Yritystukia on maksettu 2010-luvulla hurja määrä – budjettiriihessä ainakin yksi joutumassa liipaisimelle
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006623277.html
Onko Suomi yritysvastainen maa? Ekonomisti lataa lukuja pöytään.
Varsinaisista yritystuista hallituksen pöydällä on etenkin energiaverotus. Paljon parjatun energiaveron leikkurin tilalle teollisuus saisi sähköveron alennuksen, joka tuo yrityksille 245 miljoonaa euroa säästöä vuositasolla.
Sähköveron alennus koskee suurempaa joukkoa yrityksiä kuin nykyinen energiaverojen palautusmalli. Sähkövero laskettaisiin vuoden 2021 alusta niin alas kuin EU:n energiadirektiivi sallii.
Ainakaan näiden muutosten valossa teollisuus ei siten kärsisi erityisen raskaista tukien menetyksistä.
Muutokset perustuvat pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan.
Johtajien ulostulot hämmentävät
Suomalaista toimintaympäristöä yritysvastaisuudesta ovat viime päivinä arvostelleet UPM:n että Keskon ylin johto. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvosteli avoimessa kirjeessä Suomen teollisuuden verotusta ja työmarkkinoita.
Pesosen diesel-verotusta koskevaa väitteitä oikoi VATT:n tutkija Marita Laukkanen. Hänen mukaansa veroa korotettiin kuukausi sitten 6,5 sentillä, mutta sen reaalihinta ei ole noussut vuoden 2012 jälkeen. Hän kirjoitti viestipalvelu Twitterissä, että elokuun korotuksen vaikutus tehdasteollisuuden kustannuksiin on 0,03 prosenttia.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ihmettelee yritysjohtajien ulostuloja.
– Erikoinen kommentti [Pesoselta] ottaen huomioon sähköverokannan laskun, joka on merkittävä yritystuki sekin ja kaikki koronatuet yhteensä. Aika paljon on otettu yritysten, suurtenkin, huolia huomioon.
Yritystuen määritelmä ei ole selvä, ja tukimuotojen kokonaislukumäärä on hankala laskea. Valtion oma listaus muutaman vuoden takaa listaa erimuotoisia yritysten tukia 71 kappaletta maa- ja metsätalous mukaan lukien.
Viime vuoden marraskuussa Lainà laski, että 2010-luvulla yrityksiä on tuettu erilaisin kädenojennuksin 22 miljardia euroa. Yritykset ovat hyötyneet ainakin yhteisöveron alennuksesta, Kela-maksun poistosta, kilpailukykysopimuksen tuomasta työajan pidennyksestä ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista.
Tilastokeskus kertoi torstaina, että tammi-maaliskuussa (Marinin hallituskaudella) suoraa yritystukea jaettiin 150 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin (Sipilän porvarihallituskaudella) sitä maksettiin 106 miljoonaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan valtion koronarahoituksen kokonaismäärä maalis-kesäkuussa oli noin 22 miljardia euroa – saman verran kuin Lainàn laskelma koko 2010-luvulta.
Näin ollen koronatuet – joista tosin vajaa puolet takaisin saatavaa rahaa kuten lainaa ja takauksia – kaksinkertaistavat kaiken yrityksille suunnatun tuen huimaan 44 miljardiin euroon 2010-luvulta alkaen koronavuoteen 2020.
Lainà huomauttaa, että esillä olleista koronatukimuodoista on vielä unohtunut lomautusten ilmoitus- ja neuvotteluaikojen lyhentäminen. Näitä ei ole yleensä laskettu koronatukien kokonaissummaan.
Hän on laskenut, että yritysten saama hyöty lomautusten lyhentämisestä on arviolta 850 miljoonaa euroa. Laskelma perustuu oletukseen, että yrityksissä aika lyheni keskimäärin neljä viikkoa.
Suorat yritystuet kasvoivat viime vuonna – metsäteollisuudessa 45 %
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005915228.html
Suorat yritystuet kasvoivat erityisesti metsäteollisuudessa ja rakennusalalla.
Voitot ovat aina yksityisiä ja tappiot yhteisiä.
Yritystuet ovat kokoomuksen lempilapsi. Sipiläkään ei leikannut mitään niistä, sen sijaan kaikkein heikompiosaisilta miljardin. Orpo ei ole koskaan ollut huolissaan valtionvelasta ja siihen kuuluvasta vuosittain jaettavasta yritysten miljarditukiaisista.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006623277.html
Onko Suomi yritysvastainen maa? Ekonomisti lataa lukuja pöytään.
Varsinaisista yritystuista hallituksen pöydällä on etenkin energiaverotus. Paljon parjatun energiaveron leikkurin tilalle teollisuus saisi sähköveron alennuksen, joka tuo yrityksille 245 miljoonaa euroa säästöä vuositasolla.
Sähköveron alennus koskee suurempaa joukkoa yrityksiä kuin nykyinen energiaverojen palautusmalli. Sähkövero laskettaisiin vuoden 2021 alusta niin alas kuin EU:n energiadirektiivi sallii.
Ainakaan näiden muutosten valossa teollisuus ei siten kärsisi erityisen raskaista tukien menetyksistä.
Muutokset perustuvat pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitusohjelmaan.
Johtajien ulostulot hämmentävät
Suomalaista toimintaympäristöä yritysvastaisuudesta ovat viime päivinä arvostelleet UPM:n että Keskon ylin johto. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen arvosteli avoimessa kirjeessä Suomen teollisuuden verotusta ja työmarkkinoita.
Pesosen diesel-verotusta koskevaa väitteitä oikoi VATT:n tutkija Marita Laukkanen. Hänen mukaansa veroa korotettiin kuukausi sitten 6,5 sentillä, mutta sen reaalihinta ei ole noussut vuoden 2012 jälkeen. Hän kirjoitti viestipalvelu Twitterissä, että elokuun korotuksen vaikutus tehdasteollisuuden kustannuksiin on 0,03 prosenttia.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà ihmettelee yritysjohtajien ulostuloja.
– Erikoinen kommentti [Pesoselta] ottaen huomioon sähköverokannan laskun, joka on merkittävä yritystuki sekin ja kaikki koronatuet yhteensä. Aika paljon on otettu yritysten, suurtenkin, huolia huomioon.
Yritystuen määritelmä ei ole selvä, ja tukimuotojen kokonaislukumäärä on hankala laskea. Valtion oma listaus muutaman vuoden takaa listaa erimuotoisia yritysten tukia 71 kappaletta maa- ja metsätalous mukaan lukien.
Viime vuoden marraskuussa Lainà laski, että 2010-luvulla yrityksiä on tuettu erilaisin kädenojennuksin 22 miljardia euroa. Yritykset ovat hyötyneet ainakin yhteisöveron alennuksesta, Kela-maksun poistosta, kilpailukykysopimuksen tuomasta työajan pidennyksestä ja sosiaalivakuutusmaksujen alennuksista.
Tilastokeskus kertoi torstaina, että tammi-maaliskuussa (Marinin hallituskaudella) suoraa yritystukea jaettiin 150 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin (Sipilän porvarihallituskaudella) sitä maksettiin 106 miljoonaa.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan valtion koronarahoituksen kokonaismäärä maalis-kesäkuussa oli noin 22 miljardia euroa – saman verran kuin Lainàn laskelma koko 2010-luvulta.
Näin ollen koronatuet – joista tosin vajaa puolet takaisin saatavaa rahaa kuten lainaa ja takauksia – kaksinkertaistavat kaiken yrityksille suunnatun tuen huimaan 44 miljardiin euroon 2010-luvulta alkaen koronavuoteen 2020.
Lainà huomauttaa, että esillä olleista koronatukimuodoista on vielä unohtunut lomautusten ilmoitus- ja neuvotteluaikojen lyhentäminen. Näitä ei ole yleensä laskettu koronatukien kokonaissummaan.
Hän on laskenut, että yritysten saama hyöty lomautusten lyhentämisestä on arviolta 850 miljoonaa euroa. Laskelma perustuu oletukseen, että yrityksissä aika lyheni keskimäärin neljä viikkoa.
Suorat yritystuet kasvoivat viime vuonna – metsäteollisuudessa 45 %
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005915228.html
Suorat yritystuet kasvoivat erityisesti metsäteollisuudessa ja rakennusalalla.
Voitot ovat aina yksityisiä ja tappiot yhteisiä.
Yritystuet ovat kokoomuksen lempilapsi. Sipiläkään ei leikannut mitään niistä, sen sijaan kaikkein heikompiosaisilta miljardin. Orpo ei ole koskaan ollut huolissaan valtionvelasta ja siihen kuuluvasta vuosittain jaettavasta yritysten miljarditukiaisista.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Eihän vientikuljetusten pysäyttäminen vinkuintialaisen matruusin ylityökorvausepäselvyyksien vuoksi ole mitään yritysvastaisuutta?
Dieselpolttoaiheen hinnannosto ei ole yritysvastaisuutta?
Kansan kuoliaaksiverottamisen aiheuttama työvoima-oheiskustannusten nostaminen ei ole yritysvastaisuutta?
Suomeen ei siitä huolimatta investoitu vaan halpamaihin. Suurin osa jaettiin osinkoina.
Yritystuet takaisinperintään firmoilta jotka ottavat tuet ja häipyvät muualle. Huijatut sossu ja kelatuetkin peritään takaisin viimeistä senttiä myöten.
No vassarille se tuntuu olevan vaikea paikka ymmärtää että yritykset kilpailevat globaaleilla markkinoilla. Yritystukia maksetaan siksi etteivät yritykset siirtyisi halvempiin maihin. Meillä on siis kaksi vaihtoehtoa...joko maksamme tai sitten meidän teollisuus siirtyy esimerkiksi Kiinaan jossa tuottaminen on halvempaa tai Saksaan jossa tukia makstaan.
Se että jollekkin yritykselle on maksettu tukia ei velvoita heitä pysymään suomessa loputtomiin. Jos hallitus päättää nostaa yritysten kuluja niin muutos on luonnollinen. Yritykset laskevat ettei tuotanto ole kannattavaa ja siirtyvät parempiin paikkoihin. Ei yrityksillä ole mitäään moraalia jonka perään vois huudella. Siksi onkin naurettavaa jauhaa jostain "yhteiskuntavastuusta".
Poravarin ahneudella ei ole mitään tajaa kun on ilmaiseta valtion sosiaalituesta kyse.
Ätyöölistämine vaan sana helinää
Voitot turvaan ulkomaill esipilän opein
K kauppias
Mitäs tukia vihervassarilta virkamiehislapsiperheiltä puuttuu. Mitä niistä nykyisistä ei makseta verovaroin?
Duunari sinämaksat kaikkien verohuijarien kulut
Itse saamatta mitään tukia onko s oikein
Metsäteollisuudesta ei taida suomessa kovin paljon hyötyä olla.
vaativat paljon energiaa kallista rakentaa ydinvoimaloita muutaman ihmisen työllistämiseksi (noin 19 000 niissähän vaan työskentelee?)
Lisäksi suomi menettää vientituloja (turismi) kun metsäteollisuus paskoo luontoa...
:DDD Taitaa olla tuollaista vasemmistolaista matematiikkaa? Vai oliko tuo kirjoituksesi tarkoitettu vitsiksi?
Metsäteollisuus tuo karkeastai kolmanneksen sinunkin pöytään tulevasta leivästä!
Luuletteko te kommarit tosissanne että suomessa teollisuus tuo valtiolle tuloja vain työntekijöiden tuloveron muodossa? :DDD
Turismi on toki tärkeä tulonlähde myös mutta se on kyllä valitettavasti vielä nappikauppaa metsäteollisuuteen verrattuna.
Eikö kapitalistisilla markkinoilla kaikkien tulisi tulla toimeen omillaan , nyt kerjätään ilmaista rahaa ja toisaalla kehutaan yrittäjäriskin puolesta kun voittoja kotiutetaan , jotain rajaa hei !
Viimevuonna yritys tukiin meni yli 20 miljardia euroa.
Suoraa tukea yli 2,5 miljardia ja verotukia yli 18 miljarfia euroa.
Kaikki tuet valuu käytännössä osinkoina sijoittajille.
Osinkoja maksavat yritykset eivät tarvitse tukea.
UPM sai suoraa yritystuea 40 miljoonaa euroa ja maksoi sijoittajille yli 650 miljoonaa osinkoina.
Arvatkaa, mihin nämä 40 miljoonaa euroa meni? Kannattiko valtion antaa tämä 40 miljoonaa euroa UPM:lle?
Nyt UPM sulkee kaipolan tehtaan.