Taas suomenruotsalaisia syrjitään

Päättäjien, noiden saamattomien laardiläjien velttous ja saamattomuus alkaa jo hermostuttaa jokaista vastuuntuntoista kansalaista. Pitkään on puhuttu ruotsin kielen, tuon officiellt kielemme, aseman parantamisesta merkittävällä tavalla. Ennen vaaleja populistit kuitenkin kieli ruskeana nuoleskelivat ummikko-peräsuomalaisten takapuolia, eikä minkäänlaista tahtoa bättra asioita ole havaittavissa.

Näin voisimme parantaa huomattavasti suomenruotsalaisten, tuon syrjityn vähemmistön onnetonta ja surkeaa asemaa: kaikessa suomenkielisessä tekstissä täytyisi härefter olla 5,6 prosenttia ruotsinkieltä seassa. Toisin sanoen vähintään joka kahdeskymmenes sana suomenkielisissä teksteissä korvattaisiin ruotsinkielisellä sanalla. Tämä pitäisi ehdottomasti lägga perustuslakiin!

Sanomattakin on selvää, että suomalaiset ovat kiitollisuudenvelassa suomenruotsalaisille, jotka vuosituhansien ajan ovat pitäneet yllä nimenomaan suomalaista kulttuuria ja vaalineet officiellt kieltämme. Ruotsalainen kulttuuri on suomalaisen kulttuurin ylevä lähtökohta, jota meidän tulee kaikessa matkia ja josta meidän täytyy vielä oppia mycket, ennen kuin voimme kutsua itseämme sivistyneiksi.

Me ruotsalaisista aatelissuvuista lähtöisin olevat tärkeät kansalaiset, jotka olemme tämän maan kultur, tieteen, taiteen ja politiikan kermaa, varaamme aina paikan sydämessämme suomalaisille maaorjille, joiden opastaminen ja jalostaminen on elämäntehtävämme. Ruotsin kieli är portti kansainvälisyyteen myös näille vähäosaisille ummikoille. Sitä kautta on vieraiden kielten oppiminen suomalaisille aina perinteisesti lähtenyt käyntiin. Kun ensin lära yhden sivistyskielen, sitä kautta avautuu reitti monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen.

Tässä mielessä suomalaisten ensimmäiseksi "vieraaksi" kieleksi olisi siis pysyvästi asetettava officiellt kielemme, eli ruotsi. Jokaiselle lapselle tulisi jo peruskoulun kolmannelta luokalta lähtien opettaa nimenomaan ruotsinkieltä, koska se on aina osoittautunut bra valinnaksi. Tämän todistaa se, että vain ruotsinkieltä taitavalla voi olla edellytyksiä korkeimpiin koulutusasteisiin tai virkamieheksi, ja että maamme tärkeimmät inverkare ovat poikkeuksetta aina suomenruotsalaisia.