Suomen on siksi tärkeää vähentää päästöjä nopeasti.
Ilmasto | Maapallon keskilämpö viime jääkauden kylmimmässä vaiheessa oli 7,8 astetta: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006619292.html?share=d333db4850cb1ee5f7aee9f63c832ea6
Napaseuduilla lämpenee nopeammin
Anonyymi
50
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Tärkeä tutkimus. Tieto ilmastonmuutoksestä lisääntyy ja tarkentuu.
- Anonyymi
Mitä väliä. Pohjoisnavalta ovat jäät jo sulaneet jo vuosia sitten aivan ennustusten mukaisesti.
- Anonyymi
"Apuna olivat planktonfossiilit sekä ilmasto- ja säämallit."
Mallintaminen on tärkeää että saadaan selville tarkka totuus. Michael Mann on esimerkki huipputiedemiehestä, joka on onnistuneesti mallintanut menneisyyttä ja saanut todella luotettavat tulokset. - Anonyymi
On jo pitkään ollut tiedossa, että talvet ja kylmät alueet lämpenevät voimakkaammin kuin ennestään kuumat alueet. Se, että Suomi sijaitsee tälläisellä alueella tarkoittaa että olemme tuon lämpenemisen kohteena mutta emme mitenkään erityisesti ole sitä lämpenemistä aiheuttamassa muihin maihin verrattuna.
AWG:tä aiheuttavat hiilidioksidipäästöt tasaantuvat ilmakehässä globaalisti eli päästöjen lähtöpiste ei vaikuta lopputulokseen. Vain kokonaismäärällä on väliä. Mutta mehän tuhansien järvien maassa säästämme vettä jotta Espanjassa ja Kaliforniassa ei kärsittäisi kuivuudesta.
Samasta syystä johtuen on aika mieletöntä nysvätä aikaa ja rahaa tuhlaten pikkupäästöjen parissa kun samaan aikaan Kiinassa ja monessa muussa kehitysmaassa olisi mahdollista Euroopan avulla saada päästöjä vähenemään vähentämiseen sijoitettua euroa kohti paljon enemmän kuin Suomessa. Signaalipolitiikka pikkuasioiden kanssa nysväämisineen ei ole mitenkään hyödyllistä kun eivät ne kiinalaiset ja intialaiset meistä kuitenkaan ota mallia.
Tuokaa tuotantoa takaisin Suomeen Kiinasta. Saatte työpaikkoja ja pääsette vaikuttamaan päästöjen kokonaismääriin.Niin ja siis tuon edellisen kirjoitin rekisteröitymättä mutta allekirjoitan sen nyt tässä vielä erikseen. Ilmastonmuutoksen torjunnasta ei pidä tehdä uskontoa eikä ideologiaa vaan panostus siihen missä joka eurolla saadaan parhaiten tulosta aikaan. Jos (eli siis kun) parhaat kohteet ovat nyt Suomen ulkopuolella niin sitten pitäisi panostaa niiden korjaamiseen. Vasta sen jälkeen lähdetään nyppimään niitä pienempiä päästöjen lähteitä. Tekopyhä teollisuustuotannon siirto Kiinaan hiilidioksidipäästöineen ja samanaikainen rahan tuhlaus ja ihmisten elämän vaikeuttaminen Suomessa päästöjen määärää mitättömästi vähentäviin ratkaisuihin on älyvapaata puuhaa,
- Anonyymi
Järkipuhetta, komppaan.
Aesdifaeger kirjoitti:
Niin ja siis tuon edellisen kirjoitin rekisteröitymättä mutta allekirjoitan sen nyt tässä vielä erikseen. Ilmastonmuutoksen torjunnasta ei pidä tehdä uskontoa eikä ideologiaa vaan panostus siihen missä joka eurolla saadaan parhaiten tulosta aikaan. Jos (eli siis kun) parhaat kohteet ovat nyt Suomen ulkopuolella niin sitten pitäisi panostaa niiden korjaamiseen. Vasta sen jälkeen lähdetään nyppimään niitä pienempiä päästöjen lähteitä. Tekopyhä teollisuustuotannon siirto Kiinaan hiilidioksidipäästöineen ja samanaikainen rahan tuhlaus ja ihmisten elämän vaikeuttaminen Suomessa päästöjen määärää mitättömästi vähentäviin ratkaisuihin on älyvapaata puuhaa,
Olen samaa mieltä Aesdifaegerin kanssa joskaan en ole huomannut kenenkään tekevän ilmastonmuutoksesta uskontoa. Kyse on tieteestä ja luottamuksesta siihen.
- Anonyymi
Jons kirjoitti:
Olen samaa mieltä Aesdifaegerin kanssa joskaan en ole huomannut kenenkään tekevän ilmastonmuutoksesta uskontoa. Kyse on tieteestä ja luottamuksesta siihen.
Ennustelu, arvailu, kauhuskenaarioiden kehittely ja sormen heristely ei ole tiedettä!
- Anonyymi
Jons kirjoitti:
Olen samaa mieltä Aesdifaegerin kanssa joskaan en ole huomannut kenenkään tekevän ilmastonmuutoksesta uskontoa. Kyse on tieteestä ja luottamuksesta siihen.
Teologia on tiedettä ja ilmastoteologia erityisesti.
- Anonyymi
Ai niin, denialistit kyllä sekoittavat tieteen ja uskonnon.
- Anonyymi
Ilmastoteologia ei ole uskontoa. Sen sijaan AGW on uskontoa puhtaimmillaan. Niillä on sama ero kuin teologialla ja kristinuskolla. Uskovainen voi olla vaikka ei teologiasta olisi koskaan mitään kuullutkaan.
Mikään noista ei tietenkään ole mikään luonnontiede.
- Anonyymi
Yleinen lämpeneminen pienentää kalottialueiden jäätiköiden pinta-alaa ja näin sinne imeytyy enemmän auringon tehoa ja lämpeneminen vain voimistuu ja jääpinta-alat pienenevät entisestään.
- Anonyymi
Jääkauden loppumisesta alkanut jäiden vetäytyminen vain jatkuu ja kiihtyy nyt ihmisen toiminnan vauhdittamana. Mahtaakohan tällä olla vaikutusta seuraavan kylmän syklin käynnistymiseen ja käyttäytymiseen.
- Anonyymi
Jos kaikki mannerjäätiköt sulaisivat, niin merenpinta nousee luokkaa 50 m. Sopeutumisaikaa on kuitenkin tuhansia vuosia.
- Anonyymi
Mannerjäätiköiden sulattaminen vaatii lämpöä saman verran kuin valtamerien lämmittäminen noin 1.5 C verran.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mannerjäätiköiden sulattaminen vaatii lämpöä saman verran kuin valtamerien lämmittäminen noin 1.5 C verran.
Etelämantereen lämpötilan pitäisi nousta yli 20 astetta ennenkuin se alkaisi sulamaan ja silloinkin sulaminen kestäisi tuhansia vuosia.
- Anonyymi
Pitkän jääkausisyklin kesto on luokkaa 100 000 vuotta. Jäähtyminen kestää luokkaa 85 000 vuotta ja lämpeneminen luokkaa 15 000 vuotta. Syklejä on lähihistoriassa ollut tiettävästi ainakin viisi, eli yhteensä 500 000 vuotta. Se on lyhyt aika pallon geologisessa historiassa. Nyt eletään vielä viimeisimmän syklin lämpenemisvaihetta.
Ihmisen CO2-päästöjen aiheuttama lämpötilahäiriö on vasta vuosisadan pituinen. Lämpötilamuutos 0.8 C on iso noin lyhyessä ajassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jääkauden loppumisesta alkanut jäiden vetäytyminen vain jatkuu ja kiihtyy nyt ihmisen toiminnan vauhdittamana. Mahtaakohan tällä olla vaikutusta seuraavan kylmän syklin käynnistymiseen ja käyttäytymiseen.
Missä se kiihtyminen näkyy? Aina puhutaan, että lämpeneminen kiihtyy ja jäiden sulaminen kiihtyy, mutta missään tuo kiihtyminen ei näy. Etelämantereen merijään laajus on tälläkin hetkellä huippulukemissa, joten siellä ei ainakaan merivesi ole lämmennyt.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä se kiihtyminen näkyy? Aina puhutaan, että lämpeneminen kiihtyy ja jäiden sulaminen kiihtyy, mutta missään tuo kiihtyminen ei näy. Etelämantereen merijään laajus on tälläkin hetkellä huippulukemissa, joten siellä ei ainakaan merivesi ole lämmennyt.
Jääpinta-alan pienenemisellä on positiivinen takaisinkytkentä. Jään albedo on 90 % luokkaa ja meriveden vain 30 % luokkaa. Positiivinen takaisinkytkentä yleensä aiheuttaa kiihtyvän muutoksen, kunnes tulee jotkin rajoittavat efektit vastaan, jotka kääntävät suunnan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä se kiihtyminen näkyy? Aina puhutaan, että lämpeneminen kiihtyy ja jäiden sulaminen kiihtyy, mutta missään tuo kiihtyminen ei näy. Etelämantereen merijään laajus on tälläkin hetkellä huippulukemissa, joten siellä ei ainakaan merivesi ole lämmennyt.
Missä puhutaan kiihtymisestä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Missä puhutaan kiihtymisestä?
Alarmistien kommenteissa. "Jääkauden loppumisesta alkanut jäiden vetäytyminen vain jatkuu ja kiihtyy nyt ihmisen toiminnan vauhdittamana."
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alarmistien kommenteissa. "Jääkauden loppumisesta alkanut jäiden vetäytyminen vain jatkuu ja kiihtyy nyt ihmisen toiminnan vauhdittamana."
Jos historia toistaisi itseään, niin jo melko lähellä olevassa tulevaisuudessa jääpeitteet alkaisivat taas täälläkin levitäytymään kohti Eurooppaa.
Wiki: "Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi. Silloin mannerjäätikkö laajeni Skandinavian tuntureilta jopa Keski-Eurooppaan asti. Muun muassa Suomi peittyi eräässä vaiheessa kokonaan jäähän. Jäätiköitä ilmestyi myös Englantiin, Novaja Zemljalle ja Uralille sekä moniin muihin paikkoihin. Eri alueiden jäätiköt olivat laajimmillaan hieman eri aikoina, ja jäätikön koko vaihteli huomattavasti sulaen välillä lähes kokonaan ja laajentuen uudestaan.
Veiksel-jääkausi oli noin 116 000 – 11 500 vuotta sitten". - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos historia toistaisi itseään, niin jo melko lähellä olevassa tulevaisuudessa jääpeitteet alkaisivat taas täälläkin levitäytymään kohti Eurooppaa.
Wiki: "Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi. Silloin mannerjäätikkö laajeni Skandinavian tuntureilta jopa Keski-Eurooppaan asti. Muun muassa Suomi peittyi eräässä vaiheessa kokonaan jäähän. Jäätiköitä ilmestyi myös Englantiin, Novaja Zemljalle ja Uralille sekä moniin muihin paikkoihin. Eri alueiden jäätiköt olivat laajimmillaan hieman eri aikoina, ja jäätikön koko vaihteli huomattavasti sulaen välillä lähes kokonaan ja laajentuen uudestaan.
Veiksel-jääkausi oli noin 116 000 – 11 500 vuotta sitten".Joo ennusteiden mukaan melko lähellä eli 50 000 vuoden päästä alkaa seuraava jääkausi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alarmistien kommenteissa. "Jääkauden loppumisesta alkanut jäiden vetäytyminen vain jatkuu ja kiihtyy nyt ihmisen toiminnan vauhdittamana."
Kerrotko vielä, mistä tieteellisestä lähteestä sitaattisi on?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerrotko vielä, mistä tieteellisestä lähteestä sitaattisi on?
Kaikki AGW-uskovaisten kommentit ovat äärimmäisen tieteellis- ja teologisperäisiä.
- Anonyymi
Anteeksi nyt vaan, mutta kommenttisi on hölmö. Ilmasto todella lämpenee nopeammin lähempänä napa-alueita kuin päiväntasaajaa, mutta ei se sitä tarkoita, että Suomi olisi jotenkin erityisesti vastuussa jo tapahtuneesta lämpenemisestä tai että Suomen merkitys ja vastuu päästöjen vähentämisessä olisi erityisen suuri. Nopeampi lämpeneminen lähempänä napaa ei johdu siitä, että niiltä tulisi enemmän päästöjä tai että niiltä tulevat päästöt lämmittäisivät enemmän. Syy nopeampaan lämpenemiseen lähempänä napoja on hyvin yksinkertainen: merien lämpeneminen. Valtameret ovat valtavia lämmönkerääjiä, ne keräävät auringon säteilyä ja säilövät lämmön. Pintavedet ovat herkkiä auringon suoralle säteilylle, mutta vedet jäähtyvät paljon hitaammin kuin ilma. Merien lämmöllä on paljon suurempi merkitys napojen ympärillä kuin lähellä päiväntasaajaa.
- Anonyymi
Tosin meret eivät ole lämmenneet mittausten mukaan yhtään.
Mutta on totta, että merien lämpötila määrää maapallon lämpötilan. Ilman lämpökapasiteetti on aivan mitätön. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosin meret eivät ole lämmenneet mittausten mukaan yhtään.
Mutta on totta, että merien lämpötila määrää maapallon lämpötilan. Ilman lämpökapasiteetti on aivan mitätön.Merien lämpökapasiteetti on noin 1000-kertainen ilmakehään nähden.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Merien lämpökapasiteetti on noin 1000-kertainen ilmakehään nähden.
CO2-pitoisuuden tuplaaminen aiheuttaa tiedeyhteisön konsensuskaavan mukaan 3.6 W/m2 säteilypakotteen. Nyt ollaan 1.9 W/m2 kohdalla.
Jos kaikki tuo 3.6 W/m2 teho imeytyisi valtameriin, niin 1 C lämpeneminen pohjia myöden veisi noin 100 vuotta. Jos kaikki tuo teho imeytyisi jäätiköiden sulattamiseen, niin siihen kuluisi 150 vuotta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
CO2-pitoisuuden tuplaaminen aiheuttaa tiedeyhteisön konsensuskaavan mukaan 3.6 W/m2 säteilypakotteen. Nyt ollaan 1.9 W/m2 kohdalla.
Jos kaikki tuo 3.6 W/m2 teho imeytyisi valtameriin, niin 1 C lämpeneminen pohjia myöden veisi noin 100 vuotta. Jos kaikki tuo teho imeytyisi jäätiköiden sulattamiseen, niin siihen kuluisi 150 vuotta.Jäätiköiden sulaminen hidastaa lämpenemistä. Toisaalta se myös kiihdyttää sitä albedoefektin kautta.
Aikavakiot ovat pitkiä. Säätilan muutoksista ei voida päätellä juuri mitään. Mittausten mukaan lämpenemistrendi on kuitenkin selvästi jo nähtävissä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jäätiköiden sulaminen hidastaa lämpenemistä. Toisaalta se myös kiihdyttää sitä albedoefektin kautta.
Aikavakiot ovat pitkiä. Säätilan muutoksista ei voida päätellä juuri mitään. Mittausten mukaan lämpenemistrendi on kuitenkin selvästi jo nähtävissä.On tosiaan hyvä muistaa, että maapallo on kuin lämminvesivaraaja. Noin 70 % pallon pinnasta on veden peitossa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
CO2-pitoisuuden tuplaaminen aiheuttaa tiedeyhteisön konsensuskaavan mukaan 3.6 W/m2 säteilypakotteen. Nyt ollaan 1.9 W/m2 kohdalla.
Jos kaikki tuo 3.6 W/m2 teho imeytyisi valtameriin, niin 1 C lämpeneminen pohjia myöden veisi noin 100 vuotta. Jos kaikki tuo teho imeytyisi jäätiköiden sulattamiseen, niin siihen kuluisi 150 vuotta.Lämpeneminen loppuu aikanaan lämpenemällä, kun CO2-päästö lakkaa. Tuo 3.6 W/m2 pakote eliminoituu noin 1 C lämpötilanousulla (S-B-kaava). Jos otetaan arvioon 100 % epävarmuusvaraus, niin 2 C riittää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lämpeneminen loppuu aikanaan lämpenemällä, kun CO2-päästö lakkaa. Tuo 3.6 W/m2 pakote eliminoituu noin 1 C lämpötilanousulla (S-B-kaava). Jos otetaan arvioon 100 % epävarmuusvaraus, niin 2 C riittää.
Tuollainen 1 C keskilämpötilan nousu voi totetutua esimerkiksi niin, että kalottialueilla lämpenee 5 C ja muualla 0.6 C. Meri- ja ilmavirrat kuljettavat lämpöä kylmemmille alueille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuollainen 1 C keskilämpötilan nousu voi totetutua esimerkiksi niin, että kalottialueilla lämpenee 5 C ja muualla 0.6 C. Meri- ja ilmavirrat kuljettavat lämpöä kylmemmille alueille.
Tuollainen 1 C keskilämpötilan nousu voi totetutua esimerkiksi niin, että piirretään kuvio sentin verran ylemmäksi ja hiukan vinoon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuollainen 1 C keskilämpötilan nousu voi totetutua esimerkiksi niin, että kalottialueilla lämpenee 5 C ja muualla 0.6 C. Meri- ja ilmavirrat kuljettavat lämpöä kylmemmille alueille.
Miksi kalottialue lämpenisi enemmän kuin muualla?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi kalottialue lämpenisi enemmän kuin muualla?
No tietenkin ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi kalottialue lämpenisi enemmän kuin muualla?
Kalottialue lämpenee enemmän siksi, että siellä on tällä hetkellä paljon valkoista lumi- ja jääpeitettä. Kun alue lämpenee niin jääpeitteen pinta-alan osuus vähenee sulamisen vuoksi. Tällöin alta paljastuva merenpinta absorboi alueen kesän aikana entistä enemmän lämpöä joka taas edistää alueen jääpeitteen sulamista.
Lisää tietoa hakusanoilla sea ice albedo.
Jääpeitteen albedo eli heijastavuus on sisääntulevalle Auringon säteilylle luokkaa 50-70% eli yli puolet energiasta heijastuu takaisin avaruuteen. Meriveden albedo on vain 0.06 (6%) eli vain 6% siihen osuvasta Auringon säteilystä heijastuu pois.
Kun merialueen peittävä jääkerros sulaa pois niin vaikutus on sama kuin jos alueen pinta maalattaisiin mustaksi. Tumma pinta lämpenee enemmän kuin vaalea. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kalottialue lämpenee enemmän siksi, että siellä on tällä hetkellä paljon valkoista lumi- ja jääpeitettä. Kun alue lämpenee niin jääpeitteen pinta-alan osuus vähenee sulamisen vuoksi. Tällöin alta paljastuva merenpinta absorboi alueen kesän aikana entistä enemmän lämpöä joka taas edistää alueen jääpeitteen sulamista.
Lisää tietoa hakusanoilla sea ice albedo.
Jääpeitteen albedo eli heijastavuus on sisääntulevalle Auringon säteilylle luokkaa 50-70% eli yli puolet energiasta heijastuu takaisin avaruuteen. Meriveden albedo on vain 0.06 (6%) eli vain 6% siihen osuvasta Auringon säteilystä heijastuu pois.
Kun merialueen peittävä jääkerros sulaa pois niin vaikutus on sama kuin jos alueen pinta maalattaisiin mustaksi. Tumma pinta lämpenee enemmän kuin vaalea."Kun merialueen peittävä jääkerros sulaa pois niin vaikutus on sama kuin jos alueen pinta maalattaisiin mustaksi. "
Eihän tuossa ole enää mitään tehtävissä kun kerran Pohjoisnavan jäät sulivat jo 2018 aivan niinkuin James Hansen ennusti 30 vuotta sitten. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi kalottialue lämpenisi enemmän kuin muualla?
Se, että kalottialue lämpenee enemmän kuin kääntöpiirien välinen alue (tropiikki) on mitattu fakta. Mistä se sitten johtuu? No, ainakaan se ei johdu hiilidioksidista. CO2 jakaantuu tasaisesti maapallon ilmakehässä, sitä on kaikkialla ja kaikilla leveysasteilla jotakuinkin sama määrä. AGW:tä kannattavat tutkijat ja AGW:hen kriittisesti suhtauvat tutkijat ovat yhdestä asiasta samaa mieltä. CO2 ei ainakaan yksin ole aiheuttanut teollisen vallankumouksen (tai pikkujääkauden) jälkeistä lämpenemistä vaan suuri osa lämpenemisesta johtuu ns palautekierteestä (climate change feedback loop). Kierteen osuudesta ja käynnistäjästä ollaan sitten eri mieltä. Nimenomaan palautekierre lienee syy siihen, miksi vaikka Suomen vuotuinen keskilämpö on kohonnut kaksi kertaa niin paljon kuin maapallon vuotuinen keskilämpö. Tropiikin on tietenkin vastaavasti täytynyt lämmetä vähemmän kuin koko maapallo.
- Anonyymi
Pohjoisnapa-alueen jääpeitteestä on 12 vuotta käynnissä ollut keskustelu tiede.fi - sivuston keskustelufoorumissa:
https://www.tiede.fi/keskustelu/31636/ketju/pohjoisnavan_jaapeitetilanteen_paivitys- Anonyymi
Varmaan sinun kannattaa mennä sinne keskustelemaan keskenäsi.
Yhtenä syynä kalottialueen voimakkaampaan lämpenemiseen on lumi- ja jääpeitteen väheneminen. Se vähentää heijastuvuutta ja lämpö sitoutuu maihin ja meriin.
Tässä vielä yhteenvetoa kalottialueen nopeamman lämpenemisen syistä:
1. Albedoefekti: Vaalea jää- ja lumipeite heijastaa tehokkaasti lämmittävää auringonvaloa pois verrattuna tummaan, sulaan maanpintaan. Kun sulaminen kiihtyy, auringonvaloa ja lämpöä heijastuu pois vähemmän kuin aiemmin ja lämmittää pohjoisen ilmamassaa.
2. Troposfäärin ohuus: Troposfääri on napa-alueilla ohuempi kuin päiväntasaajalla, mikä aiheuttaa sen, että lämmitettävää ilmamassaa on etelään verrattuna vähemmän eli ts. napa-alueiden ilmamassa lämpiää vähemmällä energialla
3. Napa-alueiden vähäinen ilmankosteus: Napa-alueilla ilmankosteus on tyypillisesti alempi, jolloin suurempi osa lämpöenergiasta lämmittää ilmaa sen sijaan, että se haihduttaisi vettä, sillä ilmamassan kosteudenpidätys on riippuvainen lämpötilasta.
4. "Planck feedback": Ilmiö tarkoittaa sitä, että lämpötila itsessään vaikuttaa siihen, kuinka paljon lämpöä säteilee pois. Ts. mitä lämpimämpi pinta on, sen nopeammin lämpö säteilee siitä pois. Napa-alueet siis luovuttavat lämpöä pois hitaammin, koska alueet ovat luonnostaan viileämpiä kuin muu maailma. Lämpö pysyy siis alueella kauemmin sen jälkeen, kun se sinne pääsee.- Anonyymi
Tuo jonaksen kirjoitus on silkkaa pastaa.
Kohta 1. Jää ja lumipeite on vähäisimmillään juuri nyt ja aurinko paistaa tähän aikaan huomattavan matalalta, joten se lämmittävä vaikutus on paljon pienempi kuin keskikesällä.
Kohta 2. Jos troposfäärin paksuus määrää lämpötilan niin miksi päiväntasaajan paksu troposfääri on paljon lämpimämpi kuin napa-alueen troposfääri.
Kohta 3. Haihtuminen on suurempaa avovedessä kuin jääpeitteestä joten siis haituminen lisääntyy jo jää vähenee. Haihtuminen on myös riippuvainen pystysuorasista virtauksista.
Tuo 4. kohta on varsinainen aivopieru. Miten se lämpö muka viipyy kauemmin kun sitä lämpöä ei ole. Lämpö muuten siirtyy paljon tehokkaammmin matalissa lämpötiloissa johtumalla ja kuljettumalla kuin säteilemällä. - Anonyymi
Kohta 4 tulee suoraan Planckin laista johdettavissa olevasta Stefan-Boltzmannin laista:
Mustan kappaleen säteilyteho pinta-alaa kohti on vakio kertaa absoluuttisen lämpötilan neljäs potenssi.
P = σT⁴
Tuosta on helppo laskea tehon P derivaatta lämpötilan funktiona
dP/dT = 4σT³ = 4P/T
Jos siis pinnan lämpötila nousee määrällä ΔT
niin säteilyteho kasvaa määrällä ΔP=4P(ΔT/T).
Pinnan lähettämän lämpösäteilyn tehon muutos prosentteina on siis neljä kertaa absoluuttisen lämpötilan muutos prosentteina. Jos absoluuttista lämpötilaa pudotetaan huoneenlämmöstä esimerkiksi 10% (29 astetta alaspäin) niin pintojen lähettämä säteilyteho putoaa noin 40%. Tuon vuoksi Maapallon kylmät alueet luovuttavat lämpöä pois muuta maailmaa hitaammin vaikka lumen emissiokerroin onkin Maapallon pintalämpötilaan liittyvän lämpösäteilyn aallonpituuksilla 0.97 eli lähes ykkönen. - Anonyymi
Jönssi tuossa kertoili omia käsityksiään syistä, jotka vaikuttavat siihen, että napa-alueilla on keskimääräistä viileämpi ilmasto.
Jotkin perustelut aivan oikein, mutta jätti jostain syystä mainitsematta sen ikävän tosiasian, että napa-alueiden nopeampi lämpeneminen pudottaa hiludioksiditeorialta pohjan.
Navoilla lämpösäteily pinnalta on luonnollisesti vähäisempi, kuten myös hiilidioksidin absorptio ja takaisin säteily, ja lämmittävä kokonaisvaikutus, mutta koska napa-alueilla lämpötilan muutos on voimakkaampaa, hiilidioksidin uskoteltu vaikutus ei voi pitää paikkaansa.
Aika ylipääsemätön todiste siitä, että alailmakehän lämpömuutoksia ei voi enää liittää hiilidioksidipitoisuuteen, vaan vaikuttimet ovat jotain aivan muuta ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kohta 4 tulee suoraan Planckin laista johdettavissa olevasta Stefan-Boltzmannin laista:
Mustan kappaleen säteilyteho pinta-alaa kohti on vakio kertaa absoluuttisen lämpötilan neljäs potenssi.
P = σT⁴
Tuosta on helppo laskea tehon P derivaatta lämpötilan funktiona
dP/dT = 4σT³ = 4P/T
Jos siis pinnan lämpötila nousee määrällä ΔT
niin säteilyteho kasvaa määrällä ΔP=4P(ΔT/T).
Pinnan lähettämän lämpösäteilyn tehon muutos prosentteina on siis neljä kertaa absoluuttisen lämpötilan muutos prosentteina. Jos absoluuttista lämpötilaa pudotetaan huoneenlämmöstä esimerkiksi 10% (29 astetta alaspäin) niin pintojen lähettämä säteilyteho putoaa noin 40%. Tuon vuoksi Maapallon kylmät alueet luovuttavat lämpöä pois muuta maailmaa hitaammin vaikka lumen emissiokerroin onkin Maapallon pintalämpötilaan liittyvän lämpösäteilyn aallonpituuksilla 0.97 eli lähes ykkönen.Totta kai kylmä kappale säteilee lämpöä vähemmän kuin kuuma kappale. Mutta kyllä se kylmä kappale jäähtyy nopeammin ympäristön lämpötilaan kuin lämpimämpi kappale. Ihan oikein on se, että säteily on huono lämmönsiirtäjä alhaisissa lämpötiloissa. Suurin osa esimerkiksi meren lämmöstä siirtyy ilmaan johtumalla ja haihtumisen kautta sekä siitä eteenpäin kuljettumalla. Säteilyllä on tässä hyvin pieni osa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta kai kylmä kappale säteilee lämpöä vähemmän kuin kuuma kappale. Mutta kyllä se kylmä kappale jäähtyy nopeammin ympäristön lämpötilaan kuin lämpimämpi kappale. Ihan oikein on se, että säteily on huono lämmönsiirtäjä alhaisissa lämpötiloissa. Suurin osa esimerkiksi meren lämmöstä siirtyy ilmaan johtumalla ja haihtumisen kautta sekä siitä eteenpäin kuljettumalla. Säteilyllä on tässä hyvin pieni osa.
" Mutta kyllä se kylmä kappale jäähtyy nopeammin ympäristön lämpötilaan kuin lämpimämpi kappale."
Mikä tuolla napaseudulla on se jäähtyvä ympäristöä kuumempi kappale? Jäät ehkä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Mutta kyllä se kylmä kappale jäähtyy nopeammin ympäristön lämpötilaan kuin lämpimämpi kappale."
Mikä tuolla napaseudulla on se jäähtyvä ympäristöä kuumempi kappale? Jäät ehkä?Jos napa-alueella käsitetään napapiirin pohjoispuoli niin on siellä huomattavia maa-alueita, joita aurinko lämmittää. Ja onhan se merivesikin usein ilmaa lämpimämpi, jolloin lämmönsiirto tapahtuu vedestä ilmaan.
- Anonyymi
Kohta 1 on OK kun tehdään ero pinnan lähettämän ja heijastaman välisen säteilyn välille. Lumi ja jää ovat valkoisia vain näkyvälle valolle ja lähi IR alueen säteilylle.
Jää- ja lumipeitteen muutokset merialueella eivät vaikuta pinnan emissiivisyyteen lähtevän lämpösäteilun kannnalta katsottuna. Sekä meriveden että lumen ja jään emissiviteetit ovat lähtevälle lämpösäteilylle lähellä ykköstä. Tulevalle Auringon näkyvälle ja lähi-infrapuna-alueen valolle lumen emissiviteetti on matala eli se heijastaa säteilyä pois. Jossakin 1.3 mikrometrin paikkeilla alkaa absorptio olla jo merkittävää ja sitä pidemmillä aallonpituuksilla lumi näyttää jo varsin tummalta eli ei heijasta.
http://www.eumetrain.org/data/3/358/print_2.htm
Jään ja lumen huono lämmönjohtavuus takaa sen, että niiden pinta on kylmempi kuin alla olevan meren pinta. Tämän vuoksi jääpeitteinen meri säteilee vähemmän lämpöä kuin avomeri. Haihtuminen vaikuttaa samaan suuntaan eli avomereltä siirtyy voimakkaasti lämpöä ilmakehään vesihöyryn avulla.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .593275Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen472931Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631242769Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi3541847- 711104
Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito101101Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.1971020- 45849
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde26840Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että103835