Saas katsoa miten tuossakin käy, liian erilaisia lapsia kun ei voi oikein väkisin pakottaa leikkimään keskenänsä. Suvakkeja tällainen toki kismittää, ylen toimittajaakin kismittää silminnähden.
"Tanskan hallitus pitää listaa alueista, jotka se määrittelee ghetoiksi. Listalle joutuu, jos alue täyttää muun muassa seuraavat kriteerit: Asukkaista yli puolet on maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Samoin esimerkiksi asukkaiden koulutus ja työllisyys sekä mahdolliset rikostuomiot vaikuttavat listalle päätymiseen.
Tällä hetkellä ghettolistalla on 28 aluetta. Hallitus haluaa päästä niistä eroon kymmenen vuoden kuluessa.
Ghetto-ohjelman tavoitteena on vähentää alueiden välisiä taloudellisia, sosiaalisia ja etnisiä eroja, mutta keinot ovat kovat.
Tanskan hallitus on kehottanut purkamaan kunnallisia vuokrataloja ja rakentamaan tilalle asumisoikeus- ja omistusasuntoja. Purettavien talojen asukkaat pakkosiirretään joko alueen sisällä tai kokonaan muille alueille.
Purkutalojen asukkaat saavat jäädä omalle asuinalueelleen, mikäli heillä on koulutus- tai työpaikka. Jos he ovat yhteiskunnan tukien varassa, heidät muutetaan toiselle alueelle.
Ghetto-ohjelman(siirryt toiseen palveluun) käynnisti Tanskan edellinen, keskustaoikeistolainen hallitus. Sen tukipuolueena toimi maahanmuuttovastainen Tanskan kansanpuolue.
Nykyinen sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitus on jatkanut ohjelman toteuttamista, vaikkei se tarvitse enää kansanpuolueen tukea päätöksilleen.
Tanskan hallituksen tavoitteena on siirtää ainakin 11 000 ihmistä ghetoista vuoteen 2030 mennessä.
Ongelma-alueiksi listatuissa paikoissa kuten Århusin Gellerupissa suunnitelmat aiheuttavat suurta hämmennystä ja kiukkuakin tulevasta.
Gellerupia muutetaan nyt kovin ottein, mutta alueen kehitysohjelmasta vastaava virkamies muotoilee asian toisin. Hänen mielestään alueen uudistamisessa ei ole kyse asukkaiden etnisestä taustasta, vaan asukaspohjan muuttamisesta ylipäätään monimuotoisemmaksi.
– Pyrimme sellaiseen asukaspohjaan, joka heijastaa koulutukseltaan ja työllisyydeltään muuta Århusia. Kyse on asukkaiden sosioekonomisesta asemasta, Gellerupin kehitysohjelman vetäjä Per Frølund sanoo Ylelle nettipuhelussa.
Århusissa halutaan tietoisesti kulkea sitä kehitystä vastaan, jossa alueista tulee entistä jakautuneempia. Koulutetut ja hyväpalkkaiset ihmiset hakeutuvat omille alueilleen, kouluttamattomat ja pienituloiset omilleen.
– Haluamme tänne ihmisiä, joilla on koulutusta ja töitä. Yritämme luoda sellaisia asuinympäristöjä, joissa he haluavat asua. Tällä hetkellä tämä alue ei ole sellainen. Ei vain ole.
Gellerupia alettiin kehittää jo ennen kuin Tanskan hallitus julkaisi ghetto-ohjelmansa. Kaupunginosaan on rakennettu uusia teitä, toimistorakennuksia ja viheralueita. Ghetto-ohjelman myötä kehitys on vauhdittunut entisestään.
Alueelle on tarkoitus rakentaa niin perheille kuin nuorisollekin suunnattuja asuntoja. Suunnitelmiin kuuluu uusi korkeakoulu, koulu ja kirjasto. Lisäksi harrastusmahdollisuuksia kehitetään.
– Jos pelkästään remontoimme asuntoja ja teemme sosiaalisia satsauksia, asukkaiden yhteiskunnallinen asema ei muutu. Kaupunginvaltuusto haluaa alueesta kirjavamman, ja silloin meidän pitää tehdä enemmän, ohjelman vetäjä Per Frølund sanoo.
Se tarkoittaa myös asukkaiden pakkosiirtoja. Ensimmäisiä asukkaita on jo siirretty, ja lisää on luvassa. Tutkimuksia siirtojen vaikutuksista yksilöihin ei ole vielä tehty.
Århusissa, kuten koko Tanskassa, vallassa ovat sosiaalidemokraatit. Puolueella on noin kolmasosa valtuustopaikoista. Maahanmuuttovastaisella Tanskan kansanpuolueella on vain kaksi valtuuston 32 paikasta."
- YLE
https://yle.fi/uutiset/3-11508762?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp&fbclid=IwAR2jE36lG_gdhHa28XaTtgf0FKb0VGvt3BdPeqSkc9sC0Y0v9n3xQUDDbR8
"Tanskan hallitus pitää listaa alueista, jotka se määrittelee ghetoiksi. Listalle joutuu, jos alue täyttää muun muassa seuraavat kriteerit: Asukkaista yli puolet on maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Samoin esimerkiksi asukkaiden koulutus ja työllisyys sekä mahdolliset rikostuomiot vaikuttavat listalle päätymiseen.
Tällä hetkellä ghettolistalla on 28 aluetta. Hallitus haluaa päästä niistä eroon kymmenen vuoden kuluessa.
Ghetto-ohjelman tavoitteena on vähentää alueiden välisiä taloudellisia, sosiaalisia ja etnisiä eroja, mutta keinot ovat kovat.
Tanskan hallitus on kehottanut purkamaan kunnallisia vuokrataloja ja rakentamaan tilalle asumisoikeus- ja omistusasuntoja. Purettavien talojen asukkaat pakkosiirretään joko alueen sisällä tai kokonaan muille alueille.
Purkutalojen asukkaat saavat jäädä omalle asuinalueelleen, mikäli heillä on koulutus- tai työpaikka. Jos he ovat yhteiskunnan tukien varassa, heidät muutetaan toiselle alueelle.
Ghetto-ohjelman(siirryt toiseen palveluun) käynnisti Tanskan edellinen, keskustaoikeistolainen hallitus. Sen tukipuolueena toimi maahanmuuttovastainen Tanskan kansanpuolue.
Nykyinen sosiaalidemokraattien vähemmistöhallitus on jatkanut ohjelman toteuttamista, vaikkei se tarvitse enää kansanpuolueen tukea päätöksilleen.
Tanskan hallituksen tavoitteena on siirtää ainakin 11 000 ihmistä ghetoista vuoteen 2030 mennessä.
Ongelma-alueiksi listatuissa paikoissa kuten Århusin Gellerupissa suunnitelmat aiheuttavat suurta hämmennystä ja kiukkuakin tulevasta.
Gellerupia muutetaan nyt kovin ottein, mutta alueen kehitysohjelmasta vastaava virkamies muotoilee asian toisin. Hänen mielestään alueen uudistamisessa ei ole kyse asukkaiden etnisestä taustasta, vaan asukaspohjan muuttamisesta ylipäätään monimuotoisemmaksi.
– Pyrimme sellaiseen asukaspohjaan, joka heijastaa koulutukseltaan ja työllisyydeltään muuta Århusia. Kyse on asukkaiden sosioekonomisesta asemasta, Gellerupin kehitysohjelman vetäjä Per Frølund sanoo Ylelle nettipuhelussa.
Århusissa halutaan tietoisesti kulkea sitä kehitystä vastaan, jossa alueista tulee entistä jakautuneempia. Koulutetut ja hyväpalkkaiset ihmiset hakeutuvat omille alueilleen, kouluttamattomat ja pienituloiset omilleen.
– Haluamme tänne ihmisiä, joilla on koulutusta ja töitä. Yritämme luoda sellaisia asuinympäristöjä, joissa he haluavat asua. Tällä hetkellä tämä alue ei ole sellainen. Ei vain ole.
Gellerupia alettiin kehittää jo ennen kuin Tanskan hallitus julkaisi ghetto-ohjelmansa. Kaupunginosaan on rakennettu uusia teitä, toimistorakennuksia ja viheralueita. Ghetto-ohjelman myötä kehitys on vauhdittunut entisestään.
Alueelle on tarkoitus rakentaa niin perheille kuin nuorisollekin suunnattuja asuntoja. Suunnitelmiin kuuluu uusi korkeakoulu, koulu ja kirjasto. Lisäksi harrastusmahdollisuuksia kehitetään.
– Jos pelkästään remontoimme asuntoja ja teemme sosiaalisia satsauksia, asukkaiden yhteiskunnallinen asema ei muutu. Kaupunginvaltuusto haluaa alueesta kirjavamman, ja silloin meidän pitää tehdä enemmän, ohjelman vetäjä Per Frølund sanoo.
Se tarkoittaa myös asukkaiden pakkosiirtoja. Ensimmäisiä asukkaita on jo siirretty, ja lisää on luvassa. Tutkimuksia siirtojen vaikutuksista yksilöihin ei ole vielä tehty.
Århusissa, kuten koko Tanskassa, vallassa ovat sosiaalidemokraatit. Puolueella on noin kolmasosa valtuustopaikoista. Maahanmuuttovastaisella Tanskan kansanpuolueella on vain kaksi valtuuston 32 paikasta."
- YLE
https://yle.fi/uutiset/3-11508762?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp&fbclid=IwAR2jE36lG_gdhHa28XaTtgf0FKb0VGvt3BdPeqSkc9sC0Y0v9n3xQUDDbR8
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.