Kokoomus juurilleen

Tasa-arvosta

Onko nykypäivänä unohtunut se asia, että mies on perheen pää?
Tämähän on perustavanlaatuista opetusta Raamatussa.
Tässä otteita Vähä katekismuksesta:

Aluksi aviomiehiä koskeva osa:

>>Te miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niin kuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niin kuin tekin, etteivät teidän rukouksenne estyisi.>> 1. Piet. 3. luku.
>>Miehet rakastakaa vaimojanne älkääkä olko heitä kohtaan katkerat.>> Kol. 3.luku.

Aviovaimoille

>>Vaimot, olkaa alamaiset miehillenne niin kuin Herralle, niinuin Saara oli kuuliainen Aabrahamille, nimittäen häntä herraksi; ja hänen tyttärikseen te olette tulleet, kun teette sitä, mikä hyvää on, ettekä anna minkään itseänne peljättää.>> 1.Piet. 3. luku (Ef. 5:22.)


Miehet ovat ajaneet kaikenlaisten ala-arvoisten ja haureellisten asioiden olemassaoloa. Tämä varmasti lisää miesvihaa. Tämä aika on haureuden täyttämä. Miehet saavat aikaan tuollaista.
Saakohan feminismi tästä tuulta allensa. Saakohan äärifeminismi syntynsä tuollaisista asioista?

Tässä ohessa on hyvä mainita myös kuudennesta käskystä.
Perusluterilaisesta Martti Lutherin Olaus Svebiliuksen katekismuksesta:

”MITÄ JUMALA KIELTÄÄ KUUDENNESSA KÄSKYSSÄ?

Vastaus: Kaiken haureuden ja huoruuden synnin, joka tapahtuu ajatuksilla, sanoilla, käytöksellä ja töillä, niin aviosäädyssä, kuin sen ulkopuolella.
Matt. 5:28. Jokainen, joka katsoo vaimon päälle, himoitaksensa häntä, hän teki jo huorin hänen kanssansa sydämessänsä.
Hebr.13:4. Aviokäsky pitää kunniallisesti kaikkein seassa pidettämän, ja aviovuode saastatoinna, mutta huorintekijät ja salavuoteiset Jumala tuomitsee.

Mitä kuudennessa käskyssä käsketään?

Vastaus: Ensin yhteisesti, että kaikkien ihmisten tulee viettää siveää ja puhdasta elämää; karttaa kaikkea haureutta, sen tilaisuutta, ja mikä siksi näkyy, sitten erityisesti, että kukin jo avioliitossa oleva kaikessa uskollisuudessa rakastaa ja kunniassa pitää aviopuolisoansa.”


Myös esiaviolliset suhteet ja avoliitot ovat kuudennen käskyn rikkomista eli syntiä.



Ajattelun tulisi lähteä liikkeelle katekismuksen asioista: miehen tulee rakastaa vaimoaan, ja naisen tulisi antaa miehen olla perheen pää. Omasta mielestäni tämä asia vaikuttaa myös yhteiskunnassa. Miehen kuuluisi olla se, joka kantaa vastuun perheestään ja pitää huolta perheestään, tuo leivän pöytään. Mielestäni tämä on Raamatusta nouseva ajatusmaailma.

Tietenkin on ammatteja, joissa mies ei oikeastaan edes selviäisi. Ja yksittäisiä henkilöitä voisi päästä myös muuallekin. On kuitenkin selkeästi naisten töitä ja miesten töitä, mielestäni sellainen asia nousee luomisjärjestyksestä / luomisesta ja syntiinlankeemuksesta. Onhan aivan terveellistä ajatella joidenkin töiden olevan miesten töitä ja joidenin naisten töitä. Mielestäni on väkivallan tekemistä, jos aikuiset alkavat esim. jo lapsuudessa ikään kuin tarkoituksella ohjaamaan poikia naisten töihin ja tyttöjä miesten töihin. (Tällaisiakin lausahduksia olen kuullut ääritasa-arvoihmisten sanoneen.)

Jotkut konservatiivisemmat ovat sanoneet jopa että samapalkkaisuuttakaan ei tarvitsisi viedä eteenpäin. Ehkä tuo Raamatun sanan mukainen ”mies on perheen pää”-ajattelulla voisi sellaistakin perustella. Tosin monet konservatiivisemmatkin voivat hyväksyä samapalkkaisuusasian. Mutta jos mietimme tuota asiaa Raamatun sanan valossa, niin onko asia niin?

Onko niin, että nykypäivän ihmisellä ei ole enää hätä leivästä, joka johtaa siihen että aletaan keksiä kaikenlaisia asioita, joita muka pitää viedä eteenpäin. Ja hajottaako tämä lopulta yhteiskuntaa? Aiheuttaako tämä vain pahoja asioita yhteiskunnassa? Haureus aiheuttaa tietenkin, mutta myös äärifeminismi?

’Tunnustuksellisesta’ uskonnon opetuksesta.

En muista tehtiinkö eduskunnassa päätös muutamia vuosia sitten tunnustuksellisen uskonnonopetuksen poistamisesta?
Tämähän tarkoittaisi sitä että kristinuskon mukaisesti ei saisi opettaa. Eli ei saisi opettaa että Kristus on ainut tie Taivaaseen / Taivaan kotiin, Taivaan Isän tykö iankaikkiseen elämään. Pitäisi opettaa että yhtälailla vaikkapa satanisti pääsisi taivaaseen vaikka kiroaisi Jumalan ja Jumalan Pojan(?). Ja satanistikin voisi yhtälailla opettaa uskontoa lapsille, eivätkä kristityt saisi edes kieltäytyä sellaisesta? Ja pitäisikö satanistin päästämistä opettamaan uskontoa kristityille kutsua suvaitsevaisuudeksi? Siis jos tunnustuksellista uskonnon (ja nimenomaan kristinuskon) opetusta ei saa olla?

Jos ’tunnustuksellisuus’ poistetaan, niin uskonnon opetuksesta tulee pelkkää elämänkatsomustietoa, jota opetetaan kirkkoon kuulumattomille, vaikkapa ateisteille.
Järjestetäänkö kuitenkin esim. islamin uskoisille omaa opetusta, mutta kristityille ei kuitenkaan saa järjestää kristinuskon mukaista opetusta?

Vai onko tuollaista päätöstä tehty, että ’tunnustuksellista’ opetusta ei hyväksyttäisi? Muistelen että tuollaisesta käytiin muistaakseni vuosia sitten keskustelua. Ja koskeeko se ainoastaan kristinuskoa vai myös muita uskontoja, esim. islamin uskoisia? Tietääkö joku? Olemme ainakin kuulleet tapauksesta (tai tapauksista), että tunnustuksellista opetusta ei ole hyväksytty. Eräs ei voinut mennä töihin uskonnonopettajaksi erääseen kouluun, koska häneltä vaadittiin ”tunnustuksetonta” uskonnonopetusta. Tähän tuo töihin pyrkivä ei kuitenkaan voinut omantunnon / Jumalan tahdon tähden suostua, vaan haki toiseen paikkaan töihin. Ja ilmeisestikin kuitenkin sai toisesta paikasta töitä.

Ja siihen vielä säästäminen.Isänmaata ei ole
on vaan koaalitio.