Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.) sanoo, että Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat hyvät eikä muille rutinoille kannata antaa kovin paljon arvoa.
"Varsinkin kun niissä näkyy välillä jokseenkin täydellinen tietämättömyys tai tosiasioiden vääristely. Niiden perässä ei kannata juosta", Lipponen toteaa.
EU:ssa Suomella ei Lipposen mukaan ole koskaan ollut Venäjän suhteen sellaista asemaa, että me olisimme "ainoa kelvollinen tai kykenevä" hoitamaan Venäjä-yhteyksiä. Suomi ei voi unionissa omia Venäjä-suhteita.
"Mutta me olemme EU-jäsenenä pyrkineet kääntämään unionia parempaan asentoon Venäjän suhteen. Se on välillä ollut kova vääntö. Onhan luonnollista, että maantieteellisen sijainnin perustella toiset EU-maat ovat enemmän ja toiset vähemmän kiinnostuneita Venäjästä nimenomaan silloin, kun suhteisiin pitää panna rahaa", Lipponen kertoo.
Suomi on hänen mukaansa kaikki jäsenyysvuotensa työskennellyt konkreettisen yhteistyön lisäämiseksi Venäjän kanssa. Lipposen pääministerikaudella Suomi onnistui ajamaan pohjoisen ulottuvuuden osaksi unionin politiikkaa.
"Pohjoinen ulottuvuus on merkittävin konkreettinen aikaansaannos. Lisäksi Euroopan investointipankilla on nyt 500 miljoonan euron käyttövara rahoittaa infrastruktuurihankkeita Venäjällä. Tämän puolesta me vuosikaudet teimme töitä. Se oli aluksi hyvin nihkeää. Nyt se on päätetty ja tätä salkkua hoitaa varapääjohtaja Sauli Niinistö (kok.). Näin ollen rahaakin on miljardeissa euroissa käytettävissä tähän yhteistyöhön eri lähteistä paljolti Suomen toiminnan tuloksena", Lipponen sanoo.
Puhemies Paavo Lipponen muistuttaa, että Venäjä-suhteissa EU:n toimivaltaan kuuluvat asiat, viisumiasiat, kauppapolitiikka sekä kumppanuus- ja yhteistyösopimusasiat, pitää ensisijaisesti hoitaa EU:n ja Venäjän välillä. Sen lisäksi on paljon kahdenvälisiä asioita. Tällöin puhutaan esimerkiksi rajalla kulkemisen helpottamisesta, yhteistyöstä laittomuuksien estämiseksi ja suomalaisten yritysten toiminnan helpottamisesta Venäjällä. Silloinkin Suomi ottaa huomioon EU:n pyrkimykset ja säädökset.
"Kun on kyse unionin toimivaltaan kuluvista asioista, on hyvä ymmärtää, että Suomi ei ole silloin EU:n ja Venäjän välissä, vaan osa unionia. Meillä on vaan historiallinen kokemus ja asenne, joka auttaa meitä ymmärtämään ja kuuntelemaan Venäjää. Siinä roolissa me haluamme jatkossakin vaikuttaa", Lipponen muistuttaa.
Vaikka perusasenteemme Venäjään on kauttaaltaan myönteinen, on Suomi unionissa jakamassa tarvittaessa myös kriittistä suhtautumista Venäjän toimintaan, Lipponen lisää. EU:n neuvotteluissa Suomi tähtää hänen mukaansa siihen, että unionilla olisi yhteinen kanta suhteessa Venäjään.
Pirjo Kukko-Liedes, Sanomalehti Kaleva
*****
Mitenkähän reilut 100.000 aluevaatimuksia esitävää suomalaista vaikuttaa Venäjän halukkuuteen tehdä yhteistyötä Suomen kanssa?
"Varsinkin kun niissä näkyy välillä jokseenkin täydellinen tietämättömyys tai tosiasioiden vääristely. Niiden perässä ei kannata juosta", Lipponen toteaa.
EU:ssa Suomella ei Lipposen mukaan ole koskaan ollut Venäjän suhteen sellaista asemaa, että me olisimme "ainoa kelvollinen tai kykenevä" hoitamaan Venäjä-yhteyksiä. Suomi ei voi unionissa omia Venäjä-suhteita.
"Mutta me olemme EU-jäsenenä pyrkineet kääntämään unionia parempaan asentoon Venäjän suhteen. Se on välillä ollut kova vääntö. Onhan luonnollista, että maantieteellisen sijainnin perustella toiset EU-maat ovat enemmän ja toiset vähemmän kiinnostuneita Venäjästä nimenomaan silloin, kun suhteisiin pitää panna rahaa", Lipponen kertoo.
Suomi on hänen mukaansa kaikki jäsenyysvuotensa työskennellyt konkreettisen yhteistyön lisäämiseksi Venäjän kanssa. Lipposen pääministerikaudella Suomi onnistui ajamaan pohjoisen ulottuvuuden osaksi unionin politiikkaa.
"Pohjoinen ulottuvuus on merkittävin konkreettinen aikaansaannos. Lisäksi Euroopan investointipankilla on nyt 500 miljoonan euron käyttövara rahoittaa infrastruktuurihankkeita Venäjällä. Tämän puolesta me vuosikaudet teimme töitä. Se oli aluksi hyvin nihkeää. Nyt se on päätetty ja tätä salkkua hoitaa varapääjohtaja Sauli Niinistö (kok.). Näin ollen rahaakin on miljardeissa euroissa käytettävissä tähän yhteistyöhön eri lähteistä paljolti Suomen toiminnan tuloksena", Lipponen sanoo.
Puhemies Paavo Lipponen muistuttaa, että Venäjä-suhteissa EU:n toimivaltaan kuuluvat asiat, viisumiasiat, kauppapolitiikka sekä kumppanuus- ja yhteistyösopimusasiat, pitää ensisijaisesti hoitaa EU:n ja Venäjän välillä. Sen lisäksi on paljon kahdenvälisiä asioita. Tällöin puhutaan esimerkiksi rajalla kulkemisen helpottamisesta, yhteistyöstä laittomuuksien estämiseksi ja suomalaisten yritysten toiminnan helpottamisesta Venäjällä. Silloinkin Suomi ottaa huomioon EU:n pyrkimykset ja säädökset.
"Kun on kyse unionin toimivaltaan kuluvista asioista, on hyvä ymmärtää, että Suomi ei ole silloin EU:n ja Venäjän välissä, vaan osa unionia. Meillä on vaan historiallinen kokemus ja asenne, joka auttaa meitä ymmärtämään ja kuuntelemaan Venäjää. Siinä roolissa me haluamme jatkossakin vaikuttaa", Lipponen muistuttaa.
Vaikka perusasenteemme Venäjään on kauttaaltaan myönteinen, on Suomi unionissa jakamassa tarvittaessa myös kriittistä suhtautumista Venäjän toimintaan, Lipponen lisää. EU:n neuvotteluissa Suomi tähtää hänen mukaansa siihen, että unionilla olisi yhteinen kanta suhteessa Venäjään.
Pirjo Kukko-Liedes, Sanomalehti Kaleva
*****
Mitenkähän reilut 100.000 aluevaatimuksia esitävää suomalaista vaikuttaa Venäjän halukkuuteen tehdä yhteistyötä Suomen kanssa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Mitenkähän reilut 100.000 aluevaatimuksia esitävää suomalaista vaikuttaa Venäjän halukkuuteen tehdä yhteistyötä Suomen kanssa?"
Tuskin mitenkään. Esimerkiksi Venäjän ja Suomen välinen kauppa on kasvanut kohisten ja tätä vauhtia ihan piakkoin Venäjästä tulee Suomen suurin kauppakumppani.
Menetkö sinäkin kysymään Moskovasta, MISTÄ Suomessa saisi puhua, että emme "vaikeuttaisi" idänkauppaa.
Voi jestas!