Suomiko yhtiöiden verohelvetti? – Yrityksiä tuettu 22 miljardilla kymmenessä vuodessa
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4311351-suomiko-yhtioiden-verohelvetti-yrityksia-tuettu-22-miljardilla-kymmenessa-vuodessa
Pesosen perusteluista on löytynyt monia virheellisyyksiä. Dieselveroa korotettiin kylläkin kuukausi sitten 6,5 sentillä, mutta sen reaalihinta ei ole noussut vuoden 2012 jälkeen.
VATTin tutkija Marita Laukkanen laski, että elokuun korotuksen vaikutus tehdasteollisuuden kustannuksiin on 0,03 prosenttia.
Sähkövero on jo päätetty laskea EU:n minimitasolle.
Julkiseen talouteen veroreikä
Millainen ”verohelvetti” Suomi sitten on elinkeinoelämälle?
Yritysten veroja on laskettu viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana monta kautta. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà laski viime vuoden lopussa , että 2010-luvulla yrityksiä on tuettu 22 miljardilla eurolla.
Yritykset ovat hyötyneet ainakin yhteisöveron alennuksesta, Kela-maksun poistosta, kilpailukykysopimuksen tuomasta työajan pidennyksestä ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista.
Yhteisöveroa alennettiin ensin 1,5 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja sitten vielä 4,5 prosenttiyksikköä vuonna 2014. Yhteensä kuuden prosenttiyksikön alennuksella yhteisövero laskettiin 26 prosentista nykyiseen 20:een.
”Yhteensä yhteisöveron laskeminen kuudella prosenttiyksiköllä heikentää julkista taloutta ja parantaa yritysten tulosta 1,2 miljardia euroa vuodessa”, Lainà totesi viime marraskuussa.
Työnantajien Kela-maksu poistettiin vuonna 2010.
Kilpailukykysopimuksella alennettiin työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja. Viime vuonna yritykset hyötyvät siitä 1,7 miljardia.
Kiky-tunnit poistuivat uusista työehtosopimuksista. Työnantajien esittämän laskelman mukaan niiden vaikutus oli 1,4 prosenttia palkkasummasta, joten euroissa mitaten kyse oli miljardista.
Avoimen poliittinen elinkeinoelämä
Saman ajanjakson aikana yritysten nimelliset voitot kasvoivat 10 miljardia euroa eli 40 prosenttia. Palkansaajien reaaliansiot taas polkivat paikallaan.
Tänä vuonna valtio velkaantuu koronan takia ja muun muassa yritysten pelastamiseksi ainakin 20 miljardia euroa. Kädenojennukset ovat niin massiivisia, että elinkeinoelämän – joka nauttii lisäksi isoja yritystukia – odottaisi jos ei nyt osoittavan kiitollisuutta, niin ainakin myöntävän, että kyllä sen menestymisen puolesta on aika paljon tehty.
Jatkuvasta rätkyttämisestä syntyy vaikutelma, että puhe ei oikeastaan olekaan yritysten toimintaedellytyksistä, vaan politikoinnista vääränlaisena pidettyä hallitusta kohtaan. Vapaassa maassa sekin on luvallista, mutta ei pidä sitten esittää loukkaantunutta, kun kerrankin vastataan samalla mitalla.
Suomen herrat ovat päässeet liian helpolla, kun pääministerit ovat olleet puudeleita ja jees-miehiä. Ehkä he ovat myös aidosti yllättyneitä ja hämillään, kun heidän edessään ei vain kummarreta ja pokata.
https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4311351-suomiko-yhtioiden-verohelvetti-yrityksia-tuettu-22-miljardilla-kymmenessa-vuodessa
Pesosen perusteluista on löytynyt monia virheellisyyksiä. Dieselveroa korotettiin kylläkin kuukausi sitten 6,5 sentillä, mutta sen reaalihinta ei ole noussut vuoden 2012 jälkeen.
VATTin tutkija Marita Laukkanen laski, että elokuun korotuksen vaikutus tehdasteollisuuden kustannuksiin on 0,03 prosenttia.
Sähkövero on jo päätetty laskea EU:n minimitasolle.
Julkiseen talouteen veroreikä
Millainen ”verohelvetti” Suomi sitten on elinkeinoelämälle?
Yritysten veroja on laskettu viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana monta kautta. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà laski viime vuoden lopussa , että 2010-luvulla yrityksiä on tuettu 22 miljardilla eurolla.
Yritykset ovat hyötyneet ainakin yhteisöveron alennuksesta, Kela-maksun poistosta, kilpailukykysopimuksen tuomasta työajan pidennyksestä ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista.
Yhteisöveroa alennettiin ensin 1,5 prosenttiyksikköä vuonna 2012 ja sitten vielä 4,5 prosenttiyksikköä vuonna 2014. Yhteensä kuuden prosenttiyksikön alennuksella yhteisövero laskettiin 26 prosentista nykyiseen 20:een.
”Yhteensä yhteisöveron laskeminen kuudella prosenttiyksiköllä heikentää julkista taloutta ja parantaa yritysten tulosta 1,2 miljardia euroa vuodessa”, Lainà totesi viime marraskuussa.
Työnantajien Kela-maksu poistettiin vuonna 2010.
Kilpailukykysopimuksella alennettiin työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja. Viime vuonna yritykset hyötyvät siitä 1,7 miljardia.
Kiky-tunnit poistuivat uusista työehtosopimuksista. Työnantajien esittämän laskelman mukaan niiden vaikutus oli 1,4 prosenttia palkkasummasta, joten euroissa mitaten kyse oli miljardista.
Avoimen poliittinen elinkeinoelämä
Saman ajanjakson aikana yritysten nimelliset voitot kasvoivat 10 miljardia euroa eli 40 prosenttia. Palkansaajien reaaliansiot taas polkivat paikallaan.
Tänä vuonna valtio velkaantuu koronan takia ja muun muassa yritysten pelastamiseksi ainakin 20 miljardia euroa. Kädenojennukset ovat niin massiivisia, että elinkeinoelämän – joka nauttii lisäksi isoja yritystukia – odottaisi jos ei nyt osoittavan kiitollisuutta, niin ainakin myöntävän, että kyllä sen menestymisen puolesta on aika paljon tehty.
Jatkuvasta rätkyttämisestä syntyy vaikutelma, että puhe ei oikeastaan olekaan yritysten toimintaedellytyksistä, vaan politikoinnista vääränlaisena pidettyä hallitusta kohtaan. Vapaassa maassa sekin on luvallista, mutta ei pidä sitten esittää loukkaantunutta, kun kerrankin vastataan samalla mitalla.
Suomen herrat ovat päässeet liian helpolla, kun pääministerit ovat olleet puudeleita ja jees-miehiä. Ehkä he ovat myös aidosti yllättyneitä ja hämillään, kun heidän edessään ei vain kummarreta ja pokata.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Valtamedia on jo vuosia ollut suurpääoman Lennu-sylikoira ja pääministerit viimeiset 16-vuotta elinkeinoelämän puudeleita. Ei ihme että vahtikoiran haukunta pelästyttää.
Millainen ”verohelvetti” Suomi sitten on elinkeinoelämälle?
Yritysten veroja on laskettu viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana monta kautta. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà laski viime vuoden lopussa , että 2010-luvulla yrityksiä on tuettu 22 miljardilla eurolla.
https://www.sttk.fi/2019/11/27/yritysten-2010-luku-tukea-tuen-paalle/
Yritykset ovat hyötyneet ainakin yhteisöveron alennuksesta, Kela-maksun poistosta, kilpailukykysopimuksen tuomasta työajan pidennyksestä ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista.
Kyllä Jussi Pesosen ja Björn Wahlroosin pitäisi ottaa oppia Supercellin Ilkka Paanasesta: 110 miljoonan tuloistaan maksoi veroa 40 miljoonaa eikä ole valitellut. Kyllä Pesonen ja Wahlroos yrittävät kaataa hallitusta - Sipilä olisi heille talkoineen sopinut paremmin. Sipilämäiset talkoot voivat aiheuttaa kapinan.
SAK:n toimistossa aloitettu näköjään vyörytys. 2 miljardia on todella pieni summa. Kannattaa muistaa esin. asumis- ja muiden tukien olevan jättimäisesti suurempi summa.
Esim. Kojamon kautta ay-demarit ahnehtivat omille tileilleen miljoonia Riku Aallon johdolla.
Eikös teidän Eteläranta 10:n Palacen trollitehtaan maksetut infosoturit saakaan enää trollata pashaanne rauhassa, byyäääähhhh!
Suomi on yritysten paratiisi. Yhteisöveroakin laskettu viime vuosina 6 prosenttilla yhdeksi Euroopan alhaisimmista. Lisäksi suurteollisuuden sähköverot siirretty kuluttajien sähkölaskuihin. Yritystukia maksetaan eniten Europpassa yms.
Pääomaverotus 5,5 mrd euroa vuodessa alle EU-keskitason ja omistamisen verotus useita prosentteja alle EU-tason. Kysymys kuuluu: Miksei Suomessa kannata yrittää???
Aivan. Tuota yritysten Kela-maksun poistoa en muistanutkaan.
Jos mikään ei riitä, miten saamme tämän kestämään..