Ei siitä mitään kuitenkaan tulisi. Minä tekisin jatkuvasti töitä ja sinä jäisit kaipaamaan jotain suurempaa. Se yhteys, joka meille syntyisi kuolisi pian. Se haihtuisi voimakkaasti: niin kuin vesi haihtuu talvella huoneilmassa. Sinä koskettaisit olkaani lempeästi ja miettisit, mitä meille tapahtui. Tai pikemminkin: "Mitä sinulle tapahtui?".
Maailma jäätyisi ympärillämme. Eriäisimme yhtisestä sieluudestamme, jonka me niin malttamattomina olisimme aikaisemmin muodostaneet. Edes minun ahneuteni kaikkea maailmassa ilmenevää kohtaan ei riittäisi pitämään sinua onnellisena. Lopulta minä elisin loputtomille työtehtäville, ikuiselle kehittymiselle ja riittämättömyydelle. Eläisin sinullekin, mutta et sinä sitä kestäisi, niin kuin en minäkään. Minun kehoni alkaisi kuihtua, mieleni rakoilla ja silmäni turtua. Minä sokeutuisin. Ehkä se vaihe on lähivuosina jo alkamassa, luojan kiitos sittenkin: ilman sinua.
Maailma jäätyisi ympärillämme. Eriäisimme yhtisestä sieluudestamme, jonka me niin malttamattomina olisimme aikaisemmin muodostaneet. Edes minun ahneuteni kaikkea maailmassa ilmenevää kohtaan ei riittäisi pitämään sinua onnellisena. Lopulta minä elisin loputtomille työtehtäville, ikuiselle kehittymiselle ja riittämättömyydelle. Eläisin sinullekin, mutta et sinä sitä kestäisi, niin kuin en minäkään. Minun kehoni alkaisi kuihtua, mieleni rakoilla ja silmäni turtua. Minä sokeutuisin. Ehkä se vaihe on lähivuosina jo alkamassa, luojan kiitos sittenkin: ilman sinua.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pilkku jäi pois.
Nämähän ovat sinun ajatuksiasi. Onneksi kuitenkin meillä jokaisella on omat aatoksemme...luojan kiitos!
Miksi Sinun pitäisi pitää hänet onnellisena, eikö hän itse osaisi sitä tehdä Sinun kanssasi eläen.
Et ole vastuussa toisen onnesta, voit vain myötävaikuttaa siihen olemalla itse onnellinen
työssäsi ja tekemisissäsi ja parisuhteessasi.
Ajattelen, että toisen puolesta ei voi noin paljoa päättää. Omasta puolestaan voi, mutta ei toisen.
Hänen täytyy nähdä ne asiat itse. Ehkäpä taustalla on oma pelkosi, selität asioita sen vuoksi.
Tällaisia ajatuksia kirjoituksesi herätti ulkopuolisessa. On hyvä huomioida se, että
ajatukset tulivat vain ja ainoastaan tämän kirjoituksesi pohjalta. Siinä oli asioita,
joita en varmaan ymmärtänyt oikein.
:)
Pohdin mielessäni sitä, kestäisinkö minä sellaista, kun työtehtävät ovat tällä hetkellä minulle ehkä kaikkein tärkeimpiä. Ja kestäisikö hän sitä? Eli kannattaako edes aloittaa mitään henkilön kanssa, joka on työasioissa kuitenkin niin eri linjoilla? Todennäköisesti suhde menisi poikki, koska minähän en töistäni luovu.
Eihän teidän tarvitsekaan kaikkea oikein ymmärtää. Kirjoitan lähinnä ajatusten selkiyttämisen ja pohtimisen vuoksi. Ja myös siksi, että pidän kirjoittamisesta.
Hmmmm "ei siitä mitään tulisi"...saatat olla
oikeassa tuossa. Sinä tekisit töitä ja minä vain humpottelisin.