Ei ihme että sanomalehtipaperitehtaita suljetaan. Aikakausipaperitehtaita aletaan myös sulkemaan. Luin ensimmäiset kirjani digimuodossa tänä kesänä ja yllätyin miellyttävästä kokemuksesta. Taidan lopettaa paperisten kirjojen oston. Säästyy kaikkialle tunkevasta roinasta.
Digi on tullut jäädäkseen. Metsäteollisuudesta jäljelle jää lähinnä mekaaninen sektori ja pakkauskartonki
Digi on tullut jäädäkseen. Metsäteollisuudesta jäljelle jää lähinnä mekaaninen sektori ja pakkauskartonki
Vastaukset 129
Vanhimmat
Ja justiin rakennettiin kallis kirjasto piä kaapuunkiin ja tabletissa on dataa niin kauheesti?
Lukulaite on parempi kuin tabletti. Kevyempi ja silmille parempi.
siellähän on kirjoja vähemmän kuin kunnon kirjakaupassa
Kirjastossa on vähän vielä ekirjoja ja äänikirjoja. Tosin en ole ehtinyt vielä kaikkia lukea loppuun sieltäkään. Varausajat voi olla joskus pitkät.
Mutta sähköisissä kaupoissa on paljon.
Onkohan kirjaston tarkoitus pitää yllä vuokraamoa ja ompelukonesaleja? Taitaa olla liian kallista väkeä ja tiloja hoitamaan ompelukoneita ja lainaamaan poria ja kävelysauvoja. Miten vakuutus jos kone on rikki ja aiheuttaa vahingon?
Miettikää kunnat tarkkaan ennenkuin teette uusia kirjasto palatseja.
Mihinkä se olisi pitänyt rakentaa? Jämsäänkö? Valkeakoskelleko? Osaako selluköpi edes lukea. Köpsäkehän joutui 1918 venäläisten kanssa paperitoimuksista neuvotellessaan turvautumaan venäjää osanneeseen 'Voikaan Mannerheimiin'.
Digitaalisen kirjaston edut ajaa ohi perinteisen kirjaston. Ei tarvita lämmittää rakennuksia, rakentaa uusia ja ylläpitää niitä. Luonto säästyy. Henkilöstön kustannukset?
Myös digikirjaston 24/7 palvelu on hyvä ja että kirjasto on siellä missä sinäkin. Ei tarvitse ajaa kirjastoon taas luonto säästyy.
Ei tarvitse muistaa palauttaa kirjoja, palautuvat itsestään.
Ja mikä parasta, suorat yhteydet kansainvälisiin kirjastoihin.
Milloinkohan avataan ensimmäinen digilukusali?
Milloinkohan alkaa näkyä digitalisaation kustannussäästöt digikirjojen hinnoissa?
Tavaroiden lainaaminen ei kyllä ole kirjaston tehtävä. Yhteiskunnan ei pidä verovaroin kilpailla kaupallisten toimijoiden kanssa. Varsinkin kun vastuut ovat epäselvät ja henkilöstön ammattitaito puutteellinen.
Korona siirti meidät digikirjastoon.
Kirjojen lukeminen on historiaa. Nykyisin kirjat kuunnellaan.
Jaa. Kuten keharitki tekee.
hyvä huomio
ei ihme, että älykkyysosamäärä Suomessa on alkanut laskea
turha tänne on mitään korkean teknologian työtä enää haikailla
parasta on keskittyä suurvallaksi eineskebappirullien käärimisessä
Kirjojen kuuntelu on siis merkki kehitysvammasta? Kerro ihmeessä tuo 'tieteellinen löytösi' Nobel-komitealle.
Sinulle se on aina ollut pakkasen puolella.
Ei siitä ole montaa vuotta kun kannoin joka kuukausi ison pinon jätepaperia talon roskikseen. Nyt sinne menee vain pahvia koska lehtiä en ole tilannut aikoihin mutta nettikaupasta tilatut kamat ja safkat on pakattu tukeviin pahvilaatikoihin. Pidän kirjoista mutta olen jo vilkuillut digikirjalukuvehkeitä. Siihen suuntaan tässä ilmeisesti ollaan menossa. Paprua ei kohta tarvita kuin veskissä?
Olin meidän perheen dinosaurus joka vastusti digikirjaa. En enää vaihtaisi printtiin. Digi on vaan niin kätevä ja kirjahyllyt ei enää ole sisustuksen kannalta in. Pölyn kerääjät.
Selluköpien ruhtinaallisen palkan takia olen muuttanut kaiken paitsi paskapaperin sähköiseksi, pitäisikö käydä joessa pesemässä perse rokottaakseni selluköpiskää lisää.
Peukutan avaajaa. Lähes viisi vuotta digilehtiä ja postia. Luukkuun ei tule juuri mitään. Paperi on turhaa ja kuormittaa luontoa.
Sähköiset kirjat otimme käyttöön noin vuosi sitten. Hemmetin hyvä homma. Matkalla mukana iso määrä kirjoja, kaikki netissä eikä matkalaukussa. Ja kirjaston kautta pääsee sähköisiin kirjastoihin maailmalla, todella hyvä mahdollisuus ja ilmaiseksi.
Uusien kirjastorakennusten miettiminen tulisi miettiä tosi tarkkaan, ettei ole kohta taas tyhjiä rakennuksia. Kirjaston henkilökunta voisi kehittää osaamistaan lukulaitteisiin, eivät oikein osaa neuvoa niiden käyttämisessä.
Sähköisen kirjan lukeminen punkassa lukulaitteella on muuten paljon parempi kuin kirja. Ei puudu kädet eikä tarvitse valoja päällä. Ja lukulaite on silmälle hyvä, tabletti ei niin hyvä.
onneksi sähkön tuotanto, elektroniikan valmistus ja palvelinkeskukset ei kuormita luontoa
Kyllä kuormittaa, mutta sähkön tuottaminen voidaan toteuttaa ympäristö ystävällisesti ja jakelu on jo valmiina eikä tarvita kemikaaleja.
Kierrätettäviä komponentteja on vähän suhteessa kiertävään paperiin ja tehtaiden muuhun kuormitukseen:osat ja öljyt.
Kun siirryimme digilehteen emme ostaneet mitään uutta laitetta, kaikki oli. Paperin kanto kierrätykseen loppui.
Luonto voittaa kun siirtyy digilehteen.
Ympäristöystävällistä sähköntuotantotapaa ei ole vielä keksitty.
Tuulivoima, vesivoima, ydinvoima esimerkiksi.
Muistetaan että tuotettu sanomalehti toimitettuna asiakkaalle vaatii myös sähköä useassa vaiheessa: metsäkoneen huolto, rekan huolto, sellun valmistus, sellun kuljetus, paperin valmistus ja koneiden huolto, sanomalehden toimittaminen (myös digilehteen), tiedo siirrot painoon ja tehtaissa, lehden siirrot ja jakelut, kierrätys paperin kerääminen ja kuljetukset sekä kierrätys paperin käsittely ennen paperikonetta.
Sitten tulevat eri kemikaalit sellun valmistuksessa ja niiden valmistuksen ja kuljetukset. Vaativat sähköä ja aiheuttavat myös itsessään päästöjä. Painokone tarvitsee mustetta ja puhdistuskemikaaleja.
Osa paperista ei edes mene hyötykäyttöön vaan jää luontoon.
Paperi- ja painokone vaatii ison tukiorganisastion toimiakseen.
Sanomalehden jakelua tuetaan veronmaksajien toimesta.
Sekä kierrätyspaperia että sanomalehtipaperia tuodaan maahan.
Jnejne
Ja kaikki tämä jotta sinä saat vanhoja uutisia pöydällesi Postin tullessa miten sattuu ja erityisesti mökille. Lomamatkalle en saa ollenkaan.
Ja edelleenkään niiden palvelinkeskusten ja elektroniikan pyörittäminen ja valmistus ei siis mielestäsi saastuta. Niiden valmistamiseen tarvitaan enemmän energiaa ja kemikaaleja kuin paperin...
Sähköntuotannossa iso ongelma on myös se, että voimalat on usein huitsin nevadassa. Esim. Yhdysvalloissa, josta on paljon tilastoja saatavilla, suurin yksittäinen sähkön kulutuskohde on siirtohävikki.
Järkevintä olisi tehdä seuraava ydinvoimala hesaan, ja ne tuulimyllyt merelle siihen hesan edustalle. Mutta eihän se viherpiipertäjille käy, kun "menee maisema pilalle". Ja niin sitten pilataan luontoa hukkaamalla sähköä siirtoon.
Sähkön tuottajat ottavat selluköpin paikan. Mahtaa vituttaa etenkin Jämsässä, Nokialla ja Valkeakoskella.
Ei ole käytössä elinkaarianalyysejä per toimitettu paperilehti per asiakas ja kierrätettynä verrattuna vastaava Digilehti. Jos sinulla on laita linkki.
Digilehti on monesta näkökulmasta parempi. Tulee ottamaan lisää markkinaosuutta paperiselta lehdeltä. Lienee kaikkien osapuolten ennuste. Nyt sai taas paperinen hiukan lisäaikaa kun Postin päätöksien yhteydessä saa paperilehti lisää tukea.
Ja kun päällekkäistä on vain lehden toimitus, niin paperisen lehden koko toimitusketju on turha ja kuormittaa luontoa. Emme pienenä maana tarvitse päällekkäisiä toimitustapoja. Varsinkin kun jakelu kuihtuvalle maaseudulle on kallista.
Mutta ilman elinkaarianalyysejä sähkön kulutus digilehden tuottamisessa on kilpailukykyinen ja mitä enemmän tietotekniikka kehittyy ja sähkön tuotanto rakenne vihertyy, digilehtiin kannattaa panostaa.
Ydinvoiman käyttöä tulee lisätä ja pienreaktoreita lämmöntuotantoon kokeiluun pian. Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto on hiipumassa.
Hyvä että valemedia kuolee
Sanomalehdet kuolee, kun lopettivat oikeiden uutisten ja reportaasien tekemisen.
Ei ihmiset viitsi lukea uusmarxilaista tai muuta sosialistista propagandaa.
Suomen verotulot ja palkkasumma romahtavat, kun paperiteollisuus loppuu ja jäljelle jää koko alan pohjasakka, alipalkattu mekaaninen metsäteollisuus :/
Sanomalehtipaperin tuotanto loppuu.
Metsäteollisuus ei lopu.
Aika heikko kehitysmaa, jos talous perustuu paskapuuhun.
CD levyjen tuloa purnattiin. Kunnon LPtä ei korvaa mikään. Nyt ei myydä juurikaan kumpiakaan. Musiikki kulkee aina mukana ja hemmetilliset johtohässäkät ja räkit ovat kotoa hävinneet.
Filmikameraa ei korvaa mikään. Nyt ei edes digikameroita käytetä, kun kännyköissä on niin hyvät kuvanottimet.
Entä kirjat? Tori.fin kautta meni meidän perheen kirjahyllyt viime syksynä. Kirjoja ei näköjään edes oteta ilmaiseksi. Kannet pois ja kierrätykseen. Emme enää osta kirjoja perheeseen . Ja kun niitä monta vuosikymmentä kovasti arvostin
Digikirja ja äänikirja. Miksi en aloittanut jo aiemmin. Vuoden kokemus on lähes kymppi. Lukulaiteiden käytön opastus kirjastoihin paremmaksi.
Ja sanomalehdet paperisena? Kas kun ei riimukiviä ole käytössä.
Digitaalisessa muodossa äänitteissä ja valokuvissa katoaa aina paljon informaatiota.
Analogisessa muodossa informaatio säilyy paremmin mutta on tietysti vaikeampaa onkia taas esiin.
Äänenlaadulla hyvä analoginen tallenne on ylivertainen, kun vaan on kunnon pelit ja vehkeet.
Sama juttu valokuvissa.
Olet oikeassa. Tässä oli kai tarkoitus verrata sanomalehden ja vastaavan digilehden osalta tilannetta. Silloin tuskin digilehden laatu ja informaatio on heikompi kuin sanomalehden. Ja tuskin edes tarvitsee, vaikkakin me Suomessa ollaan totuttu ehkä vähän liiankin laadukkaisiin lehtiin.
Ja kun Zimbabwe luopui omasta rahastaan niin setelipaperin kysyntä romahti.
Heh heh. Sitäkään ei tarvitse kukaan.
Tuntuu vähenevän Suomessakin setelit ja kolikot. Harvoin näkee ruokakaupassa kolikoiden laskijoita. Hyvä niin. Pimeät duunit tietty tarvitsee käteistä ja huumeiden ostot.
Onko Valkeakoski tai Jämsä taloudeltaan kuin Zimbabwe?
Kun sähköä ei ole enää saatavilla, digikaudesta jää jäljelle vain ongelmajätevuori. Tuntuu varmaan nyt utopialta, mutta on totta tuota pikaa.
Minulle tuli tilattu lehti viimeksi kolmisenkymmentä vuotta sitten. Kirjan luin joskus 2000-luvun alkupuolella. Kirjassa luo silti tunnelman, mihin digi ei kykene. Toki myös päinvastoin, mutta digilisä ei kiehdo yhtä lailla.
Jos ei ole sähköä ei ole paperin tuotantoa.
Kannattaa panostaa sähköntuotannon varmuuteen ei paperi koneisiin.
huoltovarmuuden kannalta mielenkiintoinen pointti. Itse säilön laitteiden paperiset manuaalit ja takuutodistukset ym., skannaan ne silti vielä lisäksi muistitikulle. Liki kaiken muunkin paperisen säilyttämisen arvoisen olen myös skannannut. Teen tosin sähköä itsekin. Lehtiä ei tule.
Mihinkä se sähkö loppuisi pöljä. Maailmassa riittää vettä ja uraania yhdessä tuulen ja auringon kanssa.
On kai ne tuottaneet paperia ennen sähkön keksimistäkin, paperihan on yksi ihmiskunnan vanhimpia keksintöjä.
Esim. höyrykoneilla on tehty paljon tuotteita ennen sähkölaitteita.
Miksi metsä pitää kaataa sitä varten, että siitä valmistetulle paperille voi painaa valheita?
Wanhan liiton ihmisenä haluan lehteni paperille painettuna. Niin kauan kuin pystyn lukemaan, pitää olla aamukahvi ja sanomalehti. Siihen mitään tapletteja ala virittelemään.
En todellakaan ole kaivannut paperista sanomalehteä.
Voi olla, että vielä kaipaat. Jos sattuisi jokin sellainen katastrofi, että tabletit, tietsikat ja puhelimet eivät jostain syystä toimisi, paperilehdet olisivat hyvinkin haluttuja.
Kaikenlaiset tietoverkot on helppo katkaista ja pitää mykkinä, sodan tms. aikana tai takia. Todennäköisesti vihollinen kävisi heti niiden kimppuun. Ei kannata tuudittautua liiaksi siihen uskoon, että kaikki jatkuu aina vain yhtä hyvänä ja varmana.
Jos tietoverkot katoavat, et saa myöskään niitä paperilehtiä. Paperikoneet ei toimi, painokoneet ei toimi ja tieto ei siirry toimittajan päästä painoon.
Kannattaa käyttää älyä ja resursseja tietotekniikan suorittamien asioiden varmistamiseen ja kehittämiseen ennemmin kuin paperikoneiden tai painokoneiden.
Luulin olevani Wanhan liiton mies, mutta onneksi muutuin. Huomasin lukevani vanhoja juttuja aamiaisella ja vaihdoin välineen. Nyt jo muutama vuosi tablettia, mahtuu paremmin aamiaispöytään. Paperisessa ei ole ihan oikeasti mitään järkeä jos tavoitteena on tiedon saaminen. Fiilistely? Ehkä tai sitten ei.
Digilehti on dynaaminen. Uutiseen liittyy aiempia linkkejä, jos haluaa palauttaa mieleen mitä Väyrynen oli aiemmin sanonut :)
Vanha koira oppii uusia temppuja. Suosittelen.
Eiköhän ne paperikoneet oo ihan suljetussa verkossa johon ei ulkopuolelta pääse.. Ei voi riskeerata että teollisuusvakoojat pääsisivät käsiksi kullanarvoiseen teknologiaan.
Tolvana! Minkä tahansa maan sähköverkko voidaan hakkeroida ja tuhota.
Sanomalehtipaperi tuodaan tulevina vuosina Venäjän Karjalasta Kontupohjan tehtailta.
Suomessa ei valmisteta enää sanomalehtipaperia vuodenvaihteen jälkeen. Näin tässä kävi, venäläiset kasvattavat markkinaosuuttaan jatkuvasti.
sosialistit verottavat yritykset ulkomaille
Yksi syy siirtyä digilehtiin ja sähköisiin kirjoihin.
Sieltäkö jonka rakentajat venäläiset tappoivat 1938?
Suunnilleen sieltä. Karhumäen suunnasta, Petroskoin pohjoispuolelta.
Kaunis ryssänmaa...
Ihan sama mistä se Suomeen tuodaan, vaikuttaa vienti tuonti taseeseen negatiivisesti Suomen kannalta.
Digilehdet jakelun osalta on ainakin osittain kotimaisia kun serverit hoidetaan täällä ja sähkö tulee täältä samoin internet yhtiöt ja infra. Tietokoneet on ulkomailta mutta niin ne on rekka autotkin millä paperia kuljetellaan sinne sun tänne samoin rekkojen diesel öjy.
Tämänkaltainen kehitys on ollut jo kauan nähtävissä. Sähköisessä muodossa oleva teksti on käyttökelpoisempi kertakäyttömaailmassa. Eilisen lehtiä ei lue enää kukaan.
Aina muutama dinosaurus voi yrittää vastustaa kehityksen kulkua.
Ja historia on helppo muuttaa ja vääristää näin digiaikana.
Kyllä sitä on tehty ja tehdään myös paperin avulla. Kaikilla ei ole varaa tuottaa painettua paperia, mutta digimaailmassa kuka tahansa voi olla toimittaja. Vaatii tosin lukijalta hiukan ettei usko kaikkea. Mutta sanomalehden tuotosta ei voi kommentoida vastaan tai liian myöhässä.
Mutta jos löytyy jostain sauruksen jälki niin koko mailma on haltioissaan...hehehhee !
voi hullua mailmaa.
Mutta valmius paperiseen tai ym printtiin pitää olla aina.
Silloin pitäisi säilyttää paperitehtaat ja painokoneet ja vieläpä kunnossa olevina. Kuka sen kustantaa? Rakennusfirmat hiovat kynsiään päästäkseen tyhjentämään tontit uuden tieltä.
Rumia kauppakeskuksia ja betonibunkkereita selluköpin työpaikan tilalle Viron, Kiinan, Venäjän ja Amerikan malliin.
Entäs sitten kun jotakin sattuu digimuotoiselle tiedolle tai sitä kantavalle laitteelle tai serverille? Tietyllä tapaa se on painettua tekstiä haavoittuvampaa.
eikä painomusteen takia ole kaappien ovet mustana...
Jos kokee huolta, niin voi ottaa paperitulosteita. Nekään ei oikein säily loputtomiin.
Kannettavilla laitteilla ei kannata arkistoida mitään tai pitää olla tupla varmistus jossakin.
Serverit ovat kyllä moninkertaisesti varmistettuja, todennäköisyys nykymaailmassa on aika pieni tiedon katoamiseen.
Pikku vihan ja ison vihan aikaan naapuri poltti kirkon kirjat ja tiedot Suomen suvusta hävisi. Nyt tiedot ovat servereillä tallessa, vaikea hävittää, vaikka haluaisi.
Painetun tekstin ongelma on tiedon käytettävyys. Se ei löydy helposti. Digimaailmassa tieto löytyy hakukoneiden avulla nopeasti, sekunneissa.
Toinen esimerkki on Hesari, löytyy ainakin vuoteen 2014 lehdet diginä tosi helposti. Kokeile jos olet digilehden tilaaja.
Ainahan kaikkea voi sattua myös paperikoneelle.
Maailmassa kulutetaan sanomalehtipaperia 15 kertaa enemmän kuin Suomen tehtävä pystyvät tekemään.
Siinä olisi ollut Suomelle mahdollisuus, mutta meni kilpailukyvyn puutteeseen toimittaa maailmalle paperia. Muut vaan saavat aikaiseksi tuotteen edullisemmin maksavalle asiakkaalle.
mutta kun se on liian kallista sitä ei osta kukaan suomesta.
paperimiehet joutaa olla välillä maantiellä.
Tehtävä? Totuus vai tehtävä? Paskaisesta perseestäsikö revit tuon tilaston. Kymmenen vuoden kuluttua iso osa paperista on digitaalisena.
Ensinnäkin, kun viimeinenkin sanomalehtipaperia suomessa tehnyt tehdas, siis tämä Kaipola, lopettaa, suomen tuotanto on sitten tasan nolla tonnia. Siihen verrattuna 15- kertaisuus tuntuu kovin pieneltä, ja siihenkin verrattuna millainen on muun maailman väestömäärän, eli noin 8 miljardin ihmisen suhde maamme noin 5,5 miljoonaan, se tekee suhteeksi noin 445...
Tulevaisuudessa tulee olemaan yhä kasvava määrä näkönsä menettäneitä ihmisiä, koska näyttölaitteiden, digikirjojen, jne. LED näytöistä tulee silmille sinistä valoa, joka on haitallista.
"Tulevaisuudessa tulee olemaan yhä kasvava määrä näkönsä menettäneitä ihmisiä, koska näyttölaitteiden"
Menin lukion jälkeen tietoenaattoriin . ensin oli oikeat tietokoneet, sitte Pc , tein yli 46 vuotisen uran näyttöpäätteellä, silmät loistokunnossa.
Lentolupakirja oli 55 vuotiaaseen, tietysti vielä ajokortti.
Kiinnostava väittämä, en ole kuullut aiemmin. Laitatko linkin tutkimukseen.
Idiootti! Likinäköisyys johtuu lähinnä luonnollisen valon puutteesta. Ihmiset ulkoilevat vaikka kaksi tuntia päivässä, niin ei rillejä tarvitse.
Siinä on linkki:
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/sinisesta-valosta-paljastui-vaarallinen-piirre-tuhoaa-salakavalasti-silmaa/7037824
Sinun aikaan oli vielä käytössä kuvaputkinäytöt, eikä näitä nykyisiä LED näyttöjä, joista sitä sinistä valoa kaikkein eniten tulee.
Osan sinisen valon haitoista voi vähentää laitteen sinusen valon säädöllä tai hommaa suojalasit. Katso vaikka tuosta
https://www.silmaasema.fi/artikkeli/sininen-valo
Vähän on tutkimusta että se oikeasti tuhoaisi silmää, mutta silmien kuivumista ja uniongelmia kyllä.
Puhelimesta pitäisi löytyä jotain tällaista :
Ota silmäystävällinen tila käyttöön:
Avaa Asetukset, siirry kohtaan Näyttö > Silmäystävällinen tila ja otaSilmäystävällinen tila käyttöön.
Tilapalkissa näytetään silmäystävällisen tilan kuvake . Kun silmäystävällinen tila on käytössä, sininen valo suodatetaan pois ja näytön värit vivahtavat punaiselta.
Ainakin yhdeltä valmistajalta.
Silmille haitallista toimintatilaa ei pitäisi eikä SAISI olla alunperinkään. Tuskin todellisuudessa juuri kukaan vaihtaa tuota asetusta vaan pitää laitteen enimmäkseen tehtaan oletusasetuksilla.
Ainakin minulle suositteli ja vaihtoi myyjä ko. tilaan kun ostin uuden älypuhelimen ihan ilman kysymättä.
En tiedä SAISIKO olla, mutta kannattaa vaihtaa.
Kerropa kavereillesi, mutta luulen aika monen vaihtavan.
Totta, on se kyllä erikoista tuoda yksi aamulehti joka 6-8 kotiin. vain yksi lehti. Sitten ei jakseta jakaa kirjeitä ja muuta postia.
Meillä on ollut digilehti yhdessä naapurin kanssa ehkä viisi vuotta.
Tässä on jo käynyt niin, että kirjojen lukeminen e-kirjoina on muuttunut maksulliseksi. Kirjastojen valikoima on pieni e-kirjoissa. Yksityiset maksulliset tarjoajat ovat vallanneet e-kirjojen markkinat.
Kysyin tätä kirjastossamme. Valittelivat samaa.
Tuntuvat otava ja WSOY haraavan vastaan ja lisenssit ovat kalliita. Onko näin, en tiedä? Koulukirjat paperisina on hyvä esimerkki huonosta ratkaisusta, kun tieto vanhenee, digiteosta on helppo päivittää.
Luulen että voi olla hiukan kirjaston henkilöstölläkin halu olla vastaan uutta teknologiaa. Syö varmaan työpaikkoja, kun yhä enemmän kunnat ostavat digikirjoja. Niitä ei tarvitse hyllyttää ja tarkastaa.
Onko itseasiassa digikirjat mahdollisuus maaseudulle missä ei ole varaa kirjastoihin?
En ole käynyt fyysisesti kirjastossa vuoteen, mutta kirjoja olen sieltä lainannut lukulaitteeseeni muutaman kerran kuukaudessa ja jopa 1000 km päästä kotiani.
Olen lukenut pelkästään e-kirjoja viimeisen puolen vuoden ajan. En ole käynyt kirjastossa lainkaan.
Ilmaisten e-kirjojen vähäistä valikoimaa olen manaillut. Jotenkin tämä nykytilanne pitäisi romuttaa. Nuorempi polvi ei edes pääse tutustumaan maamme klassisen kirjallisuuden aarteisiin ulkomaisista puhumattakaan.
Tietysti markkinataloudessa kirjastakin pitää tekijän saada palkkio ja kustantajan samoin.
Pitäisi luoda joku järjestelmä kirjan lukijan tueksi.
Oletko niin persuasiveness ettei muutaman euron e-kirjaan ole varaa.
Kyllä sen kirjaston paperikirjankin on veronmaksaja maksanut.
Toivoisi painopisteen siirtyvän pikkuhiljaa sähkökirjan lisenssien ostoon eikä paperikappaleiden. Siten saadaan kattava valikoima myös ekirjoja ja äänikirjoja.
Ei kai kaikkea voi digitoida eli paperi kappaleita jossakin on lainattava.
Kustannusyhtiö jossa itse työskentelen, tarjoaa kirjan paperisena, mutta tarvittaessa myös diginäkin. Ainoa ero on siinä, että viimeisin teos joka julkaistiin, maksoi niin paperisena kuin diginä 42 euroa. Tekijälle kun täytyy maksaa jokaisesta teoksesta sama sovittu summa, oli painettu tai ei. Ja sen sähköisen luominenkin maksaa ja näillekin tekijöille täytyy maksaa.
Se että sähköistä voi kopioida loputtomasti, kun yksi sähköinen teos on tehty, ei anna aihetta laskea kirjan hintaa.... hinta on AINA sama.
Jos jotain kirjaa painettaisiin vaikka kaksituhatta kappaletta ja 250 sivuisen kirjan painaminen kirjapainossa maksaisi 9 euroa kappale alvittomana. siihen suuri kustantaja haluaa 50 pinnan katteen, eli kirja olisi rapiat 20 euroa.
Se on kyllä totta. Palveluja on monenlaisia ja on aika edullista jos lukee paljon. Käytän Elisa kirjaa kirjaston lisäksi ja siellä on edullisia ja hyviä tarjouksia.
Mutta silti pitää olla paine että kirjastotoimi kehittyy maailman mukana.
Sehän on hieman siitä kiinni, kuinka paljon lukee.
Tämä ajattelu on kummallinen, nyt ymmärrän pohdiskelun kirjastossa.
Malli joka nyt on sovittu kaupallisesti joidenkin osapuolten välillä ei tue digitaalisen tiedonjaon kehittymistä. Myöskään ympäristö ei tästä hyödy. Eikä loppuasiakas.
Kun muilla toimialoilla digiloikka tekee muutoksia ansaintalogiikkaan ja edullistaa tuotteita, niin tässä tapauksessa ei.
Paranteleeko toimiala tässä katteitaan ja Suomi ei kehity digitaalisessa teoksien jakamisessa?
Erittäin kummallista?
Mitä?Sanomalehti?Mikä se on ???
Digi sanoo muuta kuin evankeliumi.
Toinen perustuu todellisuuteen, toinen sinun tapaisten sekopäiden houreisiin.
Aivan tolkutonta ajaa rekkalasteittain paperia paikasta toiseen, ja sille painettu sisältö vanhenee jo huomiseksi.
Näin on. Pitäisi panostaa henkilöihin, jotka eivät itse saa tablettia toimimaan. Palvelutaloihin joku mahdollisuus jossa voi selata digilehtiä.
Jos nyt joku keksisi paperille painetun lehden, ajatukselle naurettaisiin ja sorvattaisiin pikaisesti laki, ettei sellaista hulluutta vaan kukaan aloita.
Ja hulluahan se onkin, kun ajattelee koko ketjua, kasvattaa ensin vaivalla ja kalliisti metsää, hakata se, kuljettaa puu, muuttaa se paperimassaksi ja paperiksi, painaa lehti, kuljettaa asiakkaalle, asiakas lukee siitä muutaman jutun ja heittää pois.
Ei ihan noinkaan, kotikirjavarastossani on yli 100 vuotta sitten painettujakin kirjoja, luettavassa kunnossa yhä ja silloin tällöin tulee jotakin kiinnostavaa historian seikkaa tutkiessa noita vanhojakin teoksia uudelleen ja uudelleen vilkaisseeksi. Sanomalehtien elinikä toki on keskimäärin lyhyempi, mutta jostakinhan nuo samoin päälle 100 vuottakin vanhat digitoidut sanomalehdet on pitänyt paperiversioina löytää...
Ootko miettinyt et miten paljon metsäteollisuus tarjoaa työtä. Suomi ilman metsäteollisuutta on kuin Zimbabwe, yhtä köyhä.
Tietty jos Suomalaiset haluaa että verot ja maksut nousevat nykyistä tahtia niin
eikun vaan ajetaan metsäteollisuus ja turveteollisuus alas.... itsekin voin jäädä
kotiin loikoilee, tietty sillä erotuksella että joku maksaa mun loikoiluni.... eli
veronmaksajat.
Historiaa käsittelevien kirjojen tieto ei vanhene, joten älä jauha skeidaa....
Jos esimerkiksi Lokomo ryhtyi valmistamaan Beloitin lisenssillä skiddereitä vuonna 1968,
niin eipä tuo tapahtuma muutu vuosien saatossa mihinkään, kuin sen enempää sekään, mitä
Kekkonen lumihangessa kahlattuaan tokaisi Sakari Pinomäelle....
Otapa nyt se pää sieltä persiistäs!
Etkö ole huomannut, että elämme 2020-luvulla?
Toki työtä tarjoaisi sekin, jos ojat kaivettaisiin lapiolla ja poltettaisiin tervaa haudoissa, mutta kuka niistä on valmis maksamaan, kun parempaa tuotetta saa halvemmalla?
Tässä puhutaan sanomalehtipaperin valmistuksesta ei koko metsäteollisuudesta.
Sanomalehtipaperin kysyntä hiipuu. Se on kai tässä jutun juoni. Jotain tilalle.
Suomi tarvitsee metsäteollisuutta nyt ja tulevaisuudessa. Poliitikot vaan päättäisivät kuinka paljon saa hakata.
Sanomalehdistä ei saa klikkauksia joilla saa mainostuloja näiden klikkausten perusteella, ei tarvitse edes lukea "uutista" vaan riittää että sivu aukaistaan. Eikä sanomalehteä ei myöskään voi editoida sen jälkeen kun se on julkaistu. Kyllähän se on nähty minkälainen on Suomalaisen journalismin selkäranka... Valtamedia on kiero ku korkkiruuvi! Otsikoihin lyödään tahallaan ylilyöntejä ja suorastaan harhaanjohdetaan sensaationhakuisella otsikoinnilla..
Minä en usko enään mihinkään paskaan mitä lehdet kirjoittelee. Tavoite niillä on ohjailla lukijaa uskomaan sitä mitä ne haluaa tän massan liikkeistä luulla!
Truthful journalism is dead!
No juu, jos et ole samaa mieltä vasemmistoideologian kanssa niin sinulla ei ole sijaa tiedotusvälineessä. Kaikki uutiset pitää värittää oikealla tavalla jotta kansa osaisi tehdä vaaleissa oikeat valinnat.
https://www.bariweiss.com/resignation-letter
Tuossa siis yksi palkittu toimittaja kertoo miksi lähti New York Times - lehdestä. Ilmiö ei rajoitu USA:han. Yritäpä esimerkiksi Suomessa löytää lehdistä tasapuolista kirjoittelua vaikkapa perussuomalaisista vaikka ei edes ole vaalivuosi. Tai löydäpä toimittajan analyysiä, jossa joku vasemmiston ihannoima ratkaisu osoittautuisikin ongelmalliseksi...
Pyyhitäänkö persekin kohta e-paperilla, vaiko e-bideellä!?
Hjyvä että on digilehdet, joita voi sitten hankkia maailmalta helposti ja ajallaan.
Ei tartte olla suomalaisten sopuluen varassa.
Olet ilmeisesti käyttänyt perseen pyyhkimiseen sanomalehteä.
Ota Digilehti ja osta säästöllä kunnon vessapaperia niin elämän laatu paranee rajusti.
Täh?! Eihän sillä oo mitään tekemistä asian kanssa onko oikeistolainen vai vasemmistolainen media kun kaikki on samaa paskaa.. Onko se perkeleen politiikka sotkettava aina kaikkeen? Kaikki media on vaan mainosrahojen perässä, ei niitä kiinnosta onko se oikealla vai vasemmalla kunhan klikki sä saavat. Ihmiset panikoi kun ne lukee uutisia ja siitä paniikista kirjoitetaan uusia.
Sit on sun kaltaiset pällit jotka tulee palstoille haukkumaan mitä tahansa poliittista suuntaa nyt satutkin vihaamaan.
Vasemmisto kerrankin vallankahvassa ja ne tekee tismalleen samaa ku oikeistolaiset ja kepu viimeiset 10 vuotta.
Kuten sanoin. Samaa schaissea kaikki.
Ps.Ennenkuin alat ulisemaan minun poliittisesta suunnasta, kerronpa sen verran ettei voisi kiinnostaa pätkääkään kun en ole poliittisesti sidottu mihinkään, oon ihan tavallinen mediakriittinen kansalainen.
Uutiset luen mieluummin läppäriltä ja kirjat ihan perinteisesti painettuina.
Jos tavarat tilataan kohta pääosin netistä, niin pakkauskartongin tarve lisääntyy.
Oletko valmis kaikki joka viittaa digiin ruvetaan verottamaan.Verovaroja tarvitaan lisää niin joka tekstin lukeminen tulee verotuksen piiriin.
Tänään uutisoitiin,että lapsille tulee uusi "uutis ohjelma"hehkuttelivat oikein.
Lasten ei anneta olla lapsia tai laitetaan sitten kaikki pioneerileireille asiaa oppimaan.
Nykyisin se voisi olla tuo digimuotopakko.
Juuri näin, ja Merimekko &Co suosittelee edelleenkin pikku pioneerien käyttävän leireillään heidän edelleenkin suosittuja punaisia kaulahuivejaan!
Teollisuuden vähetessä ja työttömien määrän kasvaessa tarvitaan jostain lisäveroa. Onneksi EU on suunnittelemassa erilaisia digiveroja. Luin artikkelin jonka mukaan Instagram, Facebook jne joutuvat tulevaisuudessa maksamaan veroja Eurooppaan jonka seurauksena näistä digipalveluista kuten facebook sun muut voisivat muuttua maksulliseksi.
Omasta mielestäni näillä alustoilla voisikin olla jokin kuukausivero vaikka 40 euroa per kk, ja jos on vaik insta, fb ja twitter, niin valtio saisi kolmen käyttäjältä 120 euroo joka kuukausi.
Panostaminen tulevaisuuteen digimaailmassa tuo meille työpaikkoja, kunhan emme jää tuleen makaamaan. Ehkä ei meille kuuskymppisille mutta nuoremmille.
Paperia ja paperikoneita nyt vaan ei näytä enää menevän entistä tahtia. Turha itkeä sen perään.
Iltapäivälehdet ovat tuhonneet paperiset lehtiversiot. Iltapäivälehdet tarjoavat etusivun uutisia ihmisten perseistä ja kaikesta muusta jotka eivät ole uutisia. Iltapäivälehdissä ei ole ensimmäistäkään juttua jossa olisi harjoitettu tutkivaa journalismia. Kyseisten lehtien työntekijöiden ammattitaito on alta nollan.
Suomalaiset taas ovat niin tyhmiä, että kuluttavat tätä roskaa ja mahdollistavat toiminnan. Suomalainen kuvittelee olevansa viisas ja lukee jotain perseuutista iltapäivälehdistä.
Oikeat paperilehdet häviävät, koska suomalaiset ovat idiootteja, jotka kyllä esittävät muuta.
Varallisuuden puolitusvero aina vuosittain. Omaisuus puolittuisi aina vuosittain.
Voi voi, eikö sinulla ole omaisuutta olenkaan, kun pitää niitä kadehtia, joilla on?
Tällainen harjoitus tehtiin Venäjällä kun Neuvostoliitto muodostettiin. Lopputulos oli ei toivottu. Kannattaakohan noita sosialisointi ajatuksia vielä kyseisen harjoituksen jälkeen Suomessa esitellä.
Paperinen lehti kuolee suurten ikäluokkien myötä. Kärpäslätkää ei tarvitse joka päivä ostaa.
Sanomalehden yksi ominaisuus on tuoreus. Ennen kuin painomuste todettiin elintarvikääreeseen sopimattomaksi sanottiin, että tämän päivän jymyuutinen kelpaa huomenna vain kalan kääreeksi.
Digitaalisuus palvelee erinomaisesti tuoreutta. Varhaisjaetun painetun lehden "uutiset" ovat enimmäkseen niitä, jotka on luettu netistä ja katsottu TV-uutisista jo edellisenä iltana. Aamulla digilehdessä on jo uusia uutisia.
Kirja on käyttöliittymänä erinomainen. Kirjaston tai kirjakaupan hyllyssä kirjan voi ottaa käteen, lukea takakannen tekstit selailla ja lukea näyte millaista kieltä se on jne. Lukemiskokemuksena digikirja on hyvin samanlainen kuin painettu. Toisin kuin äänikirja. Tekstiä lukee paljon nopeammin kuin tekstiä lukee (kuuntelee) ääneen ja kirjassa voi palata taaksepäin tarkistamaan miten joku asia olikaan jne. Kaikki painetut kirjat eivät toimi äänikirjoina.
Ainakin pääkaupunkiseudun kirjastossa näyttää siltä että digikirjon valikoima on ratkaisevasti suppeampi mutta jonotusajat ovat lyhyemmät - osin siitä syystä että laina-aika on yleensä 2 viikkoa kun printtikirjojen laina-aika on kuukausi.
..... Lukemiskokemuksena digikirja on hyvin samanlainen kuin painettu....
Luettuani nyt vuoden verran digikirjoja, pidän enemmän niistä kuin painetusta.
Lukulaite on kevyt ja se kulkee povarissa ja helppo pitää mukana.
Sivut pysyvät auki helposti, kun kirjaan sitoutuu kädet hiukan enemmän.
Punkassa se on kevyempi ja kädet ei väsy jos lukee esim. selällään.
Sinällään hyvälaatuinen kirja on silmälle sama kuin digi sivu, mutta ei tarvitse valoja, voi lukea pimeässä.
Ja fontin koon säätö on hyvä digikirjassa, ei tartte laseja.
Jos nyt lukukokemuksella tällaisia asioita tarkoitetaan....
Vaan ei häviä Kansan Uutiset-lehti, se painetaan sanomapaperin loputtua vaikka pergamentille, tai vaikkapa papyrykselle, taataksemme uskollisen lukijakuntamme tiedonsaannin. Terv. Toimitus.
Ennen papyryksen käyttöönottoa, testaa tuo
https://digilehti.kansanuutiset.fi/
Ja löytyy myös Facebookissa.
Älypuhelin on vanhusten laite koronavilkkuineen.
Minullakin on digikirjoja Googlesta mutta lähinnä siksi että korona-aikana se tuli nopeammaksi hankkia. Pidän yhä siitä miltä paperikirjat tuntuvat eikä tarvitse rasittaa silmiään kuvaruutuun. Eikä tarvitse huolehtia loppuuko akusta virta.
Lukulaite ehdottomasti jos lukee digikirjoja. Ei tietokone eikä tabletti kaan ole hyvä.
Näin on, kun lukee ainoastaan ihan selvästi paperista valmistettua kovakantista raamattua, niin ei tarvitse pelätä, että akusta virta loppuu! Voidaan olettaa jopa lukijan oman virran ennenaikaista katkeamista päästään!
Tarkoitatko että
a) Raamattu ei ole myös digitaalisessa muodossa,
b) uskovaiset eivät lue digikirjoja ja
c) olen eräänlainen kristitty puristi?
Jos näin on, olet väärässä kaikissa kolmessa.
Elisan lukulaitteen tieto:"
Lukulaitteen akun kestävyys on myös toista luokkaa kuin kännykällä tai tabletilla. Koska laite ei kuluta juurikaan virtaa, akku voi kestää säännöllisessä käytössä yhdellä latauksella jopa kuukauden. Monet reissut onnistuvat siis ilman laturia.
Ei ole kyllä akunkesto ongelma.
Luulin tietäväni tietotekniikasta yhtä ja toista, mutta tuo olikin minulle uutta. Täytynee tarkistaa...