Taloudellinen sisäperämoottori

Pieni korjaus tuohon ylläolevaan, eli 220g polttoainetta ei ole 0.22 L vaan enemmän, eli noin 0.26 L jos dieselistä kyse.

Jotain on pielessä kirjanpidossasi, jos tarkoitat lyhenteellä NM merimaileja (?) ja jos kulutus on mainitsemasi 1,65 l/merimaili, tekisi se esim. 20 solmin vauhdilla liikuttaessa 33 litraa per tunti. Jotta tuo 16 litran tuntikulutus toteutuisi, sinun olisi ajettava max noin 10 solmun nopeutta!

Anonyymi kirjoitti:

Jotain on pielessä kirjanpidossasi, jos tarkoitat lyhenteellä NM merimaileja (?) ja jos kulutus on mainitsemasi 1,65 l/merimaili, tekisi se esim. 20 solmin vauhdilla liikuttaessa 33 litraa per tunti. Jotta tuo 16 litran tuntikulutus toteutuisi, sinun olisi ajettava max noin 10 solmun nopeutta!

Lue lisää

Tervetuloa remmiin Joakim !

Anonyymi kirjoitti:

Jotain on pielessä kirjanpidossasi, jos tarkoitat lyhenteellä NM merimaileja (?) ja jos kulutus on mainitsemasi 1,65 l/merimaili, tekisi se esim. 20 solmin vauhdilla liikuttaessa 33 litraa per tunti. Jotta tuo 16 litran tuntikulutus toteutuisi, sinun olisi ajettava max noin 10 solmun nopeutta!

Lue lisää

Ei kai tuossa mitään ihmeellistä ole, jos tunneista suuri osa on satamapyörittelyä, nopeusrajoitusalueella ajamista tai muuten vaan hitaasti ajamista?

Jos nyt vaikka ajetaan 10 mpk mökkireissua 20 kn menee tuohon puoli tuntia. Toinen puoli tuntia menee hyvin hitaasti ajaen tai paikallaan kone käydessä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kai tuossa mitään ihmeellistä ole, jos tunneista suuri osa on satamapyörittelyä, nopeusrajoitusalueella ajamista tai muuten vaan hitaasti ajamista?

Jos nyt vaikka ajetaan 10 mpk mökkireissua 20 kn menee tuohon puoli tuntia. Toinen puoli tuntia menee hyvin hitaasti ajaen tai paikallaan kone käydessä.

Lue lisää

Itsellä noin 16 kn keskinopeus vaikka paljon matka-ajoa ja marssinopeus noin 25 kn.

Anonyymi kirjoitti:

Jotain on pielessä kirjanpidossasi, jos tarkoitat lyhenteellä NM merimaileja (?) ja jos kulutus on mainitsemasi 1,65 l/merimaili, tekisi se esim. 20 solmin vauhdilla liikuttaessa 33 litraa per tunti. Jotta tuo 16 litran tuntikulutus toteutuisi, sinun olisi ajettava max noin 10 solmun nopeutta!

Lue lisää

Joo tuli virhe.
Voit laskea :
7577 l
428 h
4407 NM

20 litraa kulutus tunnissa, ehkä lähempänä 30?
Usein myyjien jutut on höpöhöpöä kulutusten suhteen.
Pieniin tuntikulutuksiin pääsee, mikäli ajelee hissunkissun, ilman että muodostaa peräaaltoa.

Oma diesel veneeni vie liukuvauhdilla 23kts noin 60l/h. On toki huomattavasti suurempi kuin aloittajan. 10l/h tuntikulutukseen pääsee, kun ajaa 5-6kts vauhdilla.

1700 kg Finnmaster 6800 meni Vene-lehden testissä 0,76-0,8 l/mpk 20-25 solmun vauhdit Mercruiserin 1.7:lla. Siis kulutus 15-20 l/h.

On siis mahdollista päästä alle 20 l/h, jos painoa onkin se 1800 eikä 2800 kg.

Jos vene on joku vanhempi, voi hyvin mennä vielä vähemmällä. Monet vanhemmat veneet tehtiin toimimaan pienellä koneteholla ja kulutuksella, mutta ei kaksisiksi aallokossa. Meilläkin oli 1600 kg 7 m vene, jolla pääsi 1 l/mpk 165 hv bensakoneella.

Mikä moottori tuossa veneessä on? Tuskin AD41 koneella päässe edes 20 l/h.
Siinä on kuitenkin kuusipyttynen kone, joka painaa. painaa. pain...

Anonyymi kirjoitti:

Mikä moottori tuossa veneessä on? Tuskin AD41 koneella päässe edes 20 l/h.
Siinä on kuitenkin kuusipyttynen kone, joka painaa. painaa. pain...

Moottori on AD31P. Olisi pitänyt kyllä mainita, mutta jotenkin jäi pois.

Comon rail koneet kuluttavat jonkin verran vähemmän ja parasta niissä on mahdollisuus ajaa hissukseen vaikka 24/7 ilman karstoitusta, lasittumista yms. Perinteisen dieselin riesoja.

Anonyymi kirjoitti:

Comon rail koneet kuluttavat jonkin verran vähemmän ja parasta niissä on mahdollisuus ajaa hissukseen vaikka 24/7 ilman karstoitusta, lasittumista yms. Perinteisen dieselin riesoja.

Lue lisää

Siis Common rail eli yhteispaineruiskutus! Ei sinänsä mitään tähdellistä uutta eikä käytännössä edes kovin uutta, vuosikymmeniä sitten "keksitty" idea. Ja se polttoaineen palaminen, siellä polttomoottorin sylintereissä se edelleen tapahtuu. Nykyisellä elektroniikalla ja automatiikalla toki kyetään asioita hoitamaan tarkemmin kuin joskus isoisän aikaan, sääli vain että polttomoottori on yhä hyvin huonolla hyötysuhteella toimiva laite.
Dieseleillä parhaat hyötysuhteet saavutetaan isoilla hidaskäyntisillä laivamoottoreilla, kierrosluvut luokkaa 100 rpm tai jopa alle, pienillä auto- ja venemoottoreilla jotka ovat enemmän tai vähemmän ns. kierroskoneita jäädään sitten hyötysuhteissa peränpitäjiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Siis Common rail eli yhteispaineruiskutus! Ei sinänsä mitään tähdellistä uutta eikä käytännössä edes kovin uutta, vuosikymmeniä sitten "keksitty" idea. Ja se polttoaineen palaminen, siellä polttomoottorin sylintereissä se edelleen tapahtuu. Nykyisellä elektroniikalla ja automatiikalla toki kyetään asioita hoitamaan tarkemmin kuin joskus isoisän aikaan, sääli vain että polttomoottori on yhä hyvin huonolla hyötysuhteella toimiva laite.
Dieseleillä parhaat hyötysuhteet saavutetaan isoilla hidaskäyntisillä laivamoottoreilla, kierrosluvut luokkaa 100 rpm tai jopa alle, pienillä auto- ja venemoottoreilla jotka ovat enemmän tai vähemmän ns. kierroskoneita jäädään sitten hyötysuhteissa peränpitäjiksi.

Lue lisää

Ai, oma puoliliukuva 12.5x4mx1,3, 6l/380hp common rail koneella voi päästä jopa 0,53l/maili. Keskikulutus kaudessa n.2500 mailia sisältää lämmitykse ja genun käyttöä 250 tuntia 0.81l /maililla ja välillä tulee ajetttua nopeamminkin pääsääntöisesti hissukseen. Max kulutus 74l/t

Mistä sait käsityksen että olen myymässä tuota venettä?
Tilanne lähti siitä että kun löysin tuon ilmoituksen, jossa kerrottiin tuon yhdistelmän selviävän 10 l/h kulutuksella, niin päätin laittaa siitä maininnan tänne.

Töpeksin kuitenkin postauksessa ja kirjoitin vahingossa väärän painon, jonka virheen sitten huomattuani korjasin.
Tuon aloituksessa mainitun veneen paino on siis 1800 kg.

T. Aloittaja

Päätelmäsi eivät ole kovin johdonmukaisia ja yksikköä hv ei olisi tullut käyttää enää tällä vuosituhannella. Nyt on käytössä tehon yksikkö kW kerrannaisineen, se on paljon loogisempi yksikkö koska W on J/s.
Mutta käytetään nyt sitten sitä vanhentunutta yksikköä: Polttomoottoreissa tehon ja kulutuksen suhdetta tarkasteltaessa olennainen ja paljon paljastava seikka on polttoaineen ominaiskulutus, se edelleen pitkälti sanelee esim. moottorin kokonaishyötysuhteen. Jos kulutus 200 hv teholla on 50 l/h, polttoaineen ominaiskulutus on silloin 250 g eli riittävällä tarkkuudella 0,25 l/hvh. Ja tästä seuraa että 10 l/h polttoainemäärällä voidaan ylläpitää noin 40 hv tehoa.
Yhtään 2 tonnia tai enemmän painavaa venettä ei ajeta 20 solmun vauhdilla 10 litran tuntikulutuksella/40 hv teholla! Mutta kertomalla tuon kahdella ollaan jo lähellä realismia.
Esim. Finmar Fair Lady cabinin reilun 100 hv moottorilla (Volvo) moottorin kierrosluku 19-21 solmun vauhdissa oli mukavat 3000 rpm ja kulutus aika tasan 20 l/h...
Ominaiskulutus 250 g/hvh on nykyisille moottoreille hieman liian iso lukema, se tulee vastaan lähinnä isoilla kierrosluvuilla ja huonoilla hyötysuhteilla toimivilla vinguttimilla kuten perämoottorit, sen sijaan 240- 250 g/kWh pätee 400- 1000 kW tehoisille dieseleille. Isoilla matalien kierroslukujen laivamoottoreilla, tehot nykyisin aina 100000 kW, noin 140000 hv asti, päästää sitten jo huomattavasti alhaisempiin lukemiin, sinne 180 g/kWh tuntumaankin.

Anonyymi kirjoitti:

Päätelmäsi eivät ole kovin johdonmukaisia ja yksikköä hv ei olisi tullut käyttää enää tällä vuosituhannella. Nyt on käytössä tehon yksikkö kW kerrannaisineen, se on paljon loogisempi yksikkö koska W on J/s.
Mutta käytetään nyt sitten sitä vanhentunutta yksikköä: Polttomoottoreissa tehon ja kulutuksen suhdetta tarkasteltaessa olennainen ja paljon paljastava seikka on polttoaineen ominaiskulutus, se edelleen pitkälti sanelee esim. moottorin kokonaishyötysuhteen. Jos kulutus 200 hv teholla on 50 l/h, polttoaineen ominaiskulutus on silloin 250 g eli riittävällä tarkkuudella 0,25 l/hvh. Ja tästä seuraa että 10 l/h polttoainemäärällä voidaan ylläpitää noin 40 hv tehoa.
Yhtään 2 tonnia tai enemmän painavaa venettä ei ajeta 20 solmun vauhdilla 10 litran tuntikulutuksella/40 hv teholla! Mutta kertomalla tuon kahdella ollaan jo lähellä realismia.
Esim. Finmar Fair Lady cabinin reilun 100 hv moottorilla (Volvo) moottorin kierrosluku 19-21 solmun vauhdissa oli mukavat 3000 rpm ja kulutus aika tasan 20 l/h...
Ominaiskulutus 250 g/hvh on nykyisille moottoreille hieman liian iso lukema, se tulee vastaan lähinnä isoilla kierrosluvuilla ja huonoilla hyötysuhteilla toimivilla vinguttimilla kuten perämoottorit, sen sijaan 240- 250 g/kWh pätee 400- 1000 kW tehoisille dieseleille. Isoilla matalien kierroslukujen laivamoottoreilla, tehot nykyisin aina 100000 kW, noin 140000 hv asti, päästää sitten jo huomattavasti alhaisempiin lukemiin, sinne 180 g/kWh tuntumaankin.

Lue lisää

AD41 on 80-luvun kone. En tiedä mitä se kuluttaa, mutta luultavasti n. 50 l/h, joka vastaa 0,25 l/hvh tai 280 g/kWh. D3-220 kulutti 2011 testissä 46,5 l/h, mikä on 0,21 l/hvh tai 240 g/kWh. Kaipa tuossa on jonkinlaista kehitystä tapahtunut eli AD41:n ominaiskulutus on oikeasti suurempi? Tehoa ei kyllä noissa mitattu, joten laskettu valmistajan ilmoittamalla kampiakseliteholla.

Osakuormalla sitten ominaiskulutus on jotain muuta. Voi olla parempi tai huonompi.

Ko. testissä D3-220:lla Aquador 23 HT kulki 37,3 solmua. Kulutti 26,2 solmussa 24,2 l/h ja 18,5 solmussa 18,5 l/h.

Tuolla toisen potenssin arviolla siis kulutus 26,2 solmussa olisi pitänyt olla (26,2/37,3)^2*46,5 = 22,9 l/h. Virhe arviolle 6%.

18,5 solmussa vastaavastsi (18,5/37,3)^2*46,5 = 11,4 l/h. Tuossa tuli jo reilusti virhettä. Luultavasti kyse on kahdesta asiasta. 18,5 solmussa vene ei enää ole puhtaasti plaanissa eli vastus suurempi kuin toinen potenssi olettaa. Toinen ongelma voi olla, että noin alhaisella kuormalla alkaa ominaiskulutus jo olla korkeampi.

Onhan sitä selvästi nopeampia vajaan 2 tn veneitä tuolla koneella. Se meidän 70/80-luvun vene kulki 1,6 tn painolla 36 solmua 165 hv bensakoneella.

Anonyymi kirjoitti:

AD41 on 80-luvun kone. En tiedä mitä se kuluttaa, mutta luultavasti n. 50 l/h, joka vastaa 0,25 l/hvh tai 280 g/kWh. D3-220 kulutti 2011 testissä 46,5 l/h, mikä on 0,21 l/hvh tai 240 g/kWh. Kaipa tuossa on jonkinlaista kehitystä tapahtunut eli AD41:n ominaiskulutus on oikeasti suurempi? Tehoa ei kyllä noissa mitattu, joten laskettu valmistajan ilmoittamalla kampiakseliteholla.

Osakuormalla sitten ominaiskulutus on jotain muuta. Voi olla parempi tai huonompi.

Ko. testissä D3-220:lla Aquador 23 HT kulki 37,3 solmua. Kulutti 26,2 solmussa 24,2 l/h ja 18,5 solmussa 18,5 l/h.

Tuolla toisen potenssin arviolla siis kulutus 26,2 solmussa olisi pitänyt olla (26,2/37,3)^2*46,5 = 22,9 l/h. Virhe arviolle 6%.

18,5 solmussa vastaavastsi (18,5/37,3)^2*46,5 = 11,4 l/h. Tuossa tuli jo reilusti virhettä. Luultavasti kyse on kahdesta asiasta. 18,5 solmussa vene ei enää ole puhtaasti plaanissa eli vastus suurempi kuin toinen potenssi olettaa. Toinen ongelma voi olla, että noin alhaisella kuormalla alkaa ominaiskulutus jo olla korkeampi.

Onhan sitä selvästi nopeampia vajaan 2 tn veneitä tuolla koneella. Se meidän 70/80-luvun vene kulki 1,6 tn painolla 36 solmua 165 hv bensakoneella.

Lue lisää

Matikassasi on ihan omat "potenssit" ja kuten itsekin osoitat, kulutuslukemien olisi pitänyt laskelmiesi mukaan olla jotain mutta ne olivat jotain muuta. Jos äärimmäisen karkea kulutusarvio hyväksytään, ei tietenkään ole kiellettyä sitä noinkin etsiä.

18,5 solmun vauhdissa tuo vene on kohtuullisella kuormallakin puhtaasti ns. liukuva vene. Vauhdin lisääntyessä tapahtuvan polttoaineenkulutuksen matkayksikköä kohti tapahtuvan pienentymisen syy on mitä todennäköisimmin potkurin hyötysuhteen voimakas kohentuminen mentäessä 26- 30 solmun nopeutta kohti. Moottorien lisäksi potkureilla on omat hyötysuhteensa, tuskin on suunnittelijoilla ollut mielessä laittaa reilusti yli 30 solmua kulkevaan veneeseen potkuria jonka paras ja taloudellisin hyötysuhde tulisi vastaan 18- 20 solmun nopeuksilla, potkuri suunnitellaan olemaan parhaimmillaan siellä jossain 30 solmun nopeuksissa...Tuokin kielii samasta seikasta miten maltillisesti polttoaineenkulutus per mpk lisääntyy lähestyttäessä max- vauhtia, nopeuden kasvaessa 26,2 solmusta 37,3 solmuun eli 42,4 %, polttoaineenkulutus nousee vain 35,9 %. Joka taas sotii potenssiteoriaasi vastaan sekin...

Anonyymi kirjoitti:

AD41 on 80-luvun kone. En tiedä mitä se kuluttaa, mutta luultavasti n. 50 l/h, joka vastaa 0,25 l/hvh tai 280 g/kWh. D3-220 kulutti 2011 testissä 46,5 l/h, mikä on 0,21 l/hvh tai 240 g/kWh. Kaipa tuossa on jonkinlaista kehitystä tapahtunut eli AD41:n ominaiskulutus on oikeasti suurempi? Tehoa ei kyllä noissa mitattu, joten laskettu valmistajan ilmoittamalla kampiakseliteholla.

Osakuormalla sitten ominaiskulutus on jotain muuta. Voi olla parempi tai huonompi.

Ko. testissä D3-220:lla Aquador 23 HT kulki 37,3 solmua. Kulutti 26,2 solmussa 24,2 l/h ja 18,5 solmussa 18,5 l/h.

Tuolla toisen potenssin arviolla siis kulutus 26,2 solmussa olisi pitänyt olla (26,2/37,3)^2*46,5 = 22,9 l/h. Virhe arviolle 6%.

18,5 solmussa vastaavastsi (18,5/37,3)^2*46,5 = 11,4 l/h. Tuossa tuli jo reilusti virhettä. Luultavasti kyse on kahdesta asiasta. 18,5 solmussa vene ei enää ole puhtaasti plaanissa eli vastus suurempi kuin toinen potenssi olettaa. Toinen ongelma voi olla, että noin alhaisella kuormalla alkaa ominaiskulutus jo olla korkeampi.

Onhan sitä selvästi nopeampia vajaan 2 tn veneitä tuolla koneella. Se meidän 70/80-luvun vene kulki 1,6 tn painolla 36 solmua 165 hv bensakoneella.

Lue lisää

Volvon oman ilmoituksen mielestä näyttää vievän n. 46 l/h täydellä teholla. Ja 100 kW syntyy 2200 rpm:llä n. 28 l/h kulutuksella kaasu pohjassa (ei siis mikään potkurikäyrän mukainen kulutus). http://www.dbmoteurs.fr/sites/default/files/Fiche commerciale AD41P.pdf

Aika pieni ero siis D3-220:lle mitattuun. Sama kulutus, mutta 10% lisää tehoa. Noilla luvuilla siis AD41:lle täydellä teholla 0,23 l/hvh eli 260 g/kWh ja täydellä kuormalla 2200 rpm:llä 230 g/kWh.

D3-220:lle luvataan potkurikäyrällä 2,5 10 l/h 2250 rpm. Tuolla laskien tehoa olisi silloin (2250/4000)^2,5*220 eli 52 hv eli vain 0,19 l/hvh eli 220 g/kWh.

3000 rpm:llä vastaavasti 20 l/h, jolloin siis tehoa olisi 107 hv ja ominaiskulutus vielä hieman alempi.

Anonyymi kirjoitti:

Päätelmäsi eivät ole kovin johdonmukaisia ja yksikköä hv ei olisi tullut käyttää enää tällä vuosituhannella. Nyt on käytössä tehon yksikkö kW kerrannaisineen, se on paljon loogisempi yksikkö koska W on J/s.
Mutta käytetään nyt sitten sitä vanhentunutta yksikköä: Polttomoottoreissa tehon ja kulutuksen suhdetta tarkasteltaessa olennainen ja paljon paljastava seikka on polttoaineen ominaiskulutus, se edelleen pitkälti sanelee esim. moottorin kokonaishyötysuhteen. Jos kulutus 200 hv teholla on 50 l/h, polttoaineen ominaiskulutus on silloin 250 g eli riittävällä tarkkuudella 0,25 l/hvh. Ja tästä seuraa että 10 l/h polttoainemäärällä voidaan ylläpitää noin 40 hv tehoa.
Yhtään 2 tonnia tai enemmän painavaa venettä ei ajeta 20 solmun vauhdilla 10 litran tuntikulutuksella/40 hv teholla! Mutta kertomalla tuon kahdella ollaan jo lähellä realismia.
Esim. Finmar Fair Lady cabinin reilun 100 hv moottorilla (Volvo) moottorin kierrosluku 19-21 solmun vauhdissa oli mukavat 3000 rpm ja kulutus aika tasan 20 l/h...
Ominaiskulutus 250 g/hvh on nykyisille moottoreille hieman liian iso lukema, se tulee vastaan lähinnä isoilla kierrosluvuilla ja huonoilla hyötysuhteilla toimivilla vinguttimilla kuten perämoottorit, sen sijaan 240- 250 g/kWh pätee 400- 1000 kW tehoisille dieseleille. Isoilla matalien kierroslukujen laivamoottoreilla, tehot nykyisin aina 100000 kW, noin 140000 hv asti, päästää sitten jo huomattavasti alhaisempiin lukemiin, sinne 180 g/kWh tuntumaankin.

Lue lisää

Olet aivan oikeassa. Ei varmasti mene lähellekään noita super - optimistisia kulutuslukemia ilmoitetulla 24 kn nopeudella. Hyvä jos jollakin liukunopeudella menee edes 20 l/h.

Anonyymi kirjoitti:

Matikassasi on ihan omat "potenssit" ja kuten itsekin osoitat, kulutuslukemien olisi pitänyt laskelmiesi mukaan olla jotain mutta ne olivat jotain muuta. Jos äärimmäisen karkea kulutusarvio hyväksytään, ei tietenkään ole kiellettyä sitä noinkin etsiä.

18,5 solmun vauhdissa tuo vene on kohtuullisella kuormallakin puhtaasti ns. liukuva vene. Vauhdin lisääntyessä tapahtuvan polttoaineenkulutuksen matkayksikköä kohti tapahtuvan pienentymisen syy on mitä todennäköisimmin potkurin hyötysuhteen voimakas kohentuminen mentäessä 26- 30 solmun nopeutta kohti. Moottorien lisäksi potkureilla on omat hyötysuhteensa, tuskin on suunnittelijoilla ollut mielessä laittaa reilusti yli 30 solmua kulkevaan veneeseen potkuria jonka paras ja taloudellisin hyötysuhde tulisi vastaan 18- 20 solmun nopeuksilla, potkuri suunnitellaan olemaan parhaimmillaan siellä jossain 30 solmun nopeuksissa...Tuokin kielii samasta seikasta miten maltillisesti polttoaineenkulutus per mpk lisääntyy lähestyttäessä max- vauhtia, nopeuden kasvaessa 26,2 solmusta 37,3 solmuun eli 42,4 %, polttoaineenkulutus nousee vain 35,9 %. Joka taas sotii potenssiteoriaasi vastaan sekin...

Lue lisää

Potkurien parhaan hyötysuhteen suunnitellaan sijoittuvan sille nopeus- ja kuormitusalueelle jota eniten käytetään. Laivoilla jotka ovat varustetut kääntölapapotkureilla kulloinkin käytettävää optimaalisinta ja mahdollisimman suuren työntövoiman mahdollisimman pienellä polttoaineenkulutuksella antavaa tilannetta haetaan lapakulman säädön ja kierrosluvun yhdistelmänä. Moderneissa aluksissa tietokoneavusteinen automatiikka vastaa tarvittavista säätötoimista laskien ennakolta aseteltujen parametrien puitteissa joka tilanteeseen taloudellisimman vaihtoehdon ihmisen määritellessä vain halutun nopeuden.

Anonyymi kirjoitti:

Matikassasi on ihan omat "potenssit" ja kuten itsekin osoitat, kulutuslukemien olisi pitänyt laskelmiesi mukaan olla jotain mutta ne olivat jotain muuta. Jos äärimmäisen karkea kulutusarvio hyväksytään, ei tietenkään ole kiellettyä sitä noinkin etsiä.

18,5 solmun vauhdissa tuo vene on kohtuullisella kuormallakin puhtaasti ns. liukuva vene. Vauhdin lisääntyessä tapahtuvan polttoaineenkulutuksen matkayksikköä kohti tapahtuvan pienentymisen syy on mitä todennäköisimmin potkurin hyötysuhteen voimakas kohentuminen mentäessä 26- 30 solmun nopeutta kohti. Moottorien lisäksi potkureilla on omat hyötysuhteensa, tuskin on suunnittelijoilla ollut mielessä laittaa reilusti yli 30 solmua kulkevaan veneeseen potkuria jonka paras ja taloudellisin hyötysuhde tulisi vastaan 18- 20 solmun nopeuksilla, potkuri suunnitellaan olemaan parhaimmillaan siellä jossain 30 solmun nopeuksissa...Tuokin kielii samasta seikasta miten maltillisesti polttoaineenkulutus per mpk lisääntyy lähestyttäessä max- vauhtia, nopeuden kasvaessa 26,2 solmusta 37,3 solmuun eli 42,4 %, polttoaineenkulutus nousee vain 35,9 %. Joka taas sotii potenssiteoriaasi vastaan sekin...

Lue lisää

Ei 7 m vene ole kunnolla plaanissa 18 solmun vauhdissa. Vastus yleensä laskee tuosta vielä hiukan kovempaa ajettaessa, mikä selvästi kertoo siitä, ettei se ole kunnolla plaanissa 18 solmussa. Tuossahan saatiin taloudellisimmaksi vauhdiksi 26 solmua, mutta välistä ei mitattu. Luultavasti oikeasti taloudellisin alue on jossain 20 solmun paikkeella.

Tehontarpeen lisääntyminen nopeuden toisessa potenssissa pätee kunnon liukualueella. Tehontarvehan usein jopa laskee liukukynnyksen ylityksen jälkeen ja sitten pysyy melko vakiona, kunnes rupeaa noudattamaan kutakuinkin tuota toista potenssia. Lopulta äärimmäisissä nopeuksissa tehontarve alkaa kasvamaan kolmannessa potenssissa, kun ilmanvastus on hallitseva ja aallonmuodostus ei enää pienene.

Kun tehontarve ja kulutus kasvaa nopeuden toisessa potenssissa, kulutus matkaa kohti kasvaa lineaarisesti. 25 solmusta ylöspäin tuon Aquadorin kulutus menee melko hyvin tuon mukaan. Eihä tuo tietysti mikään kellontarkka ole, kun sekä veneen vastus, koneen ominaiskulutus ja potkurin hyötysuhde riippuvat tapauksesta.

Pointti nyt kuitenkin oli se, että veneen pitää olla hyvin kevyesti kulkeva, jotta kulutus olisi pieni. Tällöin yleensä huippunopeus on sitten varsin suuri eli reilusti yli 40 solmua, jotta voisi päästä hyvin pieniin kulutuksiin.

Anonyymi kirjoitti:

Potkurien parhaan hyötysuhteen suunnitellaan sijoittuvan sille nopeus- ja kuormitusalueelle jota eniten käytetään. Laivoilla jotka ovat varustetut kääntölapapotkureilla kulloinkin käytettävää optimaalisinta ja mahdollisimman suuren työntövoiman mahdollisimman pienellä polttoaineenkulutuksella antavaa tilannetta haetaan lapakulman säädön ja kierrosluvun yhdistelmänä. Moderneissa aluksissa tietokoneavusteinen automatiikka vastaa tarvittavista säätötoimista laskien ennakolta aseteltujen parametrien puitteissa joka tilanteeseen taloudellisimman vaihtoehdon ihmisen määritellessä vain halutun nopeuden.

Lue lisää

Ei veneiden potkureita niin tarkasti suunnitella. Laivoihin jokainen potkuri suunnitellaan erikseen. Veneeseen otetaan vakiopotkuri hyllystä eikä suunnittelija tiedä tullaanko sillä ajamaan 18 vai 35 solmua pääasissa ja onko se laitettu 200 vai 300 hv koneeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei veneiden potkureita niin tarkasti suunnitella. Laivoihin jokainen potkuri suunnitellaan erikseen. Veneeseen otetaan vakiopotkuri hyllystä eikä suunnittelija tiedä tullaanko sillä ajamaan 18 vai 35 solmua pääasissa ja onko se laitettu 200 vai 300 hv koneeseen.

Lue lisää

Mutta kun ostaja tietää ja kertoo myyjälle ja myyjä osaa sieltä hyllystä ottaa, jos jotain osaa, sen edes suunnilleen ostajan kertomalle nopeusalueelle sopivan potkurin. Ja sen potkurin on suunnittelija suunnitellut, vai ostajako sen suunnittelee ja valmistaa...Eikä laivoihinkaan jokaista potkuria erikseen suunnitella, laivojakin valmistetaan usein sarjoina jne.
Ja sitä paitsi, aika harva ostaja ostaessaan esim. 200 kW:n perämoottoria olettaa ryhtyvänsä ajelemaan 18 solmun matkavauhtia...

Niin, tuo ilmoituksen teksti on varmaankin vain hiukan epäselvästi ilmaistu. Eli jos käytetään liikkeellä ollessa marssinopeutta 24 solmua, niin _keskimääräinen_ tuntikulutus on noin 10 l/h. Keskimääräinen tuntikohtainen kulutus sisältää sitten pyörittelyt, lämmittelyt yms yms. Jos bensakoneella luvut ovat tuollaisia, niin varmasti dieselillä voidaan päästäkin annettuihin lukuihin.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tuo ilmoituksen teksti on varmaankin vain hiukan epäselvästi ilmaistu. Eli jos käytetään liikkeellä ollessa marssinopeutta 24 solmua, niin _keskimääräinen_ tuntikulutus on noin 10 l/h. Keskimääräinen tuntikohtainen kulutus sisältää sitten pyörittelyt, lämmittelyt yms yms. Jos bensakoneella luvut ovat tuollaisia, niin varmasti dieselillä voidaan päästäkin annettuihin lukuihin.

Lue lisää

Ei tuollaisella määritelmällä kuin ”keskimääräinen” kulutus tee mitään tosielämän veneilyssä.
Litraa / maili on se oikea tapa esittää kulutus.
Miten niitä tyhjäkäynnillä tehtyjä pyörittelyjä kukaan jaksaa tai edes pystyy mittailemaan.
Minä olen aloittanut moottoriveneilyn 50- luvulla aluksi isän sylissä ajaen ja siitä sitten edennyt vuosien saatossa nokkimisjärjestyksessä ylöspäin.
Tankatessa ainoa mikä jotakin merkitsi oli se kulutus, joka vei venettä ko. reitillä eteenpäin ja yhtä tärkeänä, se minkä verran piti kassalle seteleitä ojentaa.
Nuo asiat panin merkille jo silloin 15 vuotiaana kun veneily oli upeinta hommaa mitä siihen mennessä oli saanut tehdä.
Nykyisellä veneelläni pääsen alle litralla merimailin, jonka eläkeläisenä vielä pystyn hoitamaan.
Tuo 10 litraa / h kulutus on aivan täyttä tuubaa näin nykykielellä ilmaistuna. Hyvä jos alle
25 l/ h tuolla yhdistelmällä noissa nopeuksissa selviää.
Hyperbolaa

Anonyymi kirjoitti:

Niin, tuo ilmoituksen teksti on varmaankin vain hiukan epäselvästi ilmaistu. Eli jos käytetään liikkeellä ollessa marssinopeutta 24 solmua, niin _keskimääräinen_ tuntikulutus on noin 10 l/h. Keskimääräinen tuntikohtainen kulutus sisältää sitten pyörittelyt, lämmittelyt yms yms. Jos bensakoneella luvut ovat tuollaisia, niin varmasti dieselillä voidaan päästäkin annettuihin lukuihin.

Lue lisää

Tuota kulutuslukemaa kun vielä ilkeää pikkuisen parannella niin ikiliikkuja on melkein keksitty...

Anonyymi kirjoitti:

Ei tuollaisella määritelmällä kuin ”keskimääräinen” kulutus tee mitään tosielämän veneilyssä.
Litraa / maili on se oikea tapa esittää kulutus.
Miten niitä tyhjäkäynnillä tehtyjä pyörittelyjä kukaan jaksaa tai edes pystyy mittailemaan.
Minä olen aloittanut moottoriveneilyn 50- luvulla aluksi isän sylissä ajaen ja siitä sitten edennyt vuosien saatossa nokkimisjärjestyksessä ylöspäin.
Tankatessa ainoa mikä jotakin merkitsi oli se kulutus, joka vei venettä ko. reitillä eteenpäin ja yhtä tärkeänä, se minkä verran piti kassalle seteleitä ojentaa.
Nuo asiat panin merkille jo silloin 15 vuotiaana kun veneily oli upeinta hommaa mitä siihen mennessä oli saanut tehdä.
Nykyisellä veneelläni pääsen alle litralla merimailin, jonka eläkeläisenä vielä pystyn hoitamaan.
Tuo 10 litraa / h kulutus on aivan täyttä tuubaa näin nykykielellä ilmaistuna. Hyvä jos alle
25 l/ h tuolla yhdistelmällä noissa nopeuksissa selviää.
Hyperbolaa

Lue lisää

Siis veneellä, jolla 70-luvun jenkkibensakoneella on päästy 0,83-0,94 l/mpk kulutuksiin ei mielestäsi selviä alle 1 l/mpk dieselillä?

Anonyymi kirjoitti:

Siis veneellä, jolla 70-luvun jenkkibensakoneella on päästy 0,83-0,94 l/mpk kulutuksiin ei mielestäsi selviä alle 1 l/mpk dieselillä?

Tuossa jenkki bensakoneen testissä mainittiin painoksi 1500 kg.
Puheena olevassa veneessä paino on 1800 kg. Suuuri ero, joka ilmeisesti johtuu tuosta 6 pyttyisestä AD41 dieselkoneesta.
Minä olen joskus saanut tuon kokoisella (1600 kg) veneellä AD31 moottorilla 20 kn nopeudella alle litran / maili kulutuksen.
En kyllä usko että AD41 menisi alle litralla /maili 20 solmua. Puhumattakaan 24 kn.
Isolla moottorilla on olemassa joku tietty ominaiskulutus, jonka alle ei normielämässä pääse.
Joka tapauksessa tuollaisia ilmoituksessa olevaa10 l/h lukemia ei noilla isommilla koneilla voi saada kuin tyhjäkäynnillä.