jolla oli rintamapalveluksessa vielä hevosia ? Kaikki muut kuten n-liittokin taisivat olla jo koneellistaneet tykistönsäkin ja huoltojoukot.
Huvittava historian reliikki oli SA-Int.
Huvittava historian reliikki oli SA-Int.
Oliko Suomi kesällä -44 ainoa sotaa käyvä maa
Anonyymi
19<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Oletko ikinä kuullut sellaisesta kuin Saksan armeija? Saksan armeijalla oli paljonkin divisioonia, jotka olivat luopuneet hevosista... ja kaikesta muustakin kuljetuskalustosta, operoiden vain sektoripuolustusyhtyminä ;)
///MeAgaln
Suomi oli ottanut kauaskantoisesti huomioon rintamilla mahdollisesti esiin tulevan nälänhädän ja oli näin kutsunut palvelukseen suuret hevoslaumat. Lihaa on helpompi syödä kuin rautaa. Koskela oli tietenkin poikkeus tuosta oletuksesta.
Arnold Majewski kai tokaisi, että "jos jäädään mottiin niin sitten syödään hevoset".
US Army taisi olla ainut, joka ei kovin paljon hevosia ainakaan tykinvetäjinä käyttänyt.
Saksan armeijalla oli monta vuotta eli koko loppusodan krooninen bensapula ja siksi hevosten määrä vain lisääntyi. Avaus on stallarille tavanmukainen ja tietämättömyydeeteen perustuva yritys mollata Suomen Armeijaa. Myös venäläiset käyttivät talviaikaan runsaasti hevosia koska Venäjän talvessa pahimmillaan se oli ainoa toimiva kuljetusväline!
Neuvostoliitto pakoitti Venäjän rauhaa rakastavan kansansa sotimaan. Venäjä oli pien maa nyt suuri.
Hevoset oli poistettu USA:n ja Britannian armeijoista. Britit saattoivat käyttää kuormaeläimiä Burmassa.
Saksalla oli jv-divisioonissa runsaasti hevosia,myös tykistön vetäjinä.Entisiä kaukaasialaisia kasakoita taisteli ratsuväkenä Normandiassa.
Puna-Armeija lienee saatu pääosin moottoroiduksi jenkkiautoilla,poislukien joukko ratsuväkidivisoonia.
Saksa liittolaiset käyttivät kaikki hevosia Suomen lailla.
-----Saksa liittolaiset käyttivät kaikki hevosia Suomen lailla.-----
Euroopan alikehittyneet maat Suomi, Unkari, Romania.
"Entisiä kaukaasialaisia kasakoita taisteli ratsuväkenä Normandiassa."
Tämä legenda on todennäköisesti saanut alkunsa siitä faktasta, että Länsiarmeijassa todella palveli kasakkarykmentti normaalina jalkaväkenä, joka sittemmin käskettiin Normandiaan rintaman jo luhistuttua ja pelastuen täpärästi pois Ranskasta. Ilmeisesti myöhemmissä uudelleenkerronnoissa näistä tuli hevosilla karauttelevia karskeja itäsotureita, jotka ilmaantuivat muistaakseni ainakin Sven Hasselin kyhäelmissä peräti SS:n riveissä kummittelemaan Normandiaan ;)
///MeAgaln
Erään varsin tuoreen selvityksen mukaan liittoutuneiden pommituksissa Normandiassa tuhoutui mm. ratsastava kasakkaosasto hevosineen.
Vähäiset saatavilla olevat kasakkaosastot oli kasattu edellä mainittuun rykmenttiin. Muilla itäpataljoonilla (jalkaväkeä) on todennäköisesti ollut logistiikkatarkoituksiin hevosia ja sillä on voinut olla vaikutusta ratsuväki-legendan syntyyn.
///MeAgaln
” Euroopan alikehittyneet maat Suomi, Unkari, Romania.”
Sinun määrittelylläsi ei ole merkitystä! Sota-aikana Suomen hevonen teki merkittäviä palveluksia kotimaalleem ja oli osaltaan ratkaisemassa kuljetuspulman armeijan huollossa!
Japanin armeija oli myös paljolti hevosvetoinen
Japsit olivatkin kykenemättömiä tuhansien kilometrien joukkojen- ja materiaalisiirtoihin.
No, nuo väittämät eivät ole aivan linjassa keskenään. Voimakkaan laivastonsa ansiosta japanilaiset pystyivät siirtämään varsin nopeasti divisioonia hyökkäyskohteesta toiseen Tyynenmeren offensiivin aikana 1941-42, mikä osaltaan vaikutti sen menestykseen.
///MeAgaln
Suomi sai haltuunsa tuhansia venäläisiä kaakkeja, jotka olivat kyllä surkeennäköisiä luupäitä, joista ei olisi juuri tykinvetoon ollut.
Ehkä täydensivät töpinän lihataloutta enempi.
Niin totta tuokin, tarkoitinkin maa-alueita, mikä tuli ilmi Neuvostoliiton ja Japanin välisissä rajakahakoissa.
Todennäköisesti parempi esimerkki siitä olisivat operaatiot Kiinassa, joissa Japanin armeija luotti suurelta osin edellisen maailmansodan tason varustukseen. Sitten taas, koko asia oli käytännössä fait accompli, koska Kiinan infrastruktuuri varsinkaan sisämaassa ei mahdollistanut kovin koneellisia armeijoita.
Rajataistelut NL:n kanssa eivät ole paras testi teorialle, koska kumpikaan puoli ei vakavissaan päästänyt koiria irti ja taistelut rajoittuivat kutakuinkin divisioonatasolle.
///MeAgaln
Kieltämättä menee jossitteluksi, mutta jos katsotaan toteutumatonta Kantokuen suunnitelmaa, niin aika hevosvoimainen oli kuljetuskapasiteetti.
No tätähän ei koskaan toteutettu varmaankin ihan hyvästä syystä.
To ensure the success of this, the most critical phase of the war, Kantokuen called for the application of overwhelming forces: 1,200,000 men, 35,000 trucks, 500 tanks, 400,000 horses, and 300,000 laborers in 23 to 24 divisions for the offensive on the Eastern and Northern Fronts alone.
Tottakai ja sitä suunnilleen saattaa odottaakin. Ns. "japanilaisten Barbarossa" on entä jos-skenaarioiden suosituimpia deus ex machinoja, mutta japanilaisilla oli hyvät syyt pudottaa se.
1)Kuten saatat odottaa, infrastruktuuri tuollaisen iskun toteuttamiseen tällä maailman laidalla ei ollut läheskään sitä tasoa mitä se oli Euroopan puolella - ja jopa niillä eväillä Saksan yrityksen logistiikka oli luhistumassa kesän -41 loppuun mennessä.
2) Japanilaisten olisi pitänyt pudottaa listalta jo meneillään olevia konflikteja ja vastakkainasetteluja, koska heidän armeijansa oli kiinni hitaasti etenevässä valloitussodassa Kiinan suunnalla ja samanaikainen Yhdysvaltojen ja Hollannin öljysulku uhkasi pistää sotakoneiston hanat kokonaan kiinni.
///MeAgaln