Suomen ilmavoimien kalustotappiot: 215 taisteluissa menetettyä lentokonetta.
Saksan kalustotappiot: 11 000 itärintamalla menetettyä lentokonetta taisteluissa
Suomen osuus akselivaltojen konetappioista n. 1.7%
Suomen ilmatorjunta rintamalla: 300-330 kevyttä it-tykkiä, vain muuta raskas it-tykki
Saksalla itärintamalla: 6200 kevyttä ja 1850 raskasta it-tykkä
Suomen it-ammuskulutus: 1 100 tonnia
Saksan it-ammuskulutus idässä: 220 000 tonnia
Suomen it-ammuskulutus vain 0.5 % akselin it-ammuskulutuksesta idässä
NL:n sotalentojen määrä Suomessa: 85 000
NL:n sotalentomäärät itärintamalla: 3.6 miljoonaa
Neuvostoliiton lennoista Suomen suunnalla 2.35%
Suomen torjuntakapasiteetin, käytetyn ammusmäärän ja NL:n lentomäärien jakauman perusteella Suomi ei ole aiheuttanut 4% NL:n lentokonetappioista (46,100 lentokonetta taistelutappioina) vaan todennäköisempi osuus on vain reilu 2%, maksimissaan 3%.
Suomen ilmavoimat käyttivät vain 28 000 tonnia lentopolttoainetta jatkosodan aikana. Sotalentojen määrä jäi noin 50 000. Ne kaikki eivät olleet varsinaisia sotalentoja. Saksa sen sijaan lensi vuosittain lähes 500 000 sotalentoa ja koko 1941-45 sodan aikana lähes 2 miljoonaa itärintaman sotalentoa.
NL:n sotatoimitappiot olivat 46 100 lentokonetta. Niistä vihollinen ampui alas vähemmän kuin 40 000. Suomi 2.5%:n osuudella olisi aiheuttanut näin ollen 1000 tappiot (lentäjät ilmatorjunta).
Saksan kalustotappiot: 11 000 itärintamalla menetettyä lentokonetta taisteluissa
Suomen osuus akselivaltojen konetappioista n. 1.7%
Suomen ilmatorjunta rintamalla: 300-330 kevyttä it-tykkiä, vain muuta raskas it-tykki
Saksalla itärintamalla: 6200 kevyttä ja 1850 raskasta it-tykkä
Suomen it-ammuskulutus: 1 100 tonnia
Saksan it-ammuskulutus idässä: 220 000 tonnia
Suomen it-ammuskulutus vain 0.5 % akselin it-ammuskulutuksesta idässä
NL:n sotalentojen määrä Suomessa: 85 000
NL:n sotalentomäärät itärintamalla: 3.6 miljoonaa
Neuvostoliiton lennoista Suomen suunnalla 2.35%
Suomen torjuntakapasiteetin, käytetyn ammusmäärän ja NL:n lentomäärien jakauman perusteella Suomi ei ole aiheuttanut 4% NL:n lentokonetappioista (46,100 lentokonetta taistelutappioina) vaan todennäköisempi osuus on vain reilu 2%, maksimissaan 3%.
Suomen ilmavoimat käyttivät vain 28 000 tonnia lentopolttoainetta jatkosodan aikana. Sotalentojen määrä jäi noin 50 000. Ne kaikki eivät olleet varsinaisia sotalentoja. Saksa sen sijaan lensi vuosittain lähes 500 000 sotalentoa ja koko 1941-45 sodan aikana lähes 2 miljoonaa itärintaman sotalentoa.
NL:n sotatoimitappiot olivat 46 100 lentokonetta. Niistä vihollinen ampui alas vähemmän kuin 40 000. Suomi 2.5%:n osuudella olisi aiheuttanut näin ollen 1000 tappiot (lentäjät ilmatorjunta).
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ammuskulutuksen+perusteella+Saksan+ilmatorjuntajoukkojen+olisi+pitänyt+pudottaa+200+kertaa+enemmän+neuvostoliittolaisia+lentokoneita+kuin+Suomen+it:n.++Mutta+entä+ilmavoimien+hävittäjämäärät?+Saksalla+oli+ilmeisesti+keskimäärin+600-650+torjuntahävittäjää+kun+taas+Suomella+moderneiksi+luokiteltuja+ei+milloinkaan+enempää+kuin+30+ja+jos+ekvivalenttiarvoksi+lasketaan+vanhentuneet+päälle+olisi+vertailuluku+korkeintaan+50.+Saksan+hävittäjävoimilla+oli+siten+12-13+kertaa+enemmän+pudotuspotentiaalia.+
Suomi pudotti jatkosodassa kaikkiaan 2 690 tonnia pommeja kun Luftwaffe itärintamalla pelkästään vuonna 1943 peräti 300 287 tonnia. Siis vuodessa 120 kertaa enemmän kuin Suomi reilussa 3 vuodessa.
Jukka Raunion mukaan NL menetti 9.6-17.7.44 välisenä aikana 34 La-5 konetta Suomen rintamalla sotalennoilla onnettomuudet mukaanlukien (Kannas, Laatokan Karjala). Kuitenkin suomalaisilla lentäjllä, saksalaisilla lentäjillä ja ilmatorjunnalla oli noin 130 pudotusväitettä La-5 koneista.
Kannaksen taisteluista 1944 paljastuu melkoisen suuri ristiriita suomalaisten pudotusväitteiden ja todellisuuden välillä oli kyse sitten lentäjistä tai ilmatorjunnasta.
Neuvostoliitto ei Suomen rintamalle koskaan tuonut parhaita koneitaan heti. Esim. La-5 kone ilmestyi itärintamalle ensi kerran syyskuussa 1942 jolloin Luftwaffen ilmavoittoväitteet La-5 alkoivat ilmestyä. Sen sijaan Suomen suunnalla ensimmäiset ilmavoittoväitteet tulivat vasta huhtikuussa 1943. Siis 7 kuukautta myöhemmin.
Suomen ilmavoimia ei Neuvostoliitossa noteerattu muutenkaan yhtä tasokkaiksi kuin Luftwaffea.
Voi olla mahdollista että suomalaislentäjillä on ollut eteenkin vuosina 1942-44 enemmän ilmavoitoissa ns. ilmaa välissä kuin konsanaan Luftwaffen lentäjillä. Miten muuten voidaan selittää mm. sitä kuinka Luftwaffen lentäjillä oli vain 678 ilmavoittoväitettä La-5 koneista v.1942-44 mutta suomalaisilla yli 200. Luftwaffe kuitenkin kävi sotaa kovemmalla intenstiteetillä ja 12-15 kertaa suuremmalla hävittäjäkonekapasiteetilla idässä.
Ilmasodan taistelutappiovertailussa 1941-44 Neuvostoliitto kärsi keskimäärin 3.5 kertaa suuremmat tappiot itärintamalla kuin Saksa. Vuosien välillä ei suurta eroa. Esim. 1942 suhdeluku oli 3.39, seuraavana vuonna 3.58 ja vuonna 1944 suhdeluku 3.33.
Lienee syytä otaksua että Suomen rintaman ilmasodassa tappioiden suhdelukema tuskin oli radikaalista suurempi. Jos Suomella oli pieni määrä tasokkaita lentäjiä sitä toisaalta heikensi kaluston heikko laatu monissa laivueissa. Suomella oli 1944 bf-109 G koneita mutta Saksalla oli Fw-190 hävittäjiä, eli parempia. Vastus Suomella koveni kovenemistaan. Se näkyi siinä kun 1944 yhä kokeneimpia lentäjiä kaatui, haavoittui tai jäi sotavangiksi.
Neuvostoliiton 106,400 lentokonetappiot Suuressa Isänmaallisessa sodassa jakaantuvat:
- 46,100 taistelutappiot
- 60,300 ei-taisteluissa menetetyt
Esim vuonna 1944 VVS (armeijan ilmavoimat) menetti sotatoimissa: 3347 Il-2 maataistelukonetta, 3331 hävittäjäkonetta, 751 pommikonetta ja 432 muuta konetta. Laivaston ilmavoimat menetti 910 eri tyyppistä konetta, ilmapuolustusjoukot 131 (hävittäjiä) sekä kaukolentotoiminta 554 konetta (pommikoneita, pitkän matkan tiedustelu ym).
Se että ei-taistelulliset tappiot olivat yli 14,000 koneen verran suuremmat kuin taistelutappiot johtuu suurelta osin myös siitä että kaikkiaan 18,100 harjoitus-, kuljetus ym ei-taistelullisista konetta tuhoutui sodan aikana. Itse taistelukoneissa (pommikoneet, maataistelukoneet, hävittäjät) tappiot jakaantuivat melko lailla 50-50 taistelutoimissa ja taistelutoimien ulkopuolella menetettyihin.
"Esim vuonna 1944 VVS (armeijan ilmavoimat)..."
VVS RKKA on sanatarkasti armeijan Ilmavoimat.
Risto Pajarin mukaan (Jatkosota ilmassa) Suomi menetti 1941-44 yhteensä 423 lentokonetta. Neuvostoliiton lentokonetappiot vastaavasti 106 400 (Krivosheev). Siis 251,5 kertaa suuremmat.
Suomen tappioista 215 sotatoimissa, 208 ei-taisteluissa.
Sotatoimissa:
85 viholliskone ampui alas
67 vihollisilmatorjunta ampui alas
23 tuhoutui ilmaiskussa lentokentille
22 "ei pannut lennoilta"
18 tuhoutui muista syistä
Lisäksi
97 tuhoutui onnettomuuksissa
54 tuhoutui lentäjäkoulutuksessa
57 tuhotui muista syistä
Jos NL:n konetappiot (106 400) jakaantuvat samassa suhteessa kerrot vain Suomen lukemat 251,5 niin saat selville kuinka monta konetta ammuttiin alas ilmataistelussa, ilmatorjunnalla, tuhottiin iskuissa lentokentille, "ei palannut lennolta" ja tuhoutui muista syistä.
Sinänsä+uskottavaa+että+lähes+10%+taistelennoilla+menetetyistä+192+koneesta+on+menetetty+"muista+syistä"+ja+lisäksi+yli+10%+kirjattu+"ei+palannut+lennoilta".+Kaikkiaan+yhteensä+40+tapausta+192:sta+eli+21%.
Suomen+rintamalla+poislukien+saksalaisten+toiminta-alue+pohjoisessa+suorittivat+neuvostoliittolaiset+lentokoneet+suomalaisten+ilmavalvonnan+mukaan+vajaat+100+000+lentoa.+Koska+Neuvostoliiton+sotalennoilla+menetettyjen+koneiden+tappiot+olivat+noin+1%+lennoista,+merkitsisi+sitä+että+tappiot+olisivat+olleet+noin+1+000+lentokonetta+suomalaisia+(ja+osasto+Kuhlmeytä)+vastaan.+Suomalaiset+väittivät+ampuneensa+alas+yli+2700+konetta+ja+Osasto+Kuhlmey+122.