Kuinka lähes henkitoreissaan olevan Postin jakelutoiminnan avaaminen kilpailulle elvyttää kyseistä toimialaa, sillä toiminnan pirstaloituminen on ennenaikainen kuolinisku Postille ja lopulta koko alalle. Vai oliko Sipilän hallituksen ratkaisussa kyse siltarumpuhankeesta, jolla keskustapuoluetta lähellä olevien maakuntalehtien varhaisjakelun kannattavuus ajateltiin elvyttää jatkoajalle uhraamalla Posti.
Paikkakunnilla, joissa lehtitalojen omistamat jakeluyritykset hallinnoivat varhaisjakelua, ne jakavat sanomalehtien ohessa jo huomattavan määrän kirjeistä ja aikakausilehdistä. Postimäärät eivät laske vain digisaation seurauksena, vaan valuvat Postilta sen kilpailijoille.
Siellä missä Posti hoitaa varhaisjakelua, kilpailijat valtaavat markkinoita paikkakunta kerrallaan. Postin osana on toimia apupoikana jakaen näiden kilpailijoiden omistajayhtiöiden tuotteita siihen asti, kunnes ne saavat jakeluverkostonsa rakennettua. Sen jälkeen ne voivatkin ottaa omistajiensa julkaisut ja niiden kirjeliikenteen Postilta omaan varhaisjakeluunsa tavoitellen muunkin postiliikenteen valtaamista. Heidän palveluitaan käyttävät jo mm. verohallinto, teleoperaattorit ja vakuutusyhtiöt. Sitten kilpailijat voivat siirtyä toistamaan saman seuraavalla paikkakunnalla.
Posti on käyttänyt merkittäviä summia oikealta puolelta ohjattaviin jakeluautoihin, jotta sen varhais- ja päiväpostinjakelu voidaan suorittaa tieliikennelakia noudattaen. Monopoliasemassaan sillä olisi ollut edellytyksiä jatkossa satsata yhä ympäristöystävällisempään kalustoon. Sen sijaan kilpailijoiden jakajat käyttävät pääasiassa vanhoja, lähinnä vasemmalta puolelta ohjattavia omia autojaan, jolloin tien reunassa oleviin laatikoihin jakaakseen he yleensä ajavat vastakkaisen liikenteen kaistaa, jotta voivat jakaa autosta nousematta. Toki jotkut näistä jakajista ovat hankkineet itselleen esim. Postin käytöstään poistamia oikealta ohjattavia autoja. Uusi tieliikennelaki sallii pysähtymisen ja pysäköinnin vastakkaisen kaistan reunaan, mutta ei edetä sitä laatikolta laatikolle. Lakia ei vaikuta selkeästi tarkoitetun myöskään jatkuvaan siksak-ajoon kaistalta toiselle, laatikoihin jaettaessa, vaikka sellainen ajo toteuttaisikin lainkirjainta. Vaikka käytäntö ajella vastakkaista kaistaa on ollut jo vuosikymmeniä tapana varhaisjakelussa ja samalla myös kissa ja hiiri -leikki jakajien ja poliisien välillä, onko hyväksyttävää toimittaa viranomaiskirjeitä sellaisessa jakelukäytännössä, kun viranomainen niin tehdessään viestittää välinpitämättömyyttä lain noudattamista kohtaan? Hämmentävää on, että Autoliittokin, jonka olettaisi edistävän lainmukaista liikennekäyttäytymistä, jaetuttaa Moottori-lehtensä kyseisen jakelutavan yrityksillä.
Postilla ei myöskään näyttäisi olevan enää intressiä toteuttaa laatikoiden asentamista useampien laatikoiden ryhmiin, jotta pysähdysten ja samalla päästöjen määrät vähenisivät, koska ratkaisusta hyötyisivät kilpailijatkin.
Yhtenä vaihtoehtona Postin johto on väläyttänyt postinjakelun yhdistämistä varhaisjakeluun kilpailijoiden tavoin. Varhaisjakelu ei kuitenkaan ole maankattavasti Postin hallussa ja sielläkin missä on, lehtitalot voivat koska tahansa irtisanoa sopimuksensa Postin kanssa ja käynnistää oman jakelutoiminnan. Vahvistaisiko valtiosihteereiden esittämä kolmipäiväiseen jakeluun siirtyminenkään Postin asemaa, kun kilpailijoilla on jakelua seitsemänä päivänä viikossa?
Postin ex-toimitusjohtaja Malinen kertoi saaneensa Sipilän hallitukselta tehtäväksi saattaa Posti listautumiskuntoon. Koska hiipuvalla postinjakelulla ei ole pörssitulevaisuutta, siihen ei ole panostettu vaan ennakoivasti sopeutettu väheneviin postimääriin, mikä taas on lisännyt jakajien kuormitusta ja jakelun laatuongelmia. Pakettiliiketoimintaakaan ei ole lähdetty rakentamaan paketteja kotiin asti kuljettavalle postinjakeluverkostolle, vaan itsepalveluautomaattien varaan, jotta paketti- ja logistiikkaliiketoiminnot voidaan erottaa postinjakelusta ja listauttaa tai myydä.
Sipilän hallituksen ratkaisulla saatiin ehkä lisäaikaa sanomalehtien varhaisjakelun kannattavuudelle, mutta sinä aikana päivisin tapahtuva postinjakelu tulee tiensä päähän kannattamattomana. Se joko kaatuu valtion syliin tai lakkautetaan. Sanomalehtiä tilaavien suurten ikäluokkien siirtyessä manan majoille varhaisjakelukin käy kannattamattomaksi. Kuka silloin jakaa posteja, vähäisiäkään? Postikaan tuskin onnistuu maan kattavan jakeluverkoston säilyttämisessä yrittämällä muuttaa sen varhaisjakeluverkostoksi kilpailijoitaan haalimalla. Ex-toimitusjohtaja Malinenkin muistutti maan kattavan jakeluverkoston merkityksestä tiedonkulun huoltovarmuudelle. Varsinkin, kun tuleva 5G-verkko tekee yhteiskunnasta ja sen sähköisestä tiedonkulusta entistä haavoittuvamman. Pirstaleisella kaupallisella kentälläkään tuskin on intressejä jatkaa kirjeiden jakelua ilman sanomalehtijakelua. Olisi ollut järkevämpää turvata Postin jakelutoiminnan edellytykset jopa vuosiksi säilyttämällä sen monopoliasema.
Paikkakunnilla, joissa lehtitalojen omistamat jakeluyritykset hallinnoivat varhaisjakelua, ne jakavat sanomalehtien ohessa jo huomattavan määrän kirjeistä ja aikakausilehdistä. Postimäärät eivät laske vain digisaation seurauksena, vaan valuvat Postilta sen kilpailijoille.
Siellä missä Posti hoitaa varhaisjakelua, kilpailijat valtaavat markkinoita paikkakunta kerrallaan. Postin osana on toimia apupoikana jakaen näiden kilpailijoiden omistajayhtiöiden tuotteita siihen asti, kunnes ne saavat jakeluverkostonsa rakennettua. Sen jälkeen ne voivatkin ottaa omistajiensa julkaisut ja niiden kirjeliikenteen Postilta omaan varhaisjakeluunsa tavoitellen muunkin postiliikenteen valtaamista. Heidän palveluitaan käyttävät jo mm. verohallinto, teleoperaattorit ja vakuutusyhtiöt. Sitten kilpailijat voivat siirtyä toistamaan saman seuraavalla paikkakunnalla.
Posti on käyttänyt merkittäviä summia oikealta puolelta ohjattaviin jakeluautoihin, jotta sen varhais- ja päiväpostinjakelu voidaan suorittaa tieliikennelakia noudattaen. Monopoliasemassaan sillä olisi ollut edellytyksiä jatkossa satsata yhä ympäristöystävällisempään kalustoon. Sen sijaan kilpailijoiden jakajat käyttävät pääasiassa vanhoja, lähinnä vasemmalta puolelta ohjattavia omia autojaan, jolloin tien reunassa oleviin laatikoihin jakaakseen he yleensä ajavat vastakkaisen liikenteen kaistaa, jotta voivat jakaa autosta nousematta. Toki jotkut näistä jakajista ovat hankkineet itselleen esim. Postin käytöstään poistamia oikealta ohjattavia autoja. Uusi tieliikennelaki sallii pysähtymisen ja pysäköinnin vastakkaisen kaistan reunaan, mutta ei edetä sitä laatikolta laatikolle. Lakia ei vaikuta selkeästi tarkoitetun myöskään jatkuvaan siksak-ajoon kaistalta toiselle, laatikoihin jaettaessa, vaikka sellainen ajo toteuttaisikin lainkirjainta. Vaikka käytäntö ajella vastakkaista kaistaa on ollut jo vuosikymmeniä tapana varhaisjakelussa ja samalla myös kissa ja hiiri -leikki jakajien ja poliisien välillä, onko hyväksyttävää toimittaa viranomaiskirjeitä sellaisessa jakelukäytännössä, kun viranomainen niin tehdessään viestittää välinpitämättömyyttä lain noudattamista kohtaan? Hämmentävää on, että Autoliittokin, jonka olettaisi edistävän lainmukaista liikennekäyttäytymistä, jaetuttaa Moottori-lehtensä kyseisen jakelutavan yrityksillä.
Postilla ei myöskään näyttäisi olevan enää intressiä toteuttaa laatikoiden asentamista useampien laatikoiden ryhmiin, jotta pysähdysten ja samalla päästöjen määrät vähenisivät, koska ratkaisusta hyötyisivät kilpailijatkin.
Yhtenä vaihtoehtona Postin johto on väläyttänyt postinjakelun yhdistämistä varhaisjakeluun kilpailijoiden tavoin. Varhaisjakelu ei kuitenkaan ole maankattavasti Postin hallussa ja sielläkin missä on, lehtitalot voivat koska tahansa irtisanoa sopimuksensa Postin kanssa ja käynnistää oman jakelutoiminnan. Vahvistaisiko valtiosihteereiden esittämä kolmipäiväiseen jakeluun siirtyminenkään Postin asemaa, kun kilpailijoilla on jakelua seitsemänä päivänä viikossa?
Postin ex-toimitusjohtaja Malinen kertoi saaneensa Sipilän hallitukselta tehtäväksi saattaa Posti listautumiskuntoon. Koska hiipuvalla postinjakelulla ei ole pörssitulevaisuutta, siihen ei ole panostettu vaan ennakoivasti sopeutettu väheneviin postimääriin, mikä taas on lisännyt jakajien kuormitusta ja jakelun laatuongelmia. Pakettiliiketoimintaakaan ei ole lähdetty rakentamaan paketteja kotiin asti kuljettavalle postinjakeluverkostolle, vaan itsepalveluautomaattien varaan, jotta paketti- ja logistiikkaliiketoiminnot voidaan erottaa postinjakelusta ja listauttaa tai myydä.
Sipilän hallituksen ratkaisulla saatiin ehkä lisäaikaa sanomalehtien varhaisjakelun kannattavuudelle, mutta sinä aikana päivisin tapahtuva postinjakelu tulee tiensä päähän kannattamattomana. Se joko kaatuu valtion syliin tai lakkautetaan. Sanomalehtiä tilaavien suurten ikäluokkien siirtyessä manan majoille varhaisjakelukin käy kannattamattomaksi. Kuka silloin jakaa posteja, vähäisiäkään? Postikaan tuskin onnistuu maan kattavan jakeluverkoston säilyttämisessä yrittämällä muuttaa sen varhaisjakeluverkostoksi kilpailijoitaan haalimalla. Ex-toimitusjohtaja Malinenkin muistutti maan kattavan jakeluverkoston merkityksestä tiedonkulun huoltovarmuudelle. Varsinkin, kun tuleva 5G-verkko tekee yhteiskunnasta ja sen sähköisestä tiedonkulusta entistä haavoittuvamman. Pirstaleisella kaupallisella kentälläkään tuskin on intressejä jatkaa kirjeiden jakelua ilman sanomalehtijakelua. Olisi ollut järkevämpää turvata Postin jakelutoiminnan edellytykset jopa vuosiksi säilyttämällä sen monopoliasema.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joo, minäkin olen nähnyt kuinka postinjakaja on autollaan väistänyt pientareelle odottelemaan, kun vastaan hänen kaistaansa ajaen on tullut laatikolta laatikolle edeten mainosten jakaja.
Itsekin juuri ajokortin saaneena olin vuosia sitten kesän lehdenjakajana ja jouduin pariin kertaan poliisin pysäyttämäksi, kun omakotitalo lähiössä ajelin väärää puolta tietä lehtiä laatikoihin jaellessani. Saarnasivat kuinka vain maitoauto saa koukata väärälle puolelle tietä maitolaiturin viereen. Tosiaan se oli kuin kissa ja hiiri leikkiä, kun joutui tarkkailemaan, ettei joutuisi poliisin yllättämäksi.
Postin alasajo on todellakin Sipilän soinilaishallituksen poliittinen ratkaisu. Markkinaliberalismin kehdossa jenkkilässäkin sikäläisellä postilla on monopoliasema. Sillehän myönnettiin juuri 25 miljardia dollaria tukea pressavaalien postiäänten jakelusta suoriutumiseen.
Suomessa vieraillessaan jenkkituttavani ihmetteli, kun postilaatikoihin saa täällä kuka tahansa jakaa mitä tahansa. Siellä kuulemma kotitalous omistaa postilaatikon, mutta posti sen rajaaman spacen - sisätilan ja siksi kukaan muu kuin posti ei saa jakaa laatikoihin mitään ilman postin lupaa. Siksi lehdenjakajatkin heittävät lehdet rullalle käärittynä pihatielle.