Sielullani on hätä / rukouspyyntö

Nimittäin eräs ihminen aiheuttaa minulle henkistä kärsimystä. Välitän hänestä ihan hirvittävän paljon, mutta hän ei kuitenkaan välitä minusta, eikä se että välitän hänestä, liikuta häntä millään tavalla, ja se raastaa sydäntäni. Vietin alkuvuodesta vajaan viikon hänen seurassaan, ja kuvittelin hänen pitävän minusta yhtä paljon kuin minä hänestä, sillä hänen käytöksensä viittasi aivan siihen. Nyt on kuitenkin selvinnyt että hän pitikin mulle seuraa ”säälistä”, koska olin hänen silmissään yksinäinen reppana. Tämä tieto oli minulle aivan kamala kolaus, se etten ollutkaan hänen silmissään yhtään mitään. Sydämeen sattuu tämän takia ihan suunnattomasti. Haluaisin niin kovin hänen pitävän minusta, mutta me ilmeisesti eletään niin eri maailmoissa. Se mikä tässä jutussa on kauheaa on se, että tämä henkilö on nainen kuten minäkin, ja olin häneen rakastunut tavalla, jota naisen ei sovi toista naista kohtaan tuntea, jos Raamatun mukaan eletään. Hän ei omien sanojensa mukaan tuntenut minua kohtaan samoin, ihan näin sivuhuomautuksena. Tämä on ensimmäinen kerta elämässäni, olen aina ollut hetero, ja uskonkin tämän johtuvan elämänmittaisesta yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tuntemuksista, sekä siitä että nyt vaan tuli vastaan poikkeuksellisen ihana ihminen, joka vain sattuu olemaan nainen. Meille tuli pientä riitaa, ja nyt hän on ilmeisesti ylimielisesti päättänyt olla vastaamatta viesteihini. Omien sanojensa mukaan hän ei ole mulle loukkaantunut. Tulee ihan sellainen olo että hän pitää minua pilkkanaan. Viesteissäni aloin lopulta osoittaa olevani hyvin pettynyt ja vihainen hänen toimintaansa nyt ja silloin. Ihmetyttää vaan kovasti, kun hän ei reagoi enää millään tavalla viesteihini, ei ystävällisiin eikä vähemmän ystävällisiin. Rukoilen lähes päivittäin tämän ihmisen ja hänen sielunsa puolesta. Vaikka hän on hyvin pidetty ja hänellä varmaan on paljon ystäviä, en usko olevan ketään joka rukoilisi hänen puolestaan. Tunnen sisimmässäni että minun tehtäväni on rukoilla hänen puolestaan. Olen tämän maailman ihmisten silmissä ihan mitätön, enkä ole juuri menestynyt missään, joten olisiko tämän sellainen suuri tehtävä tällaiselle pienelle ja mitättömälle ihmiselle rukoilla sellaisen ihmisen puolesta, joka selvästikin elää kaukana Jumalasta ja jonka elämässä tuskin on oikeasti välittäviä uskovia. Kyseessä on nainen, joka osaa parhaimmillaan olla erittäin ystävällinen, lempeä, positiivinen, iloinen, reipas ja kannustava, ja kasvonpiirteiltään hän on erittäin kaunis. Minä taas poikkean ikätovereistani aika tavalla, en oikein sovi joukkoon. Tunnen häntä kohtaan ihan suunnatonta lähimmäisenrakkautta, mutta myös suurta suuttumusta sen vuoksi mitä hän todellisuudessa minusta ajatteli ja miten hän kohtelee minua nyt. Olen hänelle täysin samantekevä, hän ei halua olla kanssani missään tekemisissä. En vain olisi halunnut päästää häntä niin helpolla, että tuosta noin vaan kylmästi lopettaa viestittelyn ja jättää minut kuin nallin kalliolle. Pyysin että tekisimme hyvässä hengessä sovinnon jotta voitaisiin jättää paha mieli taaksemme, mutta hän ei jostain kumman syystä ole kiinnostunut näin tekemään, vaikka hän ei omien sanojensa mukaan edes ole loukkaantunut, ja se raastaa mieltäni. Joten tähän ei nyt varmaan muu auta kuin rukous. Meidän ei ole mahdollista olla ystäviä tässä elämässä, mutta jos näkisin hänet kanssani taivaassa, olisin enemmän kuin onnellinen. Tämä on todella vaikea ja monimutkainen asia. Sekin harmittaa kun käsityöihmisenä askartelin hänelle aivan upean lahjan, ja nyt jäi sellainen olo että tuli annettua se väärälle ihmiselle. Välillä minut valtaa ihan suunnaton vihan tunne tätä ihmistä kohtaan.

Haluan kertoa pari unta, jotka näin tästä ihmisestä. Toisessa unessa hän ratsasti isolla valkoisella hevosella. Sinänsä tässä ei ole mitään erikoista, sillä hän on hevosharrastaja, mutta mitä tuo valkoinen hevonen symboloi? Toinen uni taas oli negatiivisempi. Siinä hän käyttäytyi jotenkin oudosti, kuin olisi ollut humalassa, enkä saanut häneen mitään kontaktia. Nyt tulkitsen tämän unen varoitukseksi, että tämä ihminen ei olekaan ihan sitä mitä olin kuvitellut. Tämä on tavallaan toteutunut kirjaimellisesti, nimittäin se etten saa häneltä vastakaikua, on kuin olisin menettänyt otteeni.

Pyydänkin nyt siis oikeamielisiltä uskovilta esirukousta tämän henkilön sielun puolesta, ja että Herra ottaisi häneltä hänen ylpeytensä pois, ja että hän jonain päivänä tulisi ottamaan Jeesuksen sydämeensä. Pyydän että rukoilisitte myös minun puolesta, että pääsisin eroon näistä vääristä tunteista ja että kykenisin jatkossakin jatkamaan hänen puolestaan rukoilua ja pääsemään eroon tästä suuttumuksesta ja pettymyksestä. Ja että jospa minulle jollain tavalla selviäisi syy hänen reagoimattomuuteensa, että miten on ihminen muuttunut noin kylmäksi. Olen lisäksi erityisherkkä, joten koen kaiken hyvin voimakkaasti, myös toisten negatiiviset ajatukset itseäni kohtaan. Tähän ei tunnu pelkästään oma rukoukseni riittävän, vaan tarvitsen apua.

Terveisin Annika