Pesosen kirjoitus

Suomi puhuu -keskustelusta kirjoitti:

Suomen valtiojohto yrittää selittää, että EU:n perustuslaki ei ole oikea perustuslaki eikä
EU:sta ole tulossa liittovaltiota.
On syytä määritellä muutama termi, joista puhutaan, koska useita käsitteitä käytetään monessa eri merkityksissä. Perustuslaki on tietosanakirjan mukaan "laki, jolla määrätään valtion järjestysmuotoa ja toimintaa koskevat perussäännökset". Valtio- ja oikeustieteissä
määritellään, että "valtio on yhteisö, jolla on valta määrätä alueensa yhteiskuntajärjestyksestä. Valtiollinen itsenäisyys tarkoittaa sitä, että valtion valta yhteiskuntajärjestykseensä on muista valtioista riippumaton". Itsenäisellä valtiolla on muista riippumaton lainsäädäntövalta ja siihen perustuva tuomiovalta sekä oma ulkopolitiikka.
EU-Suomi ei täytä itsenäisen valtion tunnusmerkkejä. Jos itsenäisyys määritellään esim. niin, että se on "kasvavaa riippuvuutta muista", kuten eräs päätoimittaja taannoin esitti, silloin Suomen itsenäisyys kylläkin lisääntyy koko ajan.
Liittovaltio on osavaltioista koostuva valtio. Sillä on kokonaisuutta koskevaa ja myös osavaltioiden kansalaisia velvoittavaa valtaa.
EU:n perustuslaki täyttää perustuslain tuntomerkit ja EU täyttää liittovaltion tuntomerkit. On olemassa sanonta, että "jos jokin näyttää ankalta, kävelee kuin ankka ja vielä ääntelee kuin ankka, se todennäköisesti on ankka". Kun kerroin tämän ulkoministeri Tuomiojalle, hän vastasi, että "jos EU on ankka, se on sitä jo nyt. Perustuslaki ei tilannetta muuta".
On totta, että Suomi on jo menettänyt valtiollisen itsenäisyytensä ja ylin valta Suomessa ei enää ole Suomen kansalla vaan EU:n ylikansallisilla elimillä.
On kuitenkin muistettava, että Suomen oman perustuslain mukaan Suomi on itsenäinen ja ylin valta kuuluu Suomen kansalle.
Mikä siis on mennyt pieleen? Se, että Suomen liittäminen EU:hun oli ja on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa. Asian ydin on, että perustuslaissamme kansalle kuuluva valta on luovuttamatonta. Sitä ei siis voi laillisesti
luovuttaa kenellekään eduskunnan päätöksellä tai edes kansanäänestyksellä. Eduskunta käyttää vaalien välisen ajan sitä valtaa, jonka kansalaiset sille lainaksi antavat. Ei eduskunnalla ole oikeutta luovuttaa tätä valtaa eteenpäin, vieläpä pois maasta.
Eduskunnallakaan ei siis ole oikeutta rikkoa perustuslakia. On suuri ongelma, että Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta, vaan ylin perustuslain tulkitsija on eduskunnan perustuslakivaliokunta. Pukki on siis kaalimaan vartijana.
EU:n perustuslaki aiotaan hyväksyä kansainvälisenä sopimuksena, mikä on irvokasta.
Yhtä irvokkasta on torjua kansanäänestys sanomalla, että eihän Suomen omastakaan perustuslaista järjestetty kansanäänestystä.
On toki eri asia hyväksyä valtiolle oma perustuslaki kuin hyväksyä sen yläpuolelle liittovaltion tai muun valtiorohjakkeen perustuslaki.
Kansanäänestys EU:n perustuslaista olisi pidettävä, jotta kansalaislla olisi mahdollisuus estää EU:n perustuslain hyväksyminen omamme yläpuolelle.
Unionin perustuslaki merkitsee myös EU:n merkittävää muuttumista, sillä
1. Perustetaan uusi Euroopan unioni
2. EU:sta tulee oikeushenkilö, joka voi solmia kansainvälisiä sopimuksia jäsenmaiden puolesta.
3. Määräenemmistöpäätösten käyttöönotto merkitsee sitä, että pienten jäsenmaiden nykyinen vähäinen valta unionissa käytännössä häviää kun veto-oikeus poistuu.
4. Jäsenvaltiot sitoutuvat lisäämään sotilaallisia voimavarojaan.
5. Perustuslakiin sisältyvät sotilaalliset
turvatakuut
Koko EU-prosessin aikana ei Suomen valtiojohto ole kertonut kansalaisille mistä EU:ssa on kysymys. EU:ta myytiin vuonna 1994 itsenäisten valtioiden liittona, joka tuo työtä ja sijoituksia. Suomen piti säilyttää oma rahansa, talouspolitiikkansa ja liittoutmattomuutensa.
Toisin on kuitenkin käynyt. Ja nyt kun EU-prosesi on ratkaisevasti syvenemässä, sitäkään eivät vallanpitäjät tunnusta.
Nyt perustetaan uusi Euroopan Unioni, joka solmii jäsenmaitaan sitovia kansainvälisiä sopimuksia, ja jonka perustuslaissa, eikä siis enää vain yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännössä, määrätään, että Unionin perustuslaki ja muu lansäädäntö ovat jäsenmaiden lainsäädännön yläpuolella. Sekä nykyisen että uuden EU:n perusluonne on siis täysin erilainen kuin sen unionin, joka suomalaisille luvattaiin 1994.
EU:n perustuslain hyväksymisessä on kysymys vallan siirtämisestä unionille. Selitykseksi ei riitä, että valta on jo luovutettu, sillä edukunta hyväksyi EU-liitoksen 1994 "kansainvälisenä sopimuksena" 2/3 enemmistöllä eikä siis perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
Suomi ei ole saanut EU:sta mitään sellaista hyvää, jota se ei olisi saanut EU:n ulkopuolella.
ETA-sopimus, jonka piirissä ovat Islanti ja Norja sekä Sveitsin EU:n kanssa solmimat erillissopimukset ovat taanneet samat mahdollisuudet liikkumiseen ja kaupankäyntiin kuin EU-jäsenyys.
Aitoa yhteistyötä voi tehdä vain sellainen, joka hallitsee itseään. EU:n politiikka riistää köyhimpiä maita ja hyödyttää harvoja. Itsenäinen Suomi voisi olla edelläkävijä YK:ssa ympäristöasioissa ja rauhan rakentamisessa. EU on kansainvälisessäkin politiikassa ongelma - ei ratkaisu.
Pahin harha on kuvitelma Suomen
turvallisuuden lisääntymisestä EU:ssa.
Omasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta luopuminen ja osallistuminen EU:n taistelujoukkoihin on viemässä Suomen tulevien EU:n sotien osapuoleksi.
Kun EU:n päätöksentekoa ohjaavat suurimpien jäsenmaiden pyrkimykset ja EU:n tärkeimpien
taustavaikuttajien eli suuryritysten intressit, ei luvassa ole mitään hyvää Suomen näkökulmasta.
Suomi joutuu vedetyksi mukaan kaikkiin suurvalta-EU:n tuleviin kriiseihin, mutta tosipaikan tullen se joutuu silti vastaamaan itsestään.
Kestävä tapa hoitaa Suomen turvallisuuspolitikkaa on tulevaisuudessa puolueettomuuspolitikka ja hyvien suhteiden ylläpitäminen joka suuntaan itsenäisellä ulkopolitiikalla.
EU-politiikan jatkaminen merkitsee myös mm. köyhien köyhtymistä ja rikkaiden rikastumista ja siitä ennen pitkää seuraavaa vakavaa
yhteiskunnallista kriisiä.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä