Halaatko esimerkiksi puuta/puita saadaksesi lisäenergiaa?
Liike on lääke, niin on myös luonto.
Liike on lääke, niin on myös luonto.
Hoitaako luonto sinua ikävässäkin?
Anonyymi
9557
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 95
Vanhimmat
Kyllä halaan puita ja nautin metsästä, suosta jne...
Ja sinusta. Sinä olet lääke
Olenko lääke sinulle?
Voit olla lääke monellekin. Esimerkiksi lämmin hymy tai ystävällinen sana voi piristää surumielien päivää.
Hänen kanssaan tahtoisin halata samaa vankkaa puuta ja pujottaa sormet hänen sormien väliin. Imettäis puusta voimaa..
Hän voi halata mun vankkaa puuta ja imeä siitä voimaa milloin tahansa kun vain haluaa.
Ihminen on osa luontoa ja sitenkin "luontona" voi olla hoitava.
Joo
Vastaako metsä niinkuin sinne huudetaan? Vai onko se vain kaiku, joka vastaa omalla äänelläsi?
Harvemmin metsässä kaiku vastaa, kyllä se metsä on joka vastaa.😉
Mikä kaiku sitten on ja missä se asustaa? Pääasia kai, että joku vastaa kun kysytään.
Näetkö metsää puilta?
Mitähän tuokin sanonta tarkoittaa? Jotenkin että tärkeä asia jää ei-niin tärkeiden asioiden varjoon.
Sitä että jos on paljon risuja edessä, niin et näe kuinka isoja puita on niiden seassa.
Vain ammattilainen osaa katsoa, että onhan siellä puita.
Koskapa Jumala on luonut sekä luonnon että meidätkin, niin sama pätee meihinkin.
Jos takerrut vain pikkuseikkoihin, niin et näe kuinka upea siellä on taustalla.
Metsä on aivan oma persoonansa. Yleensä hän on hyvällä päällä ja hyvin ystävällinen ja rakastava, mutta toisinaan olo metsässä voi olla tukalaa. Tarvisi opetella tuntemaan se ja tulemaan toimeen sen kanssa.
Kaikilla luonnon elementeillä on omat puolensa niin metsällä kuin tuulellakin. Tuuli voi olla lempeä, mutta myös tuima, navakka tai raju.
Tuulella ei ole huulia, mutta se puhaltaa vinkeästi pois kaikkea tieltään.
Kaiku on sarjakuvassa ja sen kaveri on Kieku.Kuuluisaa sarjakuvaa riimitti Mika Waltari. Linkissä yksi Kotiliesi lehden Kieku ja Kaiku.
https://images.app.goo.gl/YnqenNW8rB9FeG3fA
Se Kaiku on se Kaiku, mutta ei se ole se metsän kaiku, joka vastaa kun sille huudetaan. Ettekö ole koskaan huudelleet metsän kaiulle, edes lapsena?
Äiti maa on niin tärkeä, että haluan suojella sitä koko sydämmestäni.
Ja tunnen kuinka se vastavuoroisesti antaa minulle, olematta kuitenkaan ahne.
Voimistavaa energiaa virtaa jalkapohjien kautta koko kehoon äitimaasta, näin olen kuullut.
En ole sitä ajatellut, mutta olen tuntenut luonnon kokonaisvaltaisen tervehdyttävän vaikutuksen.
Halin ja hyräilen paljon kulkeissani metsässä ja vähemmän ihmisten ilmoilla.
Laulaminenkin on luomuterapiaa ja lääkettä mielelle ja vielä luonnossa, moninkertainen hoitokuuri.
Eikä tarvitse päihteitä tai huumeita saadakseen mielen ilakoimaan.
Ei tarvi edes ääneen laulaa, kunhan laulat ajatuksillasi niin se auttaa.
Laulaminen on iloni, mutta metsässä en kehtaa ääneen laulaa, jotta tuo sinun vinkki on tosi hyvä, pitää kokeilla..
Poikkean joskus metsässä ja kokeilin kerran tuota puun halaamista ja mukavalta tuntui. Rauhoittuminen ja samalla tuntui kutkuttavan virtaava fiilis. Ei siis ötököitä niskassa vaan henkisesti juoksuttavaa "polttoainetta". Kaippa pidin sitä joskus hihhulien hommana, en enää. - cu-
Kaikkea kannattaa kokeilla- no ei sentään kaikkea, mutta sellaista, josta tietää ettei ole ainakaan mitään vaaraa tai vahinkoa.
Jos ei suo mitään, niin ei viekään mitään.
Minä en halaile puita, mutta tunnustelen niiden runkoja käsillä. Puunkuori tuntuu kivalta sormissa. Puut tuoksuvat ihanalta varsinkin havupuut. Tehdessäni oksasilppua huussiin laitoin sinne sekaan kuusenhavuja. Niistä tulee sinne kiva tuoksu.
Havujen tuoksu on huumaava ja se tuoksuu joululle.
Näin on
Aika vanha tuo mun kommentti, mutta havupuiden tuoksu on edelleen suosikkini. Jotkut ovat jopa parantaneet astmaa kuljeskelemalla mäntymetsikössä.
Älä keskustele ellei ole pakko, siis pää kii tai koittaa napajäätikön kokoinen lakko.
(((( pienen pieni pikkuruinen))))
Tipahtiko tuo lause jostakin väärään paikkaan, koska en näe asiayhteyttä tähän ketjuun?
Voi purkaa pahaa oloa muualla kuin tässä ketjussa. Luonto tekee hyvää kelle tahansa, menisit sinäkin luontoon hoidattamaan huonoa oloasi ja mieltäsi!
Luonto, metsä auttaa moneen, mutta en mä yksin lähtis käveleen kun ikävä pahenis, olen luonto ihminen, mutta ei jei jei vain rakkaan kanssa, se olis parasta!
Luoja on luotua äärettömästi ihmeellisempi. En ihmettele taulua vaan taiteilijaa. Hän saa hoitaa kaiken. Mua ei huvita ja muutenkin olen väsy.
Olet luoja itse ja luot itsellesi väsyneen olotilan.
Ei kai itse halua luoda itselleen väsynyttä oloa, tietysti tarvitsee välillä myös levätä. Keho kertoo, mitä se tarvitsee, jos malttaa sitä kuunnella.
Jos keholta kysyy, niin se haluaa aina levätä.
Kysy ennemminkin sinun sielulta, mitä se haluaa elämäsi aikana saavuttaa.
Ihmisessä on Jumalan kuva, mutta jumala ihminen ei ole, valokuva ihmisestä ei ole ihminen. Ihminen ei osaa käyttää hyvän ja pahan tietoa oikein ja itsekkyydessään ei halua kääntyä Jumalan puoleen, ei vaikka Jumala on ottanut Jeesuksessa kärsiäkseen sen tuomion, joka ihmisille kuuluu, ja tämä haluttomuus kertoo miten pahasti pielessä ihmiskunta on. Se voi katsoa Luojansa kärsivän kuin se ei olisi mitään. Yrittää jopa keksiä sepitteitä sille että Jeesus ei olisi kuollut ja noussut kuolleista. Väitetään että Jeesus oli kaikkea muuta paitsi Jumalan ainoa Poika. Se jos mikä on surullista.
Roomalaiskirje 1.22, 23, 25
"Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi. ..... nuo jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmänkuin Luojaa..."
Minun keho haluaisi aina liikkua, mutta mieli ei jaksa aina samaa tahtia.
Oot sie nyt ylpeä, kun osaat raamatun ulkoa?
Se on egoismia ja ego on huono isäntä.
Sinun pitäisi olla nöyrä Jumalan sanansaattaja, eikä itsekäs egoisti.
Jos vain laittaa sanoja toisensa perään eikä ymmärrä mitä kirjoittaa, on ihan yhtä tyhjän kanssa. Noita uskon asioita on turha järkeistää, uskoa vain.
Enkä ymmärrä, miksi täällä ns. maallisilla sivuilla noita uskonnollisia juttuja viljellään.
Yhdessä laulussa sanaillaan, että nyt metsä kirkkoni olla saa, voin siellä palvella Jumalaa.
Osa vastauksista on äitimaan palvontaa tai puhuu siitä (se ei häiritse saatanaa). Ja muutenkin ihmisten jokainen teko palvoo sitä mille ihminen elämänsä omistaa eli mitä pitää totena = mihin uskoo. Usko on kaiken keskiössä. Jopa tietäminen on riippuvainen uskosta. Et voi tietää ilman uskoa koska tietäminen on vain vahva uskomus. Maallisuuskin on uskonnollista. Näet siis periaatteessa ongelmana keskustelun ylipäätään jos tämä viedään loogiseen päätepisteeseensä? Vaikka todellisuudessahan et vain halua, että on puhetta Jeesuksesta.
Jeesus on lomalla kanarialla, Mikael hoitaa hommia sillä välin.
Olet aivan oikeassa ja tämä palsta tosiaan tarvitsee muistutuksen siitä, että on muutakin kuin ihmisen oma tahto. Mutta osa on todella paatunutta porukkaa, että vaikka halolla päähän löisi (kuvaannollisesti) niin eivät pysty ymmärtämään.
Kuulostaa ahdasmieliseltä uskon palvomiselta ja kaikki muu unohtuu. Onko siellä sisällä mitään vai kaikuuko siellä vain ontot kuoret, tekee mieli kysyä.
Paljon puhetta, mutta missä on rakkaus? Jos tuijottaa vain yhteen kohtaan, kaikki muu unohtuu. Sitäkö uskonne on? Uskomista vain uskomisen vuoksi. Kaikki pyörii uskomisen ympärillä.
Äitimaa on osa Luojan luomaa luontoa ja siten Jumalan voima asuu siinä. Jos ihminen saa voimaa äitimaalta, mitä pahaa siinä on? Jumaluus on kaikkialla ei se ole vain ylhäällä taivaassa.
Näinhän se on. Silloin tällöin muistutan täällä tästä, siinä toivossa, että Jumala herättäisi edes yhden synnintuntoon.
Sananlaskut 28.13-14
"Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty; mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, se saa armon. Onnellinen se ihminen joka aina on aralla tunnolla; mutta joka sydämensä paaduttaa, se onnettomuuteen lankeaa."
Tästä herää omatkin muistoni siitä kuinka paaduin pikkuhiljaa nuorempana ja kuinka siitä alkoi alamäki.
Sokeille silmillehän nämä sanat menevät pääasiassa. Sellaisille ne avautuvat joiden paatumuksen Jumala tahtoo poistaa:
2 Moos. 33.19
"Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan ketä armahdan."
Room. 9.18
"Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo."
Jumalan armo on ainoa syy miksi me uskomme, ja nämä eivät. Miksi me, eivätkä he? Vastaus on yllä. Paha ei olisi enää pahaa jos siinä itsessään olisi tahtoa valita hyvä eli Jumala koska silloin se valitsisi hyvän. Meihin on annettu Jumalan Henki kuka valitsee Jumalan meidän puolestamme.
Emme voi kerskata lopulta muusta kuin Jeesuksesta kuka on meidän vanhurskaus ja kenen työn kautta meillä on armo. Elämme hengellisesti toimeentulotuilla.
Siunattua päivää.
Jeesus sanoi ettei Hän ole tästä maailmasta vaan on tullut Taivaasta. Älä yritä tekeytyä saman Jumalan palvojaksi kun kiellät Jeesuksen sanoillasi. Tämä maailma on tuomionsa ansainnut, eikä sitä kuulu palvoa. Itse olet ahdasmielinen Raamatun evankeliumia kohtaan. Tie on kaita ja ovi ahdas sanoo Raamattu. Ei ole muuta tietä kuin Jeesus.
Rakkaus alkaa uskosta totuuteen eli Jeesukseen. Muutoin se on valhetta ja vääristynyttä "rakkautta". Kenelläkään ei ole totista rakkautta ilman tätä uskoa.
Älä tuomitse, jotta sinua ei tuomittaisi. Enkä usko, että Jumala haluaa kenenkään palvovan Häntä. Jumala on kaikkeus, kaikkivoipa ja kaikkialla. Ken häneen uskoo, pelastuu. Epäjumalia ihmisten tekemiä jumalia palvotaan.
Jeesus on Jumalan poika, sovittaja, joka antoi henkensä kaikkien puolesta. Armosta me olemme kaikki uskoon tulleet, ei hyvien tekojen kautta. Siis yksin armosta.
Usko on kuollutta ilman tekoja. Jos ei palvo Jeesusta, ei ole myöskään aidosti uskossa.
Jaakobin kirje 2.17
"Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja, on itsessään kuollut."
Efesolaiskirje 5.8-11
"Ennen te olitte pimeys, mutta nyt te olette valkeus Herrassa. Vaeltakaa valkeuden lapsina - sillä kaikkinainen hyvyys ja vanhurskaus ja totuus on valkeuden hedelmä - ja tutkikaa, mikä on otollista Herralle; älköönkä teillä olko mitään osallisuutta pimeyden hedelmättömiin tekoihin, vaan päinvastoin nuhdelkaakin niistä."
Nuhtelu pahuudesta ei ole anteekasiantamatonta tuomitsemista. Raamattu käskee olla tuomitsematta siten ettei anna toisille anteeksi heidän syntejään. Ei vääryyden ilmi tuominen ole tuomitsemista tässä mielessä. Opetat laittomuutta, sitä ettei pahoja tekoja tulisi pitää pahoina. Ettei oikeudenmukaisuudesta tule välittää. Se on väärääopetusta, suorastaan antikristillistä.
Enpä ole ennen kuullut Jeesuksen palvomisesta, vaikka olen kuullut elämäni aikana paljon keskusteluja uskosta. Ei ole mikään raamatullinen käsite, taisit ottaa sen ihan omasta päästäsi. Epäjumalien palvomisesta sen sijaan on kirjoitettu paljonkin.
Mitä sinä muiden, sinulle tuntemattomien ihmisten pahuudesta tiedät? Pahaa on tuomita muut pahoiksi.
Olen pyrkinyt kaikessa hyvään jo lapsesta asti enkä ole mikään väärydentekijä ja lainrikkoja.
Jos ihan suoraan sanon, kirjoituksesi perusteella et ole mikään hyvää tarkoittava uskovainen vaan syyttelevä tuomari, joka kuvittelet tietäväsi, mikä on oikea usko.
Raamatusta suoraan on. Mutta vaikea sinun on sitä hyväksyä kun et pidä Jeesusta Jumalan Poikana, perillisenä ja siis vertaisena sydämessäsi. Etkä ole katunut pahuutta jota olet harjoittanut omassa elämässäsi. Jokainen on syntinen (joten sinun ei tarvitse taivastella mistä tiedän) ja jos mielii pelastua on aidosti uskottava Jeesuksen Jumaluuteen ja tehtävä parannus.
Vai oikein pahuutta harjoittanut elämässäni, pahasti sanottu. Tuosta saa sellaisen käsityksen, että on tietoisesti harjoittanut pahuutta. Kyllä sinä hirveitä puhut ja tuntemattomia aiheetta syyttelet.
Mistä sinä minun katumisiani tiedät? Raamatun mukaan kaikki ovat syntisiä, mutta se on eri asia kuin pahuuden harjoittaminen. Syntiä on syyttää tuntemattomia syyttä suotta.
Jehovalaisuusko pistää noin ruoskimaan muita? Olen kyllä keskustellut jehovien kanssa, mutta en ole koskaan kuullut noin tuomitsevaa ja syyttelevää tekstiä etenkin täysin tuntemattomille ihmisille.
Jumala yksin on hyvä sanoo Raamattu. Kaiken järjen mukaan kaikki ihmiset ovat sitten pahoja. Sanon yksinkertaisesti sen mitä Raamattu sanoo. Mitään henkilökohtaista tässä ei ole. Jos se kauhistuttaa niin kannattaa tehdä sovinto Raamatun tuottajan kanssa, minä kun en ole Raamatun kirjoittaja enkä tuottaja. Minulla ei ole vaikeuksia tunnustaa syntejäni Jumalalle.
Minulla on oma uskoni ja se riittää minulle. Olen sovinnossa itseni ja Jumalan kanssa. En tuomitse ketään. Uskoa ei voi pakkosyöttää kenellekään ei varsinkaan syyttelemällä ja tuomitsemalla.
Uskoa voi käyttää väärin.
Sadisti voi kiduttaa henkisesti herkkää ihmistä yrittämällä saada hänestä esiin synnintuntoa väkisellä väittämällä kilttiä ihmistä pahaksi ja riivatuksi ja saada häntä katumaan tekoja, joita ei ole tehnyt.
Jehovalaiset puhuvat armosta, mutta näyttäytyvät kyllä kovin armottomina.
Mukavan positiivinen ketju, ihmiset ilmeisesti nauttii luonnonantimista:)
Tai oli ennen noita uskovaisia:(
Yksikään ihminen ei tiedä edes aakkosia uskomatta. Joten tervetuloa uskovaiseksi. Oli miten oli, luonnosta ihmisen kuuluu huolehtia Raamatun mukaan, mutta sen palvominen ja jumalointi on kuin minkä tahansa patsaan tai ihmisen palvomista; turhuutta ja pahuutta.
Sinä se jaksat palvomisesta jauhaa. Sanoit palvovasi Jeesusta, tuskin kukaan muu palvoo, vaikka luonnon ihmeistä ilahtuu ja nauttii.
Enkä ymmärrä jos Luojan luomasta luonnosta tykkää, että se olisi jotakin pahuutta ja turhuutta.
En halaa puita mutta kokeilen aina joskus puiden oksia ja havunneulasia, mutta se ei liity kenenkään ikävöintiin. En ikävöi ketään.
Etkö koskaan? Joku sanoo, että on ikävä jotakin tai jonnekin, mutta ei osaa määritellä ikävöinnin kohdettaan.
Luonto kutsuu tänäkin aamuna hoitoon.
Liikkeelle ja luontoon!
Ei vielä sadakaan eikä pieni sade haittaa, vaan virkistää.
Niin tekee
Luonnossa on sentään kiinnostavia reviirikiistoja, kuten metsojen tappelu, eikä koppeloita tunteilemassa siitä, kuka on kulmakunnan komein peitesulallinen, samat sulat niillä on kaikilla. Liike on kyllä lääke jota on kivoin harrastaa kotona, niin voi haitari heilua vaikka seinästä seinään ja seinä on ainoa joka näkee tästä vaivaa
Luonto antaa voimaa ja energiaa moneen. Tänään käyskentelin reilun tunnin havumetsässä, ihan samassa paikassa kuin viikon jokaisena päivänä. Kellonajat ovat olleet sattumanvaraisia, kuin myös päivän sää.
Luonnostan miniatyyripiirrosta ja siksi oltava aina samassa paikassa. Paikassa on kanto istuimena ja kaunis vihreys ympärillä.
Tänään seuraani ilmestyi orava, joka antoi lisäinspiraation. Viihtyi pitkän tovin kanssani. Yhdessä nuuhkimme ilmaa ja toisiamme. Sovittelimme tapaamisen huomiselle, katsotaan kuinka käy.
Luonnossa on elämää.
Sieluni silmin näen luonnossa kuvauksesi taideteoksena. Siitä tuli kivan jännä fiilis.
En osaa oikein taidenäyttelyissä taiteesta päästä fiiliksiin, mutta sinun taideteoskuvaus kosketti. Kiitos!
Kiitos kivasta vastauksestasi.
On olemassa monenlaisia taidesuuntauksia eri vuosisadoiltakin ja jokaiselle on omat ihailijat.
Käytän hiiltä, kun inspiraatio saa yliotteen. Harrasteena jälkeä on helpompaa korjata ja häivyttää. En oikeastaan tiedä mitä taidesuuntaa lähinnä tekeleet ovat, koska en koe sitä niin tärkeäksi.
Taputtelen, ja sivelen puita kädellä joskus nojailen puun runkoon. Tietysti silloin kun kukaan ei näe. En ole pitkään aikaan saanut lähdettyä kunnon metsäretkelle. Olisi mukavaa jos sinne saisi jonkun seuraksi, sellaisen kenen kanssa voisi olla ihan hiljaa tai ainakin ilman turhaa höpötystä.
Minulle luonto on paikka, jossa rentoudun parhaiten. Rakastan metsän tuoksua etenkin sateen jälkeen. Tuullessa lehtien havina kuulostaa jopa paremmalta kuin paraskin musiikki. Puita en ole vielä kokeillut halata, vaikka olen kuullut sen olevan aikaa voimaannuttavaa. :)
Tein tänään pikku huviajelun. Sellainen asfalttikarhunkierros, välillä kahvilla ja pientä syömistä. Tuossa eräällä tieosuudella melko hetken mielijohteesta odotin seuraavaa levaria, mihin jättää automobiili ja siihen sitten kurvasin, pysäytin ja sammutin. Katselin vierestä alkavaa metsää ja otin mukaan istuinalustan-aina autossa mukana- ja lähdin käveleskelemään puurajan sisäpuolelle. En laskenut askeleita, etäisyyksiä, kunhan käveleskelin mielestäni jonkin aikaa, kunnes ohimenevän kiitolinjan äänet eivät enää kuuluneet. Pysähdyin siihen/tuohon. Laitoin alustan maahan puun viereen ja kävin istumaan. Luonnolla on vaikutus rentouttaa heti, ainakin minut. Ei odottelua, eikä rentoutusyrittelyä, lepo tuli heti. Istuin siinä ja kuuntelin metelöimätöntä ympäristöä. Ihana tunne :) en kummemmin ajatellut mitään, kunhan katselin laiskasti ympärille. En tiennyt kauanko istuin siinä, kunnes palasin autolle ja vasta sitten katsoin, että reilu puoli tuntia siinä meni. Laitoin puhelimen äänettömälle ennen pikku meditaatiovaellustani ja onneksi tuo ei sitäkään värissyt sinä aikana. Aamulla lähdin ja tässä illalla palasin. Mukava päivä. - cu- *paukku*
Tuo on totta että se rentoutus tulee heti, mutta kunpa sen saisi mukaan.
Kyl maar klitan hierominen tai lipominen ennen aktia saa molemmat osapuolet liekkeihin, liikettä on pienikin liike klitan tai hepin pään hipominen. Lisäenegiaa jatkoon, sanoi...
Ja kyl maar on vain sanonta, hyi tamperse. Lisää kaljaa.
Kippis, - cu-
Kuka ryyppää ja sekoilee, hyh?
Ei hoida.
Katselen yhteisen yli 20 vuoden aikana otettuja valokuvia. Ja tutkailen aviomieheni tavaroita. Hän on yhä kaikkialla.
Liike ja liikunta eivät ole oikeita ensiapukeinoja vakavaan depressioon. Juuri katselin videon you.tubesta, jossa pahasta depressiosta kärsivä mies kertoi siitä suunnattomasta fyysisestäkin väsymyksestä, joka sellaiseen tilaan liittyy.
Lievää masennusta voi varmasti oikean ruokavalion, riittävän levon jamuiden aktiviteettien ohella liikunnalla hoitaakin.
Masennuksen voi pitää poissa hyvillä elämäntavoilla ja positiivisella elämänasenteella.
Elämä ei parane synkistelemällä.
Kun ajatus on hyvä, hyvä tulee hyvän luo.
Liike on lääke esim. selkäkipuihin, mutta ei burn outtiin. Lääkettä on monenlaista, mutta reiki, energia, ennustaja, optimiterapeutti ym. On humpuukia. Ihminen on kokonaisvaltainen, mutta humpuuki terapeutit ym. hoitajat voivat johdatella ihmistä vaarallisesti metsään. Kuunnelkaa sydäntänne ja käyttäkää järkeä. Psykologia käynnit ovat parempi vaihtoehto kuin life coach, reikihoitaja, ennustaja, kirkko tai optimiterapeutti.
Itse olen avoin kaikelle. Jos jotakuta auttaa "humpuukki", se on ihan ok. En ole käynyt selvännäkijällä enkä ennustajalla koskaan, mutta sain avun kireään pakaraani, mikä todella haittasi liikkumistani eräästä ohjelmasta henkiparantajalta. Ihan oikeasti, olin avoin ja uskoin, että paranen. Ja kireys lähti pakarastani kuin taikaiskusta eikä ole tullut takaisin.
Samasta ohjelmasta sain henkistä tukea sairastaessani vakavaa sairautta ja sillä hetkellä tuntui, ettei mitään parannusta sairauteeni ollut.. Olen aina rukoillut ja olen kokenut saavani rukouksesta apua. Tuolla epätoivon hetkellä rukoilin ja ohjelman kautta tuo sama parantaja kertoi, että rukoukseni oli kuultu ja kohdisti sanansa vakavan sairauden diagnoosin saaneelle ihmiselle..
Tuon jälkeen kaikki alkoi kirkastua, pääsin leikkaukseen ja sairaus ei ollutkaan niin pahaa laatua kuin olisi voinut olla. Leikkaus oli riskileikkaus, mutta meni hyvin. Ihmeitä tapahtuu ja se on turha kieltää. Jopa jotkut lääkäritkin myöntävät sen.
En ymmärrä sitä pahansuopeutta, mikä kohdistetaan ihmisten kokemuksiin, jotka tuntevat saaneensa apua yliluonnollisesta suunnasta. Pääasia, että apua saa.
No en tiedä sillälailla.
Kyllä se ehkä vähän helpottoo niinkuin kävellä luonnossa,mutta voi olla että muuten se vain lissöö ikävää
....
Mene kuseksimaan kinttupoluillesi ja jätä omaisuuteni rauhaan. Timantit ovat ikuisia mutta sinä et sellainen ole. Sinä olet Roskaa.
Areenassa on mielenkiintoinen ohjelma James Bond leffan M eli Judy Dench kertoo siinä kuinka hän on istuttanut tuttaviensa merkkipäivänä puita piebeen metsäänsä. Hänelle kerrotaan myös miten puut ocat juuristonsa kautta yhteydessä toisiinsa. Kesto 51 min
https://areena.yle.fi/1-4500963
Kaikki lähtee itsestä, miten haluat kokea asioita vai keskitytkö vain epäolennaisiin juttuihin? Tasapaino löytyy, kun osaat rauhoittua ja keskittyä paremmin ympärillä olevaan. Itse olen löytänyt rauhoittavan tekijän itselleni pyöräilystä, samalla nautin luonnosta ympärilläni. Märkinä päivinä liikun kävellen, pääasia on itselleni pysyä liikkeessä, etten sammaloidu? Kaikkien halaamista täytyy vielä opetella?
Meri elementtinä on itselleni hyväksi, metsäteilläkin pyöräilen, ehkä enemmän sitten kun ilmat viilenee ja ötököitä lentelee vähemmän, käytän suojalaseja pyöräillessä, pyöräilisin mielummin ilman, mut muutamia kertoja saanut kaivaa luomen alta näitä pois. Oppinut positiivista ajattelua ajan myötä, tämän kaiken koen itselleni terapeuttisena, kai tämäkin on enempi asenteesta kiinni, miten kukakin asioita kokee tai haluaa kokea.
Eri ihmiset saavat voimaa luonnosta eri jutuista. Joku rauhoittuu katselemalla vaikka kuusiaitaa tai koivua.
Toinen vesistön veden pintaa. Joku saa hyvän mielen kuuntelemalla veden liplatusta tai kosken kohinaa.
Jokaiselle jotakin luonnon herkkua, jos "maistuu"!
Luonto on antanutkin minulle paljon ja antoi juuri.
Minut lomautettiin viime viikolla töistä, niin luonto, Jumala, avaruuslaiset, metsänhenget kuten ihmisetkin mihin he vaikuttivat, hoitivat homman kotiin.
Minulle tuli metsänhakkuu ja rahaa siis tulee jotta pärjään.
Homma hoidossa.
Kiitos Äiti/isi maalle.
Kerran kokeilin sitä puun halaamista....energiavoima-aalto nousi maasta jalkapohjista ylös päähän kuin koko ihminen olisi skannattu läpi joka solu, sitten aalto laski alas maahan ja pienen tauon päästä sama homma uudestaan. Valtava oli tuo voima, joka kävi lävitseni. Sitten rupesi huimaamaan ja meinasi mennä jalat alta, oli pakko irrottaa kädet puusta. Toista kertaa en kokeile. Kysymys on kosmisesta energiasta, joka pitää kaiken elossa ja kaiken liikkeessä. Pirkko Jalovaara sitä kai osasi kanavoida kun kaatoi ihmisiä. Eikä ollut yhtään kysymys uskooko johonkin jeesukseen, vaan ne ihmiset kaatuivat jotka olivat vastaanottavaisia tuolle energialle. Toisilla on herkemmät "antennit", ja kaatuivat uskonkokouksissa vaikkeivät olisi uskoneet.
Pulut ja rotat osaavat etsiä ruokansa kesällä itse. Ei niille tarvitse jatkuvasti isolla porukalla käydä heittämässä leivänmuruja maahan.
Outoa touhua
En kaikkia vastauksia jaksanut lukea, mutta itselleni luonto on hoitava, satumainen ja kaunis voimanlähde. Tietyt puut ja alueet herättävät minussa syvän tarpeen kokea luontoyhteyttä. Sitä on vaikea kuvata, mutta se hyvän olon tunne, mikä varsinkin vanhojen puiden lähellä on, on äärimmäisen rauhoittava. Kaikki puut eivät herätä minussa samoja tunteita, mutta arvostan luontoa joka paikassa.
Pitäisi pusia enemmän kulissejaan kyllä.
Hoitaa ja olen halaillut puita. Yksi puu kenestä tykkäsin ja ohi mennen koskettelin, oli kaatunut. Se harmitti!