Lihansyöjäkasvit kasvavat poikkeuksetta ympäristöissä, joissa ei ole kasville käyttökelpoisia typpiyhdisteitä. Hyönteisissä on paljon valkuaisainetta ja sen myötä typpeä, joten miksi hyönteisten pyydystäminen "typpilannoitteeksi" ei olisi älykästä?
Syy on se, että kasvin maanpäällisiä osia ympäröi ilma joka on 80%:sti typpikaasua. Tuossa typpikaasussa liikkuu satunnaisesti (säästä yms riippuen) typpeä sisältäviä hyönteisiä. Miksi satunnaiset hyönteiset ovat parempi typen lähde kuin kaasu joko ympäröi koko ajan sekä kasveja että hyönteiisiä?
Paljon kasveja yksinkertaisemmat syanobakteerit ("sinilevät") pystyvät sujuvasti hyödyntämään ilman typpeä, joten ratkaisu on "keksitty" eikä se edes vaadi niin monimutkaista eliötä kuin kasvi. Yksisoluinen esitumallinen bakteerikin siihen pystyy.
Lihansyöjäkasveilla on järjettömän monimutkaisia ratkaisuja ongelmaan (typen puute), joihon on toisaalla luonnossa paljon varmempi, helpompi ja yksinkertaisempi - eli älykkäämpi - ratkaisu. Lihansyöjäkasvit eivät siis ole älykkäästi suunniteltuja.
Älykkään suunnittelun kompastuskiviä: Lihansyöjäkasvit
39
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Tuohan kertoo nimenomaan Luomisesta. Evoluutiossa yksinkertaisemmat mekanismit olisivat syrjäyttäneet tämän äärimmäisen monimutkaisen suunnittelun.
Väännätkö nyt rautalangasta, miksi on älykkäämpää ottaa typpeä typpikaasussa satunnaisesti liikkuvista hyönteisistä kuin suoraan tuosta typpikaasusta?
Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan lyhytnäköinen ja opportunistinen. Kasveilla ei ole kemiassaan "aihiota" joka pienellä muutoksella alkaisi sitomaan vähän ilmakehän typpeä niin että mekanismi pääsisi käyntiin ja kehittymään. Evoluutio on sokea kana joka joskus löytää jyvän ja nämä jyvät voivat olla aika kummallisia.
Kasvi ei "tiedä" että siltä puuttuu typpeä ja vielä vähemmän että ilmakehä koostuu etupäässä typestä, vaan jotkut kasvit vain onnistuvat tuottamaan ympäristössään enemmän jälkeläisiä kuin toiset ja niiden perinnölliset ominaisuudet yleistyvät. Kyse on tilastollisesta todennäköisyydestä eikä tarkoituksesta tai järkeilystä. Jos syy jälkeläisten menestymiseen sattuu olemaan se, että kasvi saa vähän lajikumppaneitaan enemmän typpeä (jos juuri typestä on niukkuutta) koska sen tahmeille lehdille jää kiinni hyönteisiä jotka hajoavat typpiyhdisteiksi, niin lehtien tahmeus yleistyy sukupolvien myötä.
"Älykäs suunnittelija" tietäisi että ilmakehä on typpeä ja myös sen mitä kasvit tarvitsevat. Hän voisi "puhtaalta pöydältä" tuunata kasvit hyödyntämään sitä rajatonta typpivarastoa joka on niille tyrkyllä. Miksi ei ole näin tehnyt?
Monet kasvithan hyötyvät typpilannoitteista. Pula typestä ei koske vain lihansyöjäkasveja.- Anonyymi
Kilgore.Trout kirjoitti:
Väännätkö nyt rautalangasta, miksi on älykkäämpää ottaa typpeä typpikaasussa satunnaisesti liikkuvista hyönteisistä kuin suoraan tuosta typpikaasusta?
Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan lyhytnäköinen ja opportunistinen. Kasveilla ei ole kemiassaan "aihiota" joka pienellä muutoksella alkaisi sitomaan vähän ilmakehän typpeä niin että mekanismi pääsisi käyntiin ja kehittymään. Evoluutio on sokea kana joka joskus löytää jyvän ja nämä jyvät voivat olla aika kummallisia.
Kasvi ei "tiedä" että siltä puuttuu typpeä ja vielä vähemmän että ilmakehä koostuu etupäässä typestä, vaan jotkut kasvit vain onnistuvat tuottamaan ympäristössään enemmän jälkeläisiä kuin toiset ja niiden perinnölliset ominaisuudet yleistyvät. Kyse on tilastollisesta todennäköisyydestä eikä tarkoituksesta tai järkeilystä. Jos syy jälkeläisten menestymiseen sattuu olemaan se, että kasvi saa vähän lajikumppaneitaan enemmän typpeä (jos juuri typestä on niukkuutta) koska sen tahmeille lehdille jää kiinni hyönteisiä jotka hajoavat typpiyhdisteiksi, niin lehtien tahmeus yleistyy sukupolvien myötä.
"Älykäs suunnittelija" tietäisi että ilmakehä on typpeä ja myös sen mitä kasvit tarvitsevat. Hän voisi "puhtaalta pöydältä" tuunata kasvit hyödyntämään sitä rajatonta typpivarastoa joka on niille tyrkyllä. Miksi ei ole näin tehnyt?
Monet kasvithan hyötyvät typpilannoitteista. Pula typestä ei koske vain lihansyöjäkasveja.Ei evoluutio ole kuin sokea kana. Jos näin olisi se ei voisi toimia ollenkaan.
Anonyymi kirjoitti:
Ei evoluutio ole kuin sokea kana. Jos näin olisi se ei voisi toimia ollenkaan.
Lopetatko nyt väistelyn ja väännä rautalangasta, miksi on älykkäämpää ottaa typpeä typpikaasussa satunnaisesti liikkuvista hyönteisistä kuin suoraan tuosta typpikaasusta?
- Anonyymi
Kilgore.Trout kirjoitti:
Lopetatko nyt väistelyn ja väännä rautalangasta, miksi on älykkäämpää ottaa typpeä typpikaasussa satunnaisesti liikkuvista hyönteisistä kuin suoraan tuosta typpikaasusta?
Älykkäämpää olisi varmaan olla ottamatta typpeä ollenkaan ja elää pelkällä pyhällä hengellä?
- Anonyymi
Voi JEESUS että pistää vihaksi tämä inttäminen joka on ainoa mitä uskovaiset osaavat!
"Tuohan kertoo nimenomaan Luomisesta. "
Ja lopussa on PISTE. Miten niin kertoo?
Eikö koskaan uskovaisen pieneen mieleen tule, että vastauksen voisi aloittaa:
"Tuohan kertoo nimenomaan Luomisesta, KOSKA..."
Tuossa on PILKKU ja sen jälkeen on alistuskonjunktio "koska", jonka aloittamaan sivulauseeseen sopisi edes joku perustelu väitteelle.
Yritäkää ymmärtää, että kaikki eivät ole mitään kielilläpuhumisseurojen vaahtosuisia Jeesuksen sulhasia jotka asettavat aivot aina "off" -asentoon kun saarna alkaa, vaan täällä pitäisi PERUSTELLA!
Uskoviset: PERUSTELKAA uskomuksenne!
Yrittäkää edes! "Evoluutiossa yksinkertaisemmat mekanismit olisivat syrjäyttäneet tämän äärimmäisen monimutkaisen suunnittelun."
Ei vaan suunnittelusta todistaisivat äärimmäisen yksinkertaiset ja loogisen kauniit ratkaisut. Nyt luonto on täynnä monimutkaisia ja epäkäytännöllisiä viritelmiä, jotka todistavat suunnittelua vastaan. Tässä muutama esimerkki:
-kasvit joutuvat sitomaan typpeä monimutkaisella tavalla, esimerkiksi symbioosissa bakteerien kanssa tai avauksessa mainitut lihansyöjäkasvit ->luomisesta todistaisi kasvien typensidonta suoraan ilmasta...samalla tavalla kuin ne sitovat hiilidioksidia
-vedessä elävillä nisäkkäillä on vaarallinen ja epäkäytännöllinen hengitysjärjestelmä ->luomisesta todistaisi esimerkiksi kidukset delfiinillä
-vedessä elävällä krokotiililla on tehokkaat läpivirtauskeuhkot kuten linnuilla ->luomisesta todistaisi krokotiilin kidukset koska se elää vedessä
-lepakolla on epäkäytännölliset ja tehottomat keuhkot ->luomisesta todistaisi se, että lepakolla olisi lintujen tehokkaat läpivirtauskeuhkot...nyt ne on krokotiililla, joka ei niitä tarvitse, mutta ei lepakolla, joka niitä tarvitsisiFriendlyatheist kirjoitti:
"Evoluutiossa yksinkertaisemmat mekanismit olisivat syrjäyttäneet tämän äärimmäisen monimutkaisen suunnittelun."
Ei vaan suunnittelusta todistaisivat äärimmäisen yksinkertaiset ja loogisen kauniit ratkaisut. Nyt luonto on täynnä monimutkaisia ja epäkäytännöllisiä viritelmiä, jotka todistavat suunnittelua vastaan. Tässä muutama esimerkki:
-kasvit joutuvat sitomaan typpeä monimutkaisella tavalla, esimerkiksi symbioosissa bakteerien kanssa tai avauksessa mainitut lihansyöjäkasvit ->luomisesta todistaisi kasvien typensidonta suoraan ilmasta...samalla tavalla kuin ne sitovat hiilidioksidia
-vedessä elävillä nisäkkäillä on vaarallinen ja epäkäytännöllinen hengitysjärjestelmä ->luomisesta todistaisi esimerkiksi kidukset delfiinillä
-vedessä elävällä krokotiililla on tehokkaat läpivirtauskeuhkot kuten linnuilla ->luomisesta todistaisi krokotiilin kidukset koska se elää vedessä
-lepakolla on epäkäytännölliset ja tehottomat keuhkot ->luomisesta todistaisi se, että lepakolla olisi lintujen tehokkaat läpivirtauskeuhkot...nyt ne on krokotiililla, joka ei niitä tarvitse, mutta ei lepakolla, joka niitä tarvitsisiJuuri näin. Mitkään kasvit eivät osaa suoraan sitoa ilman typpeä ja siksi kasveilla ei ole käytössään mitään "yksinkertaisempaa"typesidontamallia joka voisi syrjäyttää "eksoottiset" symbioosit ja hyönteisten pyydystämiset. No symbioosi on luonnossa sangen yleinen tapa ratkaista erilaisia pulmia.
Tieteisparodiassa "Mars hyökkää" oli pienten vihreiden marsilaisten selkään laitettu typpisäiliöt nörtti-vitsinä, vaikka ilmakehästä suurin osa on typpeä. Kasveilla tuo "nörtti-vitsi" on totta. Ne hamuavat typpeä pyydystämällä typpikaasussa lenteleviä pörriäisiä.
Epäkäytännöllisistä viritelmistä yksi ihmistäkin (ja kaikkia selkärankaisia) koskeva on kymmenennen aivohermon (ns. kiertäjähermo) reitti, joka kiertelee pitkin ylävartaloa vailla mitään järkeä. Hermon tie aivoista kurkunpäähän vie sydämen kautta. Ja tämä sen takia, että kalalla (joka muistuttaa ensimmäisiä selkärankaisia rakenteeltaan) sydän ja kurkunpää sattuvat sijaitsemaan vierekkäin joten hermon oli näppärä haarautua juuri sydämen vieressä. Kirahvilla tilanne on toinen, mutta ei hermoja ole tyhjältä pöydältä uudelleen suunniteltu ja kirahvilla kiertäjähermo kiertää parhaimmillaan yli 4 metriä ylimääräistä matkalla aivoista kurkunpäähän.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/16489380/kreationistien-tekosyyt#comment-103428861- Anonyymi
Kilgore.Trout kirjoitti:
Väännätkö nyt rautalangasta, miksi on älykkäämpää ottaa typpeä typpikaasussa satunnaisesti liikkuvista hyönteisistä kuin suoraan tuosta typpikaasusta?
Evoluutio ei ole kaukaa viisas, vaan lyhytnäköinen ja opportunistinen. Kasveilla ei ole kemiassaan "aihiota" joka pienellä muutoksella alkaisi sitomaan vähän ilmakehän typpeä niin että mekanismi pääsisi käyntiin ja kehittymään. Evoluutio on sokea kana joka joskus löytää jyvän ja nämä jyvät voivat olla aika kummallisia.
Kasvi ei "tiedä" että siltä puuttuu typpeä ja vielä vähemmän että ilmakehä koostuu etupäässä typestä, vaan jotkut kasvit vain onnistuvat tuottamaan ympäristössään enemmän jälkeläisiä kuin toiset ja niiden perinnölliset ominaisuudet yleistyvät. Kyse on tilastollisesta todennäköisyydestä eikä tarkoituksesta tai järkeilystä. Jos syy jälkeläisten menestymiseen sattuu olemaan se, että kasvi saa vähän lajikumppaneitaan enemmän typpeä (jos juuri typestä on niukkuutta) koska sen tahmeille lehdille jää kiinni hyönteisiä jotka hajoavat typpiyhdisteiksi, niin lehtien tahmeus yleistyy sukupolvien myötä.
"Älykäs suunnittelija" tietäisi että ilmakehä on typpeä ja myös sen mitä kasvit tarvitsevat. Hän voisi "puhtaalta pöydältä" tuunata kasvit hyödyntämään sitä rajatonta typpivarastoa joka on niille tyrkyllä. Miksi ei ole näin tehnyt?
Monet kasvithan hyötyvät typpilannoitteista. Pula typestä ei koske vain lihansyöjäkasveja."Väännätkö nyt rautalangasta, miksi on älykkäämpää ottaa typpeä typpikaasussa satunnaisesti liikkuvista hyönteisistä kuin suoraan tuosta typpikaasusta?"
Käytännössä evoluutiossa ei ole mitään järkiperäistä syytä sille, että miksi esim. lyyralinnun laulu on niin monimutkainen verrattuna muiden lintujen lauluun. Ainoa looginen ja järjellinen selitys lyyralinnun laulun monimuotoisuudelle on siis se, että se on luotu. Anonyymi kirjoitti:
"Väännätkö nyt rautalangasta, miksi on älykkäämpää ottaa typpeä typpikaasussa satunnaisesti liikkuvista hyönteisistä kuin suoraan tuosta typpikaasusta?"
Käytännössä evoluutiossa ei ole mitään järkiperäistä syytä sille, että miksi esim. lyyralinnun laulu on niin monimutkainen verrattuna muiden lintujen lauluun. Ainoa looginen ja järjellinen selitys lyyralinnun laulun monimuotoisuudelle on siis se, että se on luotu.Lyyralinnin laulun selitys on sukupuolivalinta.
Friendlyatheist kirjoitti:
"Evoluutiossa yksinkertaisemmat mekanismit olisivat syrjäyttäneet tämän äärimmäisen monimutkaisen suunnittelun."
Ei vaan suunnittelusta todistaisivat äärimmäisen yksinkertaiset ja loogisen kauniit ratkaisut. Nyt luonto on täynnä monimutkaisia ja epäkäytännöllisiä viritelmiä, jotka todistavat suunnittelua vastaan. Tässä muutama esimerkki:
-kasvit joutuvat sitomaan typpeä monimutkaisella tavalla, esimerkiksi symbioosissa bakteerien kanssa tai avauksessa mainitut lihansyöjäkasvit ->luomisesta todistaisi kasvien typensidonta suoraan ilmasta...samalla tavalla kuin ne sitovat hiilidioksidia
-vedessä elävillä nisäkkäillä on vaarallinen ja epäkäytännöllinen hengitysjärjestelmä ->luomisesta todistaisi esimerkiksi kidukset delfiinillä
-vedessä elävällä krokotiililla on tehokkaat läpivirtauskeuhkot kuten linnuilla ->luomisesta todistaisi krokotiilin kidukset koska se elää vedessä
-lepakolla on epäkäytännölliset ja tehottomat keuhkot ->luomisesta todistaisi se, että lepakolla olisi lintujen tehokkaat läpivirtauskeuhkot...nyt ne on krokotiililla, joka ei niitä tarvitse, mutta ei lepakolla, joka niitä tarvitsisiKrokotiilista olen vähän toista mieltä. Jotkin lajit viettävät joskus pitkiäkin aikoja maan puolella makoillen ja saalistavat maaeläimiä. Kidukset eivät siis toisi suuria etuja keuhkoihin nähden, jos toisivat ollenkaan. Valaat ovat sitten ihan toinen juttu.
Maalla eläviä eläimiä saalistavia kiduksellisia ei juurikaan nyt muistu mieleen.Repe.Ruutikallo kirjoitti:
Krokotiilista olen vähän toista mieltä. Jotkin lajit viettävät joskus pitkiäkin aikoja maan puolella makoillen ja saalistavat maaeläimiä. Kidukset eivät siis toisi suuria etuja keuhkoihin nähden, jos toisivat ollenkaan. Valaat ovat sitten ihan toinen juttu.
Maalla eläviä eläimiä saalistavia kiduksellisia ei juurikaan nyt muistu mieleen.Krokotiilin keuhkot muistuttavat hyvin paljon lintujen keuhkoja. Ne eivät ole samalla tavalla jäykät, mutta niissäkin ilma kulkee vain yhteen suunteen ("läpivirtaus"). Selitys tälle on se, että krokotiilit, dinosaurukset ja linnut ovat kaikki periytyneet yhteisestä arkosaurien kantamuodosta.
Krokotiilien keuhkot myös torppaavat kreationistien selityksen siitä, että lintujen "läpivirtauskeuhko" ovat optimoitu lentämiseen. Krokotiileista löytyy ehkä eniten paikallaan makoilevat selkärankaiset ja kaiken lisäksi vaihtolämpöisyytensä takia krokotiilit kuluttvat selvästi vähemmän happea kuin tasalämpöiset eläimet. Silti niilläkin on "läpivirtauskeuhkot".
Keuhkojenkin perusrakenteen määrää taksonomia eikä "käyttötarkoitus".
Lihansyöjäkasvit kumoavat myös sen kreatonistien väittämän, että esimerkiksi pingviinin ja pääskysen yhteiset ominaisuudet johtuisivat vain siitä, että "Luoja on käyttänyt samoihin tarkoituksiin samoja luomisratkaisuja."
Vaikkapa kihokit ja kannukasvit molemmat pyydystävät hyönteisiä "lannoitteekseen", mutta täysin eri menetelmällä. Toisella on kannu, johon hyönteiset hukkuu ja toisella on tahmeat lehdet jotka hitaasti käpertyvät uhrin ympärille. Sitten on vielä kärpäsloukku joka on "mekaaninen" ansa. Eikä kannukasvien ja tötterölehtien (Sarracenia) kannuansa ole samanlainen. Tötterölehdet käyttävät apuna myrkkyä (koniini) tehostaakseen hyönteisten tippumista "kannuansaan".
Eli samoihin tarkoituksiin ei ole käytetty aina "samoja luomisratkaisuja", vaan hyvin erilaisia. Joskus taas samoja rakenteita käytetään eri tarkoituksiin. Elokehä kumoaa jokaisen kreationistien väitteen.- Anonyymi
Maapallon ensimmäisiä eliöitä ilmeisesti olivat jonkunlaiset arkit ja bakteerit. Pitkästä yhteiselosta näiden yksisoluisten kanssa kertoo monisoluisten eläimien B12-vitamiinin tarve, vain bakteerit (ja vähän muut) tuottavat B12:a. Vitamiinivideon alussa asia on pikaisesti mainittu:
https://youtu.be/Aq8V2SZdWRI
Myös jotkut levät tarvitsevat kyseistä vitamiinia:
https://www.ts.fi/teemat/1074099324/Bakteerit valmistavat leville elintarkeaa B12vitamiinia
Jotkut sienet syntetisoivat myös:
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/cobalami.htm
"B 12 -vitamiini, joka on eläinten elämälle välttämätön aine, syntyy siis bakteerien, sienten ja eräiden muiden mikro-organismien muodostamana."Tuosta levien B12-tarpeesta: Usen unohtuu että osa "levistä" on yhtä kaukaista sukua kasveille kuin sienetkin.
Esimerkiksi ruskolevät (joita on mm. Itämeren rakkohauru eli rakkolevä ja merenalaisia metsiä muodostavat kelpit) kuuluvat "kromalveolaatit"-kuntaan eikä kasvikuntaan. Samaan kuntaan kuuluu mm. malarialoinen.
Ekskavaatit-kunnassa on myös yksisoluisia "leviä" (silmälevät, Euglenoidea). Läheisempää sukua kasvikunnalle ovat varsinaisten kasvien kanssa samaan Archaeplastida - taksooniin kuuluvat punalevät ja glaukofyytit (yksisoluisia leviä).
Turun Sanomien jutusta ei selvinyt mitkä "levät" tarvitsevat B12-vitamiinia ja mitkä ei. Esimerkiksi kromalveolaatit ovat alkujaan ehkä olleet bakteereita syöviä eliöitä joista joku on vasta myöhemmin kehittäneet viherhiukkas (syanobakteeri?) -symbioosin ja siksi niiden aineenvaihdunta eroaa merkittävästi kasveista.- Anonyymi
Kilgore.Trout kirjoitti:
Tuosta levien B12-tarpeesta: Usen unohtuu että osa "levistä" on yhtä kaukaista sukua kasveille kuin sienetkin.
Esimerkiksi ruskolevät (joita on mm. Itämeren rakkohauru eli rakkolevä ja merenalaisia metsiä muodostavat kelpit) kuuluvat "kromalveolaatit"-kuntaan eikä kasvikuntaan. Samaan kuntaan kuuluu mm. malarialoinen.
Ekskavaatit-kunnassa on myös yksisoluisia "leviä" (silmälevät, Euglenoidea). Läheisempää sukua kasvikunnalle ovat varsinaisten kasvien kanssa samaan Archaeplastida - taksooniin kuuluvat punalevät ja glaukofyytit (yksisoluisia leviä).
Turun Sanomien jutusta ei selvinyt mitkä "levät" tarvitsevat B12-vitamiinia ja mitkä ei. Esimerkiksi kromalveolaatit ovat alkujaan ehkä olleet bakteereita syöviä eliöitä joista joku on vasta myöhemmin kehittäneet viherhiukkas (syanobakteeri?) -symbioosin ja siksi niiden aineenvaihdunta eroaa merkittävästi kasveista.Kromalveolaatit ovatkin näköjään kiinnostavia veijareita.
Jos jaksaisi lukea, niin tästäkin saattaisi löytyä tietoa:
https://academic.oup.com/mbe/article/28/10/2921/973459
"Insights into the Evolution of Vitamin B12 Auxotrophy from Sequenced Algal Genomes" Anonyymi kirjoitti:
Kromalveolaatit ovatkin näköjään kiinnostavia veijareita.
Jos jaksaisi lukea, niin tästäkin saattaisi löytyä tietoa:
https://academic.oup.com/mbe/article/28/10/2921/973459
"Insights into the Evolution of Vitamin B12 Auxotrophy from Sequenced Algal Genomes"Kiitos linkistä. Tuon mukaan B12-riippuvaisia leviä löytyy myös viherlevistä, jotka siis kuuluvat kasvikuntaan.
Minulle tämä B12-keskusteluhaara toi uutta tietoa. Levät jotka tarvitsevat B12-vitamiinia, myös sisältävät tuota vitamiinia ja tähän asti olen luullut, että eläintuotteet ovat välttämättömiä, jotta ravinnosta saa B12-vitamiinia. Nyt näyttää että näin ei ole asia. Ruskolevät sisältävät tuota vitamiinia ja ruskoleväähän on käytetty yleisesti ravintona - etenkin Aasiassa.
Mielenkiintoista.
- Anonyymi
Taas tämä routu on keksinyt varsin viisaan väitteen, jonka mukaan maailman pitäisi toimia.
Hän unohtaa, että vedessä on kolmannes happea (H2O=vesi). Miksi hän ei hyppää avantoon ja elä siellä?
Luuleeko hän tosiaan että jos typpeä annettaisiin rajattomasti, kaikki kasvit kasvaisivat villinä? Miksi siis ei ole satsattu typessä viljelemiseen? Siitähän saisi valtavat määrät ruokaa, vai mitä?
Tosiasia lienee että typpi on vain yksi aine muiden joukossa, ja kaikkia tarvitaan sopivassa suhteessa.
Joten varo sukeltajan tautia, kun vereen tulee liikaa typpiä!
Eivät kihokitkaan pelkällä typellä elä! Kuolevat kun heität kauhallisen typpilannotetta niskaan.- Anonyymi
Kilgore.Trout kirjoitti:
Miksi kasveille annetaan typpilannoitetta?
Pistäkää kasvit suoraan typpilannotesäkkiin kasvamaan! Ei onnistu!
Kasvit tarvitsevat lukuisia aineita sopivassa suhteessa. Anonyymi kirjoitti:
Pistäkää kasvit suoraan typpilannotesäkkiin kasvamaan! Ei onnistu!
Kasvit tarvitsevat lukuisia aineita sopivassa suhteessa.En nyt ymmärrä kouhotustasi lainkaan. Sinä höpiset "vain typestä". Hyönteissyöjäkasveillakin on juuret jolla ne saavat vettä ja sen mukana esimerkiksi kivennäisaineita. Typpilisää ne saavat hyönteisistä.
- Anonyymi
> Lihansyöjäkasveilla on järjettömän monimutkaisia ratkaisuja ongelmaan (typen puute), joihon on toisaalla luonnossa paljon varmempi, helpompi ja yksinkertaisempi - eli älykkäämpi - ratkaisu. Lihansyöjäkasvit eivät siis ole älykkäästi suunniteltuja.
Mielestäni tuo on suurempi ongelma evoluutioteorialle. Miksi ihmeessä se olisi kehittänyt kasville tuollaisen tarpeettoman monimutkaisen systeemin?- Anonyymi
Se on vain sinun mielipide.
Evoluutio ei ole kaukaa viisas vaan etenee pienin opportunistisin askelin. Kasveilla voi olla alun perin tahmeat lehdet ihan muusta syystä, mutta typpiköyhässä ympäristössä lehtiin takertuvista hyönteisistä erittyvästä typestä on etua. Esimerkiksi suomalainen(kin) tervakukka erittää tahmeaa "tervaa" varteensa, että hyönteistentoukkien olisi vaikeampi kavuta sen kukkiin.
Typen sidonta on yksinkertainen mekanismi joka mahtuu pieneen syanobakteeriinkin. Mutta kun kasvien esi-isät ovat sen joskus menettäneet se ei palaudu. Evoluutio ei peruuta. Myös bakteerisymbioosi on myös yksinkertainen tapa hankkia typpeä verrattuna erilaisiin hyönteisansoihin.- Anonyymi
Siksi ihmeessä:
Evoluutio ei tullut kehittäneeksi sitä kasvien esi-isään, koska se ei ole kaukaa viisas. Se ei kyennyt kehittämään sitä jälkikäteen (tavallisiin) kasveihin, koska sillä ei ole peruutusvaihdetta. Anonyymi kirjoitti:
Siksi ihmeessä:
Evoluutio ei tullut kehittäneeksi sitä kasvien esi-isään, koska se ei ole kaukaa viisas. Se ei kyennyt kehittämään sitä jälkikäteen (tavallisiin) kasveihin, koska sillä ei ole peruutusvaihdetta.Kavit ovat syntyneet aitotumallisen solun ja syanobakteerin endosymbioosista. Nykykasveissa syanobakteerit ovat surkastuneet viherhiukkasiksi, joilla on muistona menneestä "itsenäisyydestä" oma DNA ja oma proteiinisynteesikoneisto. Kasvisolun tuman sisältämän informaation varassa ei viherhiukkasta pysty rakentamaan, vaan viherhiukkaset lisääntyvät jakautumalla.
Syanobakteerilla on ollut kyky käyttää veteen liuennutta ilmakehän typpeä, mutta se on päässyt kasvien soluissa eläviltä bakteereilta katoamaan, koska kyvylle ei ollut kasvien alkutaipaleen aikana käyttöä. Ensimmäiset kasvit kasvoivat merissä joissa oli kuolleista syanobakteereista liuenneita typpiyhdisteitä, joista typen sai helpommalla.
Kaikkien aitotumallisten yhteyttävien eliöiden (joita on muitakin kuin kasvikuntaan kuuluvia) viherhiukkaset ovat peräisin joko suoraan tai välillisesti syanobakteereilta ja syntyneet endosymbioosin kautta.- Anonyymi
Kilgore.Trout kirjoitti:
Kavit ovat syntyneet aitotumallisen solun ja syanobakteerin endosymbioosista. Nykykasveissa syanobakteerit ovat surkastuneet viherhiukkasiksi, joilla on muistona menneestä "itsenäisyydestä" oma DNA ja oma proteiinisynteesikoneisto. Kasvisolun tuman sisältämän informaation varassa ei viherhiukkasta pysty rakentamaan, vaan viherhiukkaset lisääntyvät jakautumalla.
Syanobakteerilla on ollut kyky käyttää veteen liuennutta ilmakehän typpeä, mutta se on päässyt kasvien soluissa eläviltä bakteereilta katoamaan, koska kyvylle ei ollut kasvien alkutaipaleen aikana käyttöä. Ensimmäiset kasvit kasvoivat merissä joissa oli kuolleista syanobakteereista liuenneita typpiyhdisteitä, joista typen sai helpommalla.
Kaikkien aitotumallisten yhteyttävien eliöiden (joita on muitakin kuin kasvikuntaan kuuluvia) viherhiukkaset ovat peräisin joko suoraan tai välillisesti syanobakteereilta ja syntyneet endosymbioosin kautta.Mitähän tämäkin todistaa?
Anonyymi kirjoitti:
Mitähän tämäkin todistaa?
Sen ei ollut tarkoitus todistaa mitään, vaan tarkoitukseni oli vain kertoa, että kyky sitoa ilman typpeä on päässyt kasveissa endosymbioosissa elävien syanobakteerien osalta katoamaan, koska se on ollut pitkään tarpeeton. Evoluutio ei ole kaukaa viisas eikä peruuttele ja siksi sen syntyminen uudestaan (ainakaan samanlaisena) on käytännössä mahdotonta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitähän tämäkin todistaa?
Sen, että kasvitieteilijät ymmärtävät, miksi lihansyöjäkasveja ja typpilannoitteita tarvitaan.
Palstalla jotkut eivät: - Anonyymi
Kilgore.Trout kirjoitti:
Evoluutio ei ole kaukaa viisas vaan etenee pienin opportunistisin askelin. Kasveilla voi olla alun perin tahmeat lehdet ihan muusta syystä, mutta typpiköyhässä ympäristössä lehtiin takertuvista hyönteisistä erittyvästä typestä on etua. Esimerkiksi suomalainen(kin) tervakukka erittää tahmeaa "tervaa" varteensa, että hyönteistentoukkien olisi vaikeampi kavuta sen kukkiin.
Typen sidonta on yksinkertainen mekanismi joka mahtuu pieneen syanobakteeriinkin. Mutta kun kasvien esi-isät ovat sen joskus menettäneet se ei palaudu. Evoluutio ei peruuta. Myös bakteerisymbioosi on myös yksinkertainen tapa hankkia typpeä verrattuna erilaisiin hyönteisansoihin.> Evoluutio ei ole kaukaa viisas vaan etenee pienin opportunistisin askelin. Kasveilla voi olla alun perin tahmeat lehdet ihan muusta syystä, mutta typpiköyhässä ympäristössä lehtiin takertuvista hyönteisistä erittyvästä typestä on etua.
Eli voisi siis sanoa, että Jumala loi kuten loi, koska siitä on hyötyä. Anonyymi kirjoitti:
> Evoluutio ei ole kaukaa viisas vaan etenee pienin opportunistisin askelin. Kasveilla voi olla alun perin tahmeat lehdet ihan muusta syystä, mutta typpiköyhässä ympäristössä lehtiin takertuvista hyönteisistä erittyvästä typestä on etua.
Eli voisi siis sanoa, että Jumala loi kuten loi, koska siitä on hyötyä.Jos unohtaa faktat ja on umpimarinoinut itsensä uskonnolla niin voi sanoa ihan mitä vaan.
- Anonyymi
Kaikille "lihansyöjäkasveille" (tai ehkä paremmin ilmaistuna, epätyypillisille typensitojakasveille), kuin kärpäsloukulle, on löydetty monia muita typen lähteitä kuin jonkun eläimen raato.
Varmaan kärpäsloukun lihansyöntiä muistuttaville lehdille löydettäisiin joku selitys, jos meillä olisi pääsy tietoon muinaisen ajan maailmasta.Hyönteisiä "pyydystävät" kasvit elävät maaperässä, josta niiden on vaikea saada typpeä. Syynä voi olla absoluuttinen typen puute tai esimerkiksi maaperän happamuus, joka vaikuettaa typen saantia.
Yksi tapa sopeutua typpiniukkuuteen näkyy juuri nyt Suomen luonnossa: se on typen säästö, josta ruskassa on kysymys. Tervaleppä, joka saa typpensä typpibakteerisymbioosista, tiputtaa lehtensä osittain tai kokonaan vihreinä, koska sen ei tarvitse nuukailla. Typpeä on ja bakteereilta saa lisää.- Anonyymi
Kilgore.Trout kirjoitti:
Hyönteisiä "pyydystävät" kasvit elävät maaperässä, josta niiden on vaikea saada typpeä. Syynä voi olla absoluuttinen typen puute tai esimerkiksi maaperän happamuus, joka vaikuettaa typen saantia.
Yksi tapa sopeutua typpiniukkuuteen näkyy juuri nyt Suomen luonnossa: se on typen säästö, josta ruskassa on kysymys. Tervaleppä, joka saa typpensä typpibakteerisymbioosista, tiputtaa lehtensä osittain tai kokonaan vihreinä, koska sen ei tarvitse nuukailla. Typpeä on ja bakteereilta saa lisää.>Hyönteisiä "pyydystävät" kasvit elävät maaperässä, josta niiden on vaikea saada typpeä. Syynä voi olla absoluuttinen typen puute tai esimerkiksi maaperän happamuus, joka vaikuettaa typen saantia.
Aivan oikein. Siksi käytinkin nimitystä epätyypilliset typensitojakasvit. Nämähän voisivat toimia vaikka pioneerikasveja alueilla, jossa ei ole paljoa ravinteita.
Mutta muut kuin kärpäsloukut (nykytiedon valossa) eivät tarvitse hyönteisten raatoja typen saamiseen, vaan esim. kannukasvit voivat saada sitä vierailevista eläimistä, joille kannukasvi voi toimia veden lähteenä.
- Anonyymi
Lihansyöjäkasvi on kaikkien muiden lihansyöjien esivanhempi. Sillä on ikään kuin mahalaukku, etenkin kannukasveilla, jossa ruoka sulaa.
Ohjelmassa lepakko nukkui kannussa ja jätti jälkeensä ulosteen. Toimii siis myös huussina. Tämä jos mikä on älykästä.Kasvi tarvitsee typpeä. Kasville on sama tuleeko typpi suoraan hyönteisistä vai hyöneisiä syöneen lepakon ulosteesta.
- Anonyymi
Kilgore.Trout kirjoitti:
Kasvi tarvitsee typpeä. Kasville on sama tuleeko typpi suoraan hyönteisistä vai hyöneisiä syöneen lepakon ulosteesta.
Tämä kasvi on älykkäämpi tai sillä on enemmän mielikuvitusta kuin tavallisella kasvilla. Osoittaa sen, että älykkyys on edennyt myös kasvikunnassa.
- Anonyymi
Kasvi ei voi olla eläimen esivanhempi. Niillä on kuitenkin yhteinen esivanhempi, joka lienee mikrobi.
Anonyymi kirjoitti:
Kasvi ei voi olla eläimen esivanhempi. Niillä on kuitenkin yhteinen esivanhempi, joka lienee mikrobi.
Uskovaiset eivät tiedä biologiasta muuta kuin sen, että sen keskeiset johtopäätökset ovat muka väärin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle1115317Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖493412Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle923272Näin kun katsoit salaa ja
Hymyilit sieltä kaukaa 😍☺️ mutta hämmennyin ja tilanne oli niin nopeaa ohi etten oikeen kerennyt mukaan 😢 säteilit ku403166- 811857
450 000 ulosotossa
Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa. Kuluvan vuoden1271605Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.411580Katu täyttyy...
Hei, oli pakko laittaa vielä tää. Huomaan että olet suuttunut. Minähän sanoin että poistun, olit paikalla. Olin pettynyt311566Eduskunnasta tippuneet kokoomuslaiset nostavat eniten sopeutumisrahaa. Kyllä veroeurot kelpaavat.
Sopeutumisraha on eduskuntatyön päättymisen jälkeen maksettava etuus, jonka tarkoituksena on tukea entisiä kansanedustaj1381264- 161169