Näin kirjoitti tammikuussa 2020 THL:n Salminen (YLE:n nettisivuilta kopioitu):
THL:n mukaan suun ja nenän edessä pidettävä suojus ei suojaa käyttäjäänsä ilmateitse tarttuvilta taudeilta. Hoitohenkilökunta käyttää niitä estääkseen potilaita saamasta tartuntaa heiltä.
– Kirurgit käyttävät maskia etteivät vahingossa sylkisi tai tiputtelisi nenästä tippoja potilaan haavoihin, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.
Maskin toinen tarkoitus on suojata terveydenhuollon henkilöstöä veri- ja eriteroiskeilta Mikrobeja niillä ei torjuta.
Suurin osa taudinaiheuttajista tarttuu pisaratartuntana ja kosketuksen välityksellä, ei ilmateitse. Kirurginmaski saattaakin suojata muita ihmisiä pysäyttämällä käyttäjänsä aivastaessa tai yskiessä lennättämät pisarat ennen kuin ne päätyvät ympäristön pinnoille.
Käyttäjänsä kannalta taas maski voi olla jopa riski.
– Maskia asetellessa tulee samalla kosketelleeksi kasvojaan, eli myös kuljettaneeksi taudinaiheuttajia kasvojen alueelle. Osissa Kiinaa määrätty pakko maskin käyttöön on kyllä kyseenalainen, Salminen sanoo.
Ilmateitse leviäviä taudinaiheuttajia vastaan on olemassa hengityksensuojaimia, mutta ne on tarkoitettu ammattikäyttöön.
– Niitä pitää osata käyttää oikein, muuten ne eivät toimi. Laboratorio- ja infektiotiloissa käytettävät hengityksensuojaimet eivät myöskään sovi ulkokäyttöön, sanoo Salminen.
Suojainta pitää myös vaihtaa muutaman tunnin välein, ja ne hankaloittavat hengittämistä.
– Noin yleisesti maskeja ja suojaimia ei voi suositella, jos tarkoitus on vältellä mikrobeja, sanoo Salminen.
THL:n mukaan suun ja nenän edessä pidettävä suojus ei suojaa käyttäjäänsä ilmateitse tarttuvilta taudeilta. Hoitohenkilökunta käyttää niitä estääkseen potilaita saamasta tartuntaa heiltä.
– Kirurgit käyttävät maskia etteivät vahingossa sylkisi tai tiputtelisi nenästä tippoja potilaan haavoihin, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.
Maskin toinen tarkoitus on suojata terveydenhuollon henkilöstöä veri- ja eriteroiskeilta Mikrobeja niillä ei torjuta.
Suurin osa taudinaiheuttajista tarttuu pisaratartuntana ja kosketuksen välityksellä, ei ilmateitse. Kirurginmaski saattaakin suojata muita ihmisiä pysäyttämällä käyttäjänsä aivastaessa tai yskiessä lennättämät pisarat ennen kuin ne päätyvät ympäristön pinnoille.
Käyttäjänsä kannalta taas maski voi olla jopa riski.
– Maskia asetellessa tulee samalla kosketelleeksi kasvojaan, eli myös kuljettaneeksi taudinaiheuttajia kasvojen alueelle. Osissa Kiinaa määrätty pakko maskin käyttöön on kyllä kyseenalainen, Salminen sanoo.
Ilmateitse leviäviä taudinaiheuttajia vastaan on olemassa hengityksensuojaimia, mutta ne on tarkoitettu ammattikäyttöön.
– Niitä pitää osata käyttää oikein, muuten ne eivät toimi. Laboratorio- ja infektiotiloissa käytettävät hengityksensuojaimet eivät myöskään sovi ulkokäyttöön, sanoo Salminen.
Suojainta pitää myös vaihtaa muutaman tunnin välein, ja ne hankaloittavat hengittämistä.
– Noin yleisesti maskeja ja suojaimia ei voi suositella, jos tarkoitus on vältellä mikrobeja, sanoo Salminen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Suomi on selvinnyt tähän saakka erinomaisen hyvin pandemiasta kun on pidetty turvavälejä. Ei ole tarvittu naamareita kasvoilla. Nyt tartunnat ovat lisääntyneet, kun baareissa ja tapahtumissa on unohdettu pitää etäisyyttä. Samaten on käyty reissaamassa ulkomailla, eikä ole jääty karanteeniin kotiinpalun jälkeen. Maskeista ei ole näissä tilanteissa ollut mitään apua.