Yle levittää WHO:n valeuutista, jonka mukaan "koronavirus ei tartu elintarvikkeiden tai niiden pakkausten välityksellä".
Mikrobit: bakteerit, levät, alkueläimet, hiivat, homeet ja virukset leviävät kuitenkin joko ilmateitse, kosketustartuntana tai siten, että niitä sisältäviä aineita joutuu ruokailun tai jonkin muun syyn vuoksi ihmisen limakalvoille ja elimistöön.
Ylen jutussa ei tarkenneta sitä, millä perusteella WHO:n väite "koronavirus ei tartu elintarvikkeiden tai niiden pakkausten välityksellä" on muodostettu, ja tuntuu eriskummalliselta, ettei elintarvikepakkausten, kuten muovipullojen, metalli- ja lasipurkkien, kartonkipakkausten, rasioiden ja muovipussien pintamateriaali tai omenan, banaanin, kurkun, appelsiinin jne pinta olisi yhtälailla tartunnalle altis kuin ovat ovenkahva, kaide, painonapit, ravintolan ottimet, ynnä muut vastaavat, joihin me koskemme ja saamme samalla käsiimme niissä olevia mikrobeja.
Laiskaa uutistyötä Yleltä, valitettavasti.
"13.8. klo 22.54 WHO: koronavirus ei tartu elintarvikkeiden tai niiden pakkausten välityksellä"
https://yle.fi/uutiset/3-11212596
Mikrobit: bakteerit, levät, alkueläimet, hiivat, homeet ja virukset leviävät kuitenkin joko ilmateitse, kosketustartuntana tai siten, että niitä sisältäviä aineita joutuu ruokailun tai jonkin muun syyn vuoksi ihmisen limakalvoille ja elimistöön.
Ylen jutussa ei tarkenneta sitä, millä perusteella WHO:n väite "koronavirus ei tartu elintarvikkeiden tai niiden pakkausten välityksellä" on muodostettu, ja tuntuu eriskummalliselta, ettei elintarvikepakkausten, kuten muovipullojen, metalli- ja lasipurkkien, kartonkipakkausten, rasioiden ja muovipussien pintamateriaali tai omenan, banaanin, kurkun, appelsiinin jne pinta olisi yhtälailla tartunnalle altis kuin ovat ovenkahva, kaide, painonapit, ravintolan ottimet, ynnä muut vastaavat, joihin me koskemme ja saamme samalla käsiimme niissä olevia mikrobeja.
Laiskaa uutistyötä Yleltä, valitettavasti.
"13.8. klo 22.54 WHO: koronavirus ei tartu elintarvikkeiden tai niiden pakkausten välityksellä"
https://yle.fi/uutiset/3-11212596
Vastaukset 4
Vanhimmat
Lienee niin, että joko WHO:n rekrytointi ei ole turhan nuuka tutkijoiden ja muiden työntekijöidensä ammattitaidosta, tai sitten jossain muussa tökkii pahasti.
Ylen taas soisi isona suomalaisena uutis- ja tiedonvälitysorganisaationa suhtautuvan kriittisesti kaikkeen sille tarjottavaan/tarjolla olevaan materiaaliin, kuten nyt vaikkapa tähän WHO:n tiedotteeseen, johon luottavalla täytyy olla maagisisia uskomuksia nimenomaan elintarvikkeiden ja niiden pakkausten putipuhtoisuuteen.
Ruokavirasto toteaa näin.
"Elintarvikkeet voivat saastua mikrobeilla missä tahansa elintarvikeketjun vaiheessa. Mikäli mikrobit pääsevät elintarvikkeessa sopivissa olosuhteissa esteettä lisääntymään, voivat ne aiheuttaa elintarvikkeiden pilaantumisen ja sairauksia aiheuttavat mikrobit elimistöön päästyään ruokamyrkytyksen. Mikrobiologisten riskitekijöiden joutumista ruokaan ei aina voida välttämättä estää, ja siksi tärkeintä onkin, että niiden lisääntyminen ruoassa yritetään estää."
https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-elintarvikkeista/elintarvikkeiden-turvallisen-kayton-ohjeet/ruokamyrkytykset/yleista-mikrobeista/
Onko SARS-CoV-2 jollain tapaa aivan erityinen virus siinä mielessä, että se kiertää elintarvikekaupat tykkänään, vai mistä moinen varmuus WHO:n osalta johtuu?
Virukset kykenevät lisääntymään vain päästessään eliön solun sisään, kun taas bakteerit voivat lisääntyä missä vaan olosuhteet ovat sopivat.
Vaikka elintarvikepakkauksiin tarttuisikin koronaviruksia, on niiden määrä ilmeisesti niin pieni, ettei se riitä infektion laukaisemiseen.
En näe mitään syytä epäillä WHO:n ilmoituksen oikeellisuutta. Siellä taitaa olla jonkin verran parempi asiantuntemus kuin s-24 palstan itsensä kanssa väitelleillä hutkijoilla.
Ihmiset koskettavat käsillään sekä oven kahvoja että omenia, niin kaiteita kuin kuin lähikaupan jogurttipurkkeja, selatessaan niiden tuoteselostetta, aivastavat yhtälailla kaupan leipäpakkaustiskillä kuin bussissa istuessaan, yskäisevät tomaattiketsuppeja sisältävän hyllykön äärellä samalla tavalla kuin hissiä odotellessaan ja sitten nappia painaessaan.
Rupattelevat kuuluvasti samalla tapaa perunapusseja plaratessaan kuin baaritiskilläkin.
Mikä tekee elintarvikkeista ja niiden pakkauksista maagisesti niin suojattuja, etteivät ne voi levittää myös viruksia, joiden säilymisaika pinnoilla voi olla jopa vuorokausia?
Pahvi > Virus säilyy elinkelpoisena 24 tuntia
Metalli > Virus säilyy elinkelpoisena 48 tuntia
Muovi > Virus säilyy elinkelpoisena 74 tuntia
Ruokakauppa(kin) on kokonaisuus, jossa käyntiin liittyy ostoskärryn mukaan otto, vertaa ovenkahva, pakaste- ja kylmätilojen ovien avaaminen, tuoretuotteiden, kuten hedelmien, vihannesten jne. punnitus, pakkausten tuoteselosteisiin tutustuminen, ja useinhan ne ovat hyvin pienellä jolloin ne on varsinkin huononäköisempien vietävä lähelle silmiä ehkä vielä kiroillen valmistajan kieroutta tekstin pienuudesta, kumppani kanssa juttelua, lasten paimentamista hyvinkin kuuluvalla äänellä ja niin edelleen.
Sitten mennään kassalle, maksetaan ja pakataan tuotteet kasseihin kotiin vietäviksi.
Tämän jälkeen desinfioidaan kädet ja kannetaan kassit kotiin, jossa ne puretaan kaappeihin.
Pitäisikö nuo tuotteet puhdistaa jollain tavalla ennen niiden kaappeihin laittamista tai suoraan pöytään asettamista?
Väitän, että pitää puhdistaa, sillä vain niin voi minimoida tuotteissa ja niiden pinnoissa mahdollisesti esiintyvät mikrobit, kuten esimerkiksi SARS-CoV-2 l. koronaviruksen.