Suomessa on korona-pandemia hoidettu lähinnä julkisin voimavaroin, yksityisiä apuna käyttäen. Kun sote-järjelma jäi viime hallituskaudella uudistamatta, sote-palvelut ovat moniportsiset ja vaikeasti hahmotettava. Mistä apua saa, kuka sen maksaa ja onko apu asianmukaista ja riittävä - yhdenvertainen.
Osa suomalaisista kuuluu työterveyshuollon piiriin. Saavatko työntekijät maskinsa työterveyshuollosta?
Osa suomalaisista kuuluu vakuutusyhtiön korvaussektorille yksityisen vakuutuksen turvin. Vakuutus korvaa yksityisen sairaanhoidon ja erikoislääkäripalvelut. Korvaako vakuutus myös maskit?
Osa suomalaisista joutuu tyytymään yleislääkäreiden palveluihin, kun terveyskeskuksissa ei ole erikoislääkäreitä ja erikoissairaanhoitoa.
Laboratorio-palveluissa käytäntö on myös sekalaista ja kirjavaa: on yksityistä, on kuntayhtymää, on kunnallista palvelua ja maksut vaihtelevat suuresti.
Vanhusten huollossa tilanne on kirjava, kuitenkin niin, että kotimaiset, kodinomaiset hoivapalvelut on ajettu alas monikansallisen hoivabisneksen jyrätessä alaa.
Tanskan uudistuksesta voitaisiin ottaa oppia:
- Tanskan terveydenhuoltojärjestelmä rakentuu niin, että omalääkäri on potilaan portti terveydenhuoltoon. Terveydenhuollosta vastaavat kunnat ja viisi aluetta. Nykyään noin 100 kunnan vastuulla ovat esimerkiksi kotisairaanhoito ja ennaltaehkäisevä hoitotyö, yleislääkäriasemat taas kuuluvat alueiden hallintoon. Omalääkärillä on kaikki tieto potilaasta, sillä hän lähettää potilaan tarvittaessa eteenpäin ja saa sairaaloista tiedon potilaan hoidosta.
Tanskan uudistuksesta voitaisiin ottaa Suomessa oppia
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä.
Omalääkäri-järjestelmä on hyvä ja ennaltaehkäisevä järjestelmä, josta Suomessa ei olisi saanut luopua. Vaan kehittää järjestelmää ennalta ehkäisevään suuntaan.
Nyt omalääkärit voisivat tehdä korona-testejä kotikäynneillä lapsiperheissä ja antaa ohjeita.
Omalääkäreitä tulee terveyskeskuksissa olla riittävästi.
Yhdellä oma-lääkärillä ei saa olla satoja asiakkaita. Terveyskeskuksissa pitää olla myös erikoislääkäreitä ja laboratoriot sekä kuvantamismahdollisuus, jotta OIKEA DIAGNOOSI saadaan aikaan mahdollisimman nopeasti.
Jokaisessa terveyskeskuksessa tulisi olla myös vanhuslääketieteeseen erikoistunut lääkäri
Yhden sote-keskuksen alueella voisi olla noin 4-5 nykyistä kuntaa Tanskan mallin mukaan.
Kiistellystä maakuntamallista tulisi luopua ja yhdistää seutukunnat isoihin kaupunkeihin huomioiden, että etäisyydet eivät tule liian pitkiksi
Ei tarvita byrokraattisia ja päällekkäisiä valtuustoja, hallituksia, johtokuntia, sairaaloiden toimikuntia jne.
Viime hallituksen vapaavalinta- ja kapitaatiokokeilut asiakkaiden pisteytyksineen olivat naurettavia, minkä myös pilottikokeilut (ne laittomat?) osoittivat. Sipilän hallituksen "vapaavalinta-mallin" päälle ei pidä uutta sote-kehystä rakentaa.
On ajateltava Suomen vanhenevan väestön lisääntyvää hoitotarvetta, pandemioiden uhkia globaalissa maailmassa ja verokertymän riittävyyttä suuren ulkomaan velan kasvaessa.
Yksityisen sektorin hoivabisneksen intressinä ei ole hyvinvointipalvelujen turvaaminen kaikille yhtälaisesti, vaan pääomasijoittajien tuottovaatimukset osakeyhtiölain mukaan.
Julkisen sektorin on turvattava hyvinvointipalvelut kaikille palveluja tarvitseville riippumatta apua tarvitsevan tuloista. Erikoissairaanhoito ja sairauksien ennaltaehkäisy tai omalääkäri-palvelu ei saa olla vain rikkaiden etuoikeus.
Osa suomalaisista kuuluu työterveyshuollon piiriin. Saavatko työntekijät maskinsa työterveyshuollosta?
Osa suomalaisista kuuluu vakuutusyhtiön korvaussektorille yksityisen vakuutuksen turvin. Vakuutus korvaa yksityisen sairaanhoidon ja erikoislääkäripalvelut. Korvaako vakuutus myös maskit?
Osa suomalaisista joutuu tyytymään yleislääkäreiden palveluihin, kun terveyskeskuksissa ei ole erikoislääkäreitä ja erikoissairaanhoitoa.
Laboratorio-palveluissa käytäntö on myös sekalaista ja kirjavaa: on yksityistä, on kuntayhtymää, on kunnallista palvelua ja maksut vaihtelevat suuresti.
Vanhusten huollossa tilanne on kirjava, kuitenkin niin, että kotimaiset, kodinomaiset hoivapalvelut on ajettu alas monikansallisen hoivabisneksen jyrätessä alaa.
Tanskan uudistuksesta voitaisiin ottaa oppia:
- Tanskan terveydenhuoltojärjestelmä rakentuu niin, että omalääkäri on potilaan portti terveydenhuoltoon. Terveydenhuollosta vastaavat kunnat ja viisi aluetta. Nykyään noin 100 kunnan vastuulla ovat esimerkiksi kotisairaanhoito ja ennaltaehkäisevä hoitotyö, yleislääkäriasemat taas kuuluvat alueiden hallintoon. Omalääkärillä on kaikki tieto potilaasta, sillä hän lähettää potilaan tarvittaessa eteenpäin ja saa sairaaloista tiedon potilaan hoidosta.
Tanskan uudistuksesta voitaisiin ottaa Suomessa oppia
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee olla asiakaslähtöisiä.
Omalääkäri-järjestelmä on hyvä ja ennaltaehkäisevä järjestelmä, josta Suomessa ei olisi saanut luopua. Vaan kehittää järjestelmää ennalta ehkäisevään suuntaan.
Nyt omalääkärit voisivat tehdä korona-testejä kotikäynneillä lapsiperheissä ja antaa ohjeita.
Omalääkäreitä tulee terveyskeskuksissa olla riittävästi.
Yhdellä oma-lääkärillä ei saa olla satoja asiakkaita. Terveyskeskuksissa pitää olla myös erikoislääkäreitä ja laboratoriot sekä kuvantamismahdollisuus, jotta OIKEA DIAGNOOSI saadaan aikaan mahdollisimman nopeasti.
Jokaisessa terveyskeskuksessa tulisi olla myös vanhuslääketieteeseen erikoistunut lääkäri
Yhden sote-keskuksen alueella voisi olla noin 4-5 nykyistä kuntaa Tanskan mallin mukaan.
Kiistellystä maakuntamallista tulisi luopua ja yhdistää seutukunnat isoihin kaupunkeihin huomioiden, että etäisyydet eivät tule liian pitkiksi
Ei tarvita byrokraattisia ja päällekkäisiä valtuustoja, hallituksia, johtokuntia, sairaaloiden toimikuntia jne.
Viime hallituksen vapaavalinta- ja kapitaatiokokeilut asiakkaiden pisteytyksineen olivat naurettavia, minkä myös pilottikokeilut (ne laittomat?) osoittivat. Sipilän hallituksen "vapaavalinta-mallin" päälle ei pidä uutta sote-kehystä rakentaa.
On ajateltava Suomen vanhenevan väestön lisääntyvää hoitotarvetta, pandemioiden uhkia globaalissa maailmassa ja verokertymän riittävyyttä suuren ulkomaan velan kasvaessa.
Yksityisen sektorin hoivabisneksen intressinä ei ole hyvinvointipalvelujen turvaaminen kaikille yhtälaisesti, vaan pääomasijoittajien tuottovaatimukset osakeyhtiölain mukaan.
Julkisen sektorin on turvattava hyvinvointipalvelut kaikille palveluja tarvitseville riippumatta apua tarvitsevan tuloista. Erikoissairaanhoito ja sairauksien ennaltaehkäisy tai omalääkäri-palvelu ei saa olla vain rikkaiden etuoikeus.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.