HS: JÄSENMAIDEN itsensä myöntämät valtiontuet yrityksille ovat määrältään huomattavasti mittavampia kuin heinäkuun lopussa sovittu EU:n hätärahoitus.
Koronaviruspandemian takia myönnetyt poikkeustuet olivat jo toukokuussa yhteensä liki 2 000 miljardia, kun hätärahoituksen kokonaisuus on 750 miljardia euroa.
Hätärahoituksen pääpainotus on julkisissa investoinneissa. Myös suomalainen elinkeinoelämä voi EK:n Vuorion mukaan hyötyä epäsuorasti hätärahoituksesta, joka päätyy Italiaan tai mihin tahansa EU-maahan. Käytännössä näin kävisi avoimien kilpailutuksien ansiosta.
”Kriteerit ovat kuitenkin aika löyhiä, joten huolena on se, miten varojen kohdistumista valvotaan, jottei synny tällaisia kilpailuvääristymiä esimerkiksi juuri telakoiden välille”, Vuorio sanoo.
”Suomalaisten yritysten näkökulmasta keskeisimpiä asioita on se, että rahoituksessa pidetään kiinni valtiontukisäännöistä, ja se, että julkiset hankintaprosessit ovat avoimia, jotta parhailla toimijoilla on mahdollisuus pärjätä.”
Vuorion mukaan suomalaisyritykset ovat vahvoilla erityisesti digitaalisissa ja päästöttömän teknologian ratkaisuissa. Suunnitelmien mukaan 30 prosenttia hätärahoituksesta on kohdistettava sellaisiin hankkeisiin, jotka edistävät ilmastotavoitteiden toteutumista.
Italian kuten muidenkin rahoitusta saavien jäsenmaiden on tehtävä ensin ehdotuksensa siitä, miten varat käytetään. Alustavat kansalliset ehdotukset esitellään Vuorion mukaan lokakuussa. Komissio arvioi suunnitelmat, ja sen jälkeen ne hyväksytään neuvostossa määräenemmistöllä.
Koronaviruspandemian takia myönnetyt poikkeustuet olivat jo toukokuussa yhteensä liki 2 000 miljardia, kun hätärahoituksen kokonaisuus on 750 miljardia euroa.
Hätärahoituksen pääpainotus on julkisissa investoinneissa. Myös suomalainen elinkeinoelämä voi EK:n Vuorion mukaan hyötyä epäsuorasti hätärahoituksesta, joka päätyy Italiaan tai mihin tahansa EU-maahan. Käytännössä näin kävisi avoimien kilpailutuksien ansiosta.
”Kriteerit ovat kuitenkin aika löyhiä, joten huolena on se, miten varojen kohdistumista valvotaan, jottei synny tällaisia kilpailuvääristymiä esimerkiksi juuri telakoiden välille”, Vuorio sanoo.
”Suomalaisten yritysten näkökulmasta keskeisimpiä asioita on se, että rahoituksessa pidetään kiinni valtiontukisäännöistä, ja se, että julkiset hankintaprosessit ovat avoimia, jotta parhailla toimijoilla on mahdollisuus pärjätä.”
Vuorion mukaan suomalaisyritykset ovat vahvoilla erityisesti digitaalisissa ja päästöttömän teknologian ratkaisuissa. Suunnitelmien mukaan 30 prosenttia hätärahoituksesta on kohdistettava sellaisiin hankkeisiin, jotka edistävät ilmastotavoitteiden toteutumista.
Italian kuten muidenkin rahoitusta saavien jäsenmaiden on tehtävä ensin ehdotuksensa siitä, miten varat käytetään. Alustavat kansalliset ehdotukset esitellään Vuorion mukaan lokakuussa. Komissio arvioi suunnitelmat, ja sen jälkeen ne hyväksytään neuvostossa määräenemmistöllä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tosiasia on,että EU-vihaajien väitteet Suomen roolista E-Euroopan maiden elättäjinä ovat aivan tolkuttomia.
Niinhän EU-vihaajien puheet aina muulloinkin.
EU-vihaajien suuri pelko on Europan nopea elpyminen pandemian tuhoista.
Yksi vahva työväline siinä on elpymislaina.
Siksi sitä vastustetaan.