Venäjän aggressiivinen toiminta ei ruotsalaispoliitikkojen mukaan jätä enää valinnanvaraa.
Ruotsin maltillista kokoomusta maansa valtiopäivillä edustavat Hans Wallmark ja Pål Jonson sanovat Venäjän horjuttaneen väkivaltaisesti Euroopan turvallisuutta ja vakautta jo toistakymmentä vuotta. Itämeren alueen jännitteet ovat heidän mukaansa lisääntyneet viime aikoina entisestään tasolle, jollaista ei ole koettu sitten kylmän sodan.
– Venäjän aggressiivisiin signaaleihin Ruotsia ja naapurimaitamme kohtaan on vastattu kohottamalla puolustusvoimiemme valmiutta Itämerellä. Tanska lähetti viime viikolla hävittäjänsä ilmaan, kun venäläinen Su-27-kone oli lentänyt syvälle Tanskan ilmatilaan Bornholmin yllä, Wallmark ja Jonson kirjoittavat Svensk Tidskrift -lehdessä.
Wallmark Ruotsin valtiopäivien ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, Jonson puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.
He pitävät yhä ilmeisempänä, että Mustanmeren alueen ja Itämeren turvallisuuspoliittinen asetelma ovat kytköksissä toisiinsa. Samaan aikaan sotilaalliset jännitteet ovat kasvaneet myös muualla maailmassa.
– Venäjän nykyiset vallanpitäjät tulevat aina pitämään ihmisten pyrkimystä kohti vapautta ja demokratiaa uhkana. Näimme sen Georgiassa 2008, Ukrainassa 2014 ja nyt Valko-Venäjällä. Sadat tuhannet ihmiset ovat osoittaneet viikkokausia mieltään brutaalia painostusta vastaan, vapauden ja avoimuuden puolesta – tunnin lentomatkan päässä Ruotsista, he sanovat.
Venäjä muodostaa heidän mukaansa Euroopan rauhaan kohdistuvan uhan, jolta ei ole varaa ummistaa silmiään eikä vaalia sinisilmäisiä illuusioita. Ruotsin on heidän mielestään varmistettava kykynsä puolustautua muuttuneessa tilanteessa ja kannettava täysimittainen vastuunsa alueellisesta vakaudesta.
Ryhtiliikkeen yhdestoista hetki
Ruotsin puolustusvoimien toteuttama valmiuden kohottaminen on Wallmarkin ja Jonsonin mukaan tärkeä signaali maan sotilaallisille kumppaneille. Itämeren rauhan ja turvallisuuden viimekätinen takaaja on heidän mukaansa kuitenkin Nato.
– Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Ruotsin jäsenyys transatlanttisessa liittoumassa sekä nostaisi kynnystä Venäjän hyökkäykselle Ruotsia ja itämerellisiä naapurimaitamme vastaan että kaventaisi Venäjän sotilaallista toimintavapautta alueella, he sanovat.
Ruotsi on jo luopunut aiemmasta neutraliteetistaan ja sitoutunut selväsanaisesti jäsenmaiden keskinäiseen solidaarisuuteen EU:ssa. Liittyminen Natoon olisi Wallmarkin ja Jonsonin mielestä luonnollinen ja tärkeä jatkoaskel.
– Kaikkein olennaisinta olisi kuitenkin se, että jäsenyys antaisi Ruotsille yhteistyön ytimessä olevat turvatakuut ja mahdollistaisi osallistumisemme puolustussuunnitteluun, jolla on aivan keskeinen merkitys edellytyksillemme puolustaa maata yhteistyössä muiden kanssa, he toteavat.
Lähialueiden lisääntynyt epävakaus ja Venäjän entistä aggressiivisempi toiminta pakottavat Wallmarkin ja Jonsonin mukaan Ruotsin nostamaan puolustus- ja turvallisuuspoliittista profiiliaan selvästi. Käytännössä tämä tarkoittaisi uskottavaa etenemistä kohti puolustusmenojen kahden prosentin bkt-tasoa, mutta samaan aikaan myös jäsenyyttä läntisessä puolustusliitossa Natossa.
Ruotsin maltillista kokoomusta maansa valtiopäivillä edustavat Hans Wallmark ja Pål Jonson sanovat Venäjän horjuttaneen väkivaltaisesti Euroopan turvallisuutta ja vakautta jo toistakymmentä vuotta. Itämeren alueen jännitteet ovat heidän mukaansa lisääntyneet viime aikoina entisestään tasolle, jollaista ei ole koettu sitten kylmän sodan.
– Venäjän aggressiivisiin signaaleihin Ruotsia ja naapurimaitamme kohtaan on vastattu kohottamalla puolustusvoimiemme valmiutta Itämerellä. Tanska lähetti viime viikolla hävittäjänsä ilmaan, kun venäläinen Su-27-kone oli lentänyt syvälle Tanskan ilmatilaan Bornholmin yllä, Wallmark ja Jonson kirjoittavat Svensk Tidskrift -lehdessä.
Wallmark Ruotsin valtiopäivien ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja, Jonson puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.
He pitävät yhä ilmeisempänä, että Mustanmeren alueen ja Itämeren turvallisuuspoliittinen asetelma ovat kytköksissä toisiinsa. Samaan aikaan sotilaalliset jännitteet ovat kasvaneet myös muualla maailmassa.
– Venäjän nykyiset vallanpitäjät tulevat aina pitämään ihmisten pyrkimystä kohti vapautta ja demokratiaa uhkana. Näimme sen Georgiassa 2008, Ukrainassa 2014 ja nyt Valko-Venäjällä. Sadat tuhannet ihmiset ovat osoittaneet viikkokausia mieltään brutaalia painostusta vastaan, vapauden ja avoimuuden puolesta – tunnin lentomatkan päässä Ruotsista, he sanovat.
Venäjä muodostaa heidän mukaansa Euroopan rauhaan kohdistuvan uhan, jolta ei ole varaa ummistaa silmiään eikä vaalia sinisilmäisiä illuusioita. Ruotsin on heidän mielestään varmistettava kykynsä puolustautua muuttuneessa tilanteessa ja kannettava täysimittainen vastuunsa alueellisesta vakaudesta.
Ryhtiliikkeen yhdestoista hetki
Ruotsin puolustusvoimien toteuttama valmiuden kohottaminen on Wallmarkin ja Jonsonin mukaan tärkeä signaali maan sotilaallisille kumppaneille. Itämeren rauhan ja turvallisuuden viimekätinen takaaja on heidän mukaansa kuitenkin Nato.
– Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Ruotsin jäsenyys transatlanttisessa liittoumassa sekä nostaisi kynnystä Venäjän hyökkäykselle Ruotsia ja itämerellisiä naapurimaitamme vastaan että kaventaisi Venäjän sotilaallista toimintavapautta alueella, he sanovat.
Ruotsi on jo luopunut aiemmasta neutraliteetistaan ja sitoutunut selväsanaisesti jäsenmaiden keskinäiseen solidaarisuuteen EU:ssa. Liittyminen Natoon olisi Wallmarkin ja Jonsonin mielestä luonnollinen ja tärkeä jatkoaskel.
– Kaikkein olennaisinta olisi kuitenkin se, että jäsenyys antaisi Ruotsille yhteistyön ytimessä olevat turvatakuut ja mahdollistaisi osallistumisemme puolustussuunnitteluun, jolla on aivan keskeinen merkitys edellytyksillemme puolustaa maata yhteistyössä muiden kanssa, he toteavat.
Lähialueiden lisääntynyt epävakaus ja Venäjän entistä aggressiivisempi toiminta pakottavat Wallmarkin ja Jonsonin mukaan Ruotsin nostamaan puolustus- ja turvallisuuspoliittista profiiliaan selvästi. Käytännössä tämä tarkoittaisi uskottavaa etenemistä kohti puolustusmenojen kahden prosentin bkt-tasoa, mutta samaan aikaan myös jäsenyyttä läntisessä puolustusliitossa Natossa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Samantapaista uskallusta puuttuu meidän politiikoilta ehdottaa turvallisuusvajeen täyttämistä. Odotan muidenkin puolueiden edustajilta Kokoomuksen tapaisia ulostuloja