🌞👓🐁naapuri oli täällä ojanvieruksua leikellessään suhauttanut yhdellä liikkeellä viikatteella vesirotan kahtia. Kysyinkin heti, että saisinko teroitusapua. Itse en tahdo edes heinää saada poikki vaikka miten teroitan. Aikoinaan iskän teroittaessa työkalujaan sain pyörittää tahkoa, joka ne teroitti.
Vein kotiin vain ämpärillisen karviaisia. Loput jäi ketulle syötäväksi. Naapurit väittävät ketun syövän niitä. Kauppareissulla näin sen pyydystävän pikkueläimiä maantieojasta. Se on niin tottunut autoihin, ettei yhtään edes vilkaissut minuun päin.
Mutta nyt päivän töihin. Mikään ei muutu mihinkään haaveilemalla. Paras lääke ikävään (jos ei voi tavata) on mielestäni ruumiillinen työ. Illalla kun väsyneenä kaatuu sänkyyn niin ei ehdi ajatella mitään kun nukahtaa heti kun pää koskettaa tyynyä.
Vein kotiin vain ämpärillisen karviaisia. Loput jäi ketulle syötäväksi. Naapurit väittävät ketun syövän niitä. Kauppareissulla näin sen pyydystävän pikkueläimiä maantieojasta. Se on niin tottunut autoihin, ettei yhtään edes vilkaissut minuun päin.
Mutta nyt päivän töihin. Mikään ei muutu mihinkään haaveilemalla. Paras lääke ikävään (jos ei voi tavata) on mielestäni ruumiillinen työ. Illalla kun väsyneenä kaatuu sänkyyn niin ei ehdi ajatella mitään kun nukahtaa heti kun pää koskettaa tyynyä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Vesirotasta olisi saanut hyvän ruoan tehtyä otit sen?
Voi olla, että siitä jonkinlaisen kiinalaisen riisikupin lisukekastikkeen olisi saanut. Min liharuoat on kylläkin kaupan hyllyllä. Niitä ei ole terästetty millään ylimääräisillä taudeilla! Kiinalaiset on muuten keksineet tehdä riisiä muovirouheesta. Kun sen kuulin niin en enää syö pakastettuja riisiruokia.