olisiko Neuvostoliitto kukistunut jos Ruotsi olisi lähtenyt täysin voimin mukaan Barbarossaan heti sen alusta. Tuollaiset 700 000 miestä talvivarustein ja vahvat lentovoimat ?
Osa tykkäsi, että olisi kukistunut, osa taas että ei. Mitä mieltä täällä ollaan ?
Osa tykkäsi, että olisi kukistunut, osa taas että ei. Mitä mieltä täällä ollaan ?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ruotsi on sotinut viimeksi kuninkaan puolesta joskus 1700 luvulla.
Niiden viimeinen sodankäynti on ollut 1918
jolloin he kunnostautuivat teloituskomppamien vapaaehtoisina
teloittajina?
Siinäpä ne ruotsin sodat sitten on ollut?!
..Natsi-Saksa sai kaiken Ranskan, Tanskan, Hollannin, Belgian teollisen tuotannon, kuorama-autot sotilasvaatteet jne valtaisat määrät materiaalia. Mutta, ei riittänyt edes talvella soitilaille parialusvaate kertaa. Kalusto loppui, Saksan armeija oli suurimmaksimosaksi hevosvetoista. Vaikka oli nämä kaikki maat "apuna". Tuskimpa ruotsinkaan ihmiset ja tavarat olisi riittäneet. Hyökkäyksen Perusajatus oli kertakaikkiaan väärä. Onneksi suomalaiset pääsivät poistumaan hyökkäyksestä 1944...Sotilaita kuoli itärintamalla moninkertaisesti koko suomen kansan määrä-kukaan ei olisi huommanut mitään jos sinne olisi hävinnyt ruotsalaiset ja suomalaiset kokonaan..
Talvivaatteissa kesällä 1941, hiki olisi tullut sveduille... 1941/1942 talvella olisi ollut jo myöhäistä , kiitokset siitä USA ja GB, onnistuitte aiheuttamaan Globaalin kasvihuoneilmiön ja liikakansoituksen, Onnittelut vielä näin jälkikäteen !
Kyllä Ruotsin apu olisi ollut jotain ihan muuta kuin Italia, Unkari ja Romania yhteensä. Tilanne olisi mennyt aika jännäksi. Talvikatastrofia 41/42 ei olisi tullut.
Voi pa..a ! Jäi siis vain 700000 ukosta kiinni, että NL olisi lakannut olemasta.
Niin, ei se ollut pahimmillaan paljosta kiinni.
Ruotsilla oli kesällä-41 ehkä 400 0000 koulutettua miestä,joskin suurimmalla osalla oli takanaan vain hyvin lyhyt varusmiesaika.Pätevää upseeristoa oli niukalti.
Mieskohtainen varustus oli hyvä, mutta panssarijoukot ja ilmavoimat olivat heikot.
Joukoilla olisi voinut olla merkitystä pohjoisrintamalla,mutta tuskin ratkaisuun asti. Niiden huoltaminen olisi ollut äärimmäisen vaikeaa jo 50 000 miehen vahvuudella.
NL pystyi suurista tappioista huolimatta kaksinkertaistamaan armeijansa vahvuuden vuoden -41 loppuun mennessä.
Ruotsi mukaan luettuna hyökkäysarmeijan vahvuus olisi ollut n. 5 miljoonaa miestä. Kyllä sellaisin voimin tehty yllätyksellä alkanut hyökkäys olisi pitänyt riittää niin Leningradin kuin Moskovankin valtauksiin. Vastassa ollut Puna-armeija olisi ollut koko ajan alivoimainen.
Ruotsi ei ollut mukana.
Kuvitelma 400 000:n miehen hyökkäysarmeijasta on järjetön.
Ruotsi olisi parhaimmassa tapauksessa kyennyt ehkä asettamaan Suomen rintamalle noin
50 000 miestä. Sillä ei sotaa ratkaista. Eikä ne olisi P-Suomessa juuri sakua paremmin pärjänneet. Se nähtiin Talvisodan vapaaehtoisten kanssa.Sotakokemusta ei ollut. Sakuilla oli takanaan useita voittoisia sotaretkiä.
Ruotsi oli erittäin vahvasti sosialidemokraattinen ja lähtö natsien rinnalle hyökkäyssotaan olisi ollut poliittisestikin mahdotonta. Ruotsi oli koko ajan valmiina torjuman Saksan mahdollisen hyökkäyksen.
3,8 miljoonan Suomi sai liikkeelle 16 divisioonaa ja kaksi prikaatia. Rikas 6,7 miljoonan asukkaan Ruotsi olisi saanut vain reilut kolme divisioonaa...?
Mitä höpiset?
Kyse oli Suomen rintamalle ehkä lähetettävistä joukoista. Enempää ei olisi ollut varaa lähettää,sillä jo tuon joukon varustaminenja huolto olisi ollut jättitehtävä.
Entä,kun lehdet olisivat täyttyneet kuolinilmoituksilla?
Voisi spekuloida, että Ruotsin joukkojen tuella olisi saatu niin vahva armeija Lappiin, että se olisi painanut läpi tiettömien metsien Muurmannin radalle ja kyennyt estämään vastahyökkäykset. Tämä olisi estänyt Yhdysvaltoja aseistamasta NL:ää sitä reittiä, mikä olisi saattanut heikentää NL:ää ratkaisevalla tavalla.
Itse Barbarossan kärki kuitenkin sijoittui Ukrainaan, missä Ruotsi tuskin olisi ollut merkittävä liittolainen.
En keksi mitään järkevää syytä Ruotsille liittyä sotaan. Suomikin ymmärsi olla katkaisematta Muurmannin rataa.
Jep ! Tuo Muurmannin radan katkaisu ehkä olisi onnistunut sveduilta, millaiset seuraukset siitä olisi seurannut jäi silloin aikanaan selvittämättä, muutkin pointtisi ovat uskoakseni vähintään oikeansuuntaiset. Ruotsalaisten liittyminen akselivaltioiden joukkoihin olisi parhaimmillaankin/pahimmillaankin jatkanut sotaa elokuuhun 1945...
Partisaanit olisivat suistaneet junia täynnänsä kynsilakkaa ja hiusgeeliä.
Ruotsilla oli (kai) ihan ok laivastokin. Aika spekulaatioita, mitähän tuohon sanoisi. Ainakin se plussaa että säästyivät monelta. Joka miekkasn tarttuu se miekkaan hukkuu.
Laivasto oli Ruotsin vahvin aselaji, mm. rannikkopanssarilaivoja.
Ruotsistahan Suomessakin otettiin mallia, ja 30- luvulla menikin sitten puolet puolustusmäärärahoista laivasto-ohjelmaan.
Ei mennyt.Panssarilaivat tilattiin ja rakennettiin 20-luvulla.
Ruotsista ei otettu mallia, vaan laivat oli tarkoitettu ns. Suomenlahden sulun täydentäjiksi pitämään Punalaivasto Suomenlahden pohjukassa.
Homma meni puihin,kun NL suunnitelman tuntien miehitti Viron syksyllä -39.
Ei kai, eikö matalassa uivat panssarilaivat ollut tarkoitettu liikkumaan saaristomme suojassa tulivoimaksi torjumaan mahdollista maihinnousua. Punalaivasto kun oli erittäin vahva.
Ruotsihan rakensi vastaavanlaisen laivaston aikoinaan samaan tarkoitukseen, eli Suomen saariston puolustamiseen. Eikös siitä juonna juurensa myös laivastomme nykyinen juhlapäivä?
Panssarilaivojen oikea luokitus olisi pitänyt olla "rannikkotykistölaiva", mutta PR-syistä niille keksittiin hienompi nimitys.
https://www.youtube.com/watch?v=5VUXTDJ7pY8
Tärkein unohtui. Ruotsi ei halunnut sotaa, vaan rikastua sen kustannuksella. Teki kokoajan täysimääräisesti kauppaa Saksan kanssa. Kruunut ja saksanmarkat siinä tärkein.
Ruodi on hyvä ekonomiassa, tosin sotineet aikanaan. Sotakin on "business", tosin likaista sellaista.
Ruotsi oli kiinnostunut sotimisesta niin kauan kun sillä saattoi vallata Euroopan jokien suita liikenteen tullaamiseksi ja verottamiseksi. Kun sotiminen muuttui Suomen puolustamiseksi yhä kasvavaa Venäjää vastaan, ruotsalaisten kiinnostus kasvaviin sotilasmenoihin lopahti.
Valittuaan rauhan tien Ruotsi nousi vielä suurempaan kukoistukseen.
Todetaan nyt vielä lopuksi,että Ruotsi ylläpitiTalvisodan alusta sodan loppuun korotettua puolustusvalmiutta Saksan hyökkäyksen varalle. Painopiste oli etelässä,mutta myös pohjoisessa varauduttiin.
Miesvahvuus oli keskimäärin 100 000 - 200 000,mutta suurimmillaan jopa 400 000.
Aseita valmistettiin itse ja ostettiin Saksasta.
Ruotsi sijaisee maantietteelisesti hyvin, Norja maanaapurina ja Suomi.
Meri on ok este ja varmasti ovat pitäneet huolta laivastosta.
Jos rintama olisi murtunut, niin Ruotsiin olisi ollut pakko paeta. Operaatio Stella Polariskin oli suunniteltu Ruotsin varaan.
Stella Polaris oli PM:n tiedustelujaoston hätäpaska. Paasosen ja Hallamaan hermot pettivät.
Olisi pitänyt Svea-mamman poikien jaksaa Siperian perukoille asti, sillä siellähän Neukkulan panssarivaunutehtaat lopulta olivat.
Ja NL olisi taistellut viimeiseen kirgiisiin asti.
------Ja NL olisi taistellut viimeiseen kirgiisiin asti.-----
Vai olisiko N-liitto seonnut ja romahtanut kuten kävi 1917-18 ?
Ruotsilla ei ollut minkäänlaisia resursseja lähteä Suomen rintamaa kauemmas.
Tännekin vain max yhdellä armeijakunnalla.