Kuinka toimi Saksalaisten huolto varsinkin silloin kun perääntymisvaiheessa olivat asemissa tammikuusta huhtikuuhun(?) Kilpisjärvellä?
Lapin sota?
Anonyymi
8<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyvin toimi.
Säilykkeitä syötiin,joskus tuoretta poroa ja snapsia juotiin.
Miksi oi miksi eivät suomalaiset ryhtyneet kaukopartiotoimintaan vetäytyvien niksmannien yhteyksiä vastaan?
Teiden miinoittaminen rintamalinjojen takana olisi pysäyttänyt evakuoinnin ja huollon!
Paniikkiin joutuneet sakut olisi pitänyt käsitellä Raatteen keinoin!
Lopputulemana olisi ollut suuret määrät sotasaalista ja meheviä arjalaisia sotavankeja,jotka neukut mieluusti olisivat ottaneet huostaansa!Vot,spasiba!
Kyllä sitä harjoitettiin,mutta kurinalaisesti ja tarkan aikataulun mukaan vetäytyviä saksalaisia oli vaikea isommin häiritä.
Kaukopartioinnin asiakirjat hävitettiin sodan päätyttyä.
Millä kulkuneuvoilla huoltoa on ylläpidetty, Kilpisjärvellä olosuhteet varmaan olleet hyvinkin kylmät ja lunta paljon, asemat sijaitsee Pikku Mallatunturin takana.
Et sitten tiennyt tästä? Tämä hieman hillitsi intoa...
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sturmbock
Sakslaiset olivat olleet Pohjolassa neljä talvea. Ei se yllättänyt.
Kulkuneuvojen rekkareita minulla ei ole, mutta sakut hallitsivat kyllä auraukset ja osasivat varastoida tarvikkeita kulkuongelmien varalta.
Et ehkä tiedä,mutta kaikissa armeijoissa on huolto-organisaatiot ja erikoiskoulutettu henkilöstö sitä hoitamassa.
Saksalaisten huolto pohjoisessa oli sellainen,että suomalaiset joukot mielellään alistuivat saksalaisille johtoportaille.
"Millä kulkuneuvoilla huoltoa on ylläpidetty"
Asevelihän se rakensi lähes kaikki tiet pohjoisimpaan Suomeen, siis ihan sinne käsivarren ja "pään" tienoille.
Sitten ajettiinkin "kauheessa kiireessä Kaamasen tiellä..."
Ei kai ne huoltojoukot Saksasta saakka Lidlistä ruokaa tuoneet vai kuinka? ..vai pizzaa kotiinkuljetusella?