiin myös saarnattavaksi suomenkielisissä seurakunnissa.
Ruotsin kuninkaista ainakin Kustaa III ja Kustaa IV Adolf pystyivät solkkaamaan suomenkielisen puheen täkäläisille sotilaille.
Ensimmäinen suomenkielinen kirja oli Agrcolan kirjoittama aapinen "ABC-kirja", se ilmestyi 1543 ja se sisälsi 16 sivua myöhemmin ilmestynyt "ABC-kirjassa" oli 24 sivua. Myöhemmin häneltä ilmestyivät "Rucouskirja" 1544 ja "Se Wsi Testamentti" Uusi testamentti 1548.
Suomen kielellä ei ollut tuossa vaiheessa mitään oikeinkirjoitussäännöstöjä - sen näkee edellä olevien kirjojen nimistäkin- vaan Mikael Agricola kehitti niitä julkaisuissaan ja loi näin perustan suomen kielen kirjoitukselle.
Venäjäkin 1800-luvulla jossain vaiheessa jarrutteli suomenkielisen kirjallisuuden julkaisua. Ruotsinkielistä ei jarruteltu. Tämä jarruttelu johtui siis oman ruotsinkielisen eliittimme myyräntyöstä Pietarissa, tsaarin korvaan kuiskuttelusta.