Pitäisikö Katman lakia opettaa kouluissa?

K ARMAN lakia. (Korjaus)

Täh? Kaikki uskonnot opettavat "karman lakia". Jeesuksen sanoi: "mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää" ja "mitä haluatte ihmisten tekevän teille, tehkää samoin heille".

Karmaa ja jälleensyntymistä on ehkä joskus opetettukin kristinuskossa. Vapaa katollinen kirkko opettaa jälleensyntymistä.

Aloitus on väärässä paikassa tai sitten hieman huono. Luterilaisuus-palstan kontekstissa aloittajan kysymys johtaa tietenkin siihen, että Raamatusta alkaa löytymään Karman lakia tukevia yksittäisiä jakeita. Raamatun maailmankuva ja luterilaisuus pitäisi olla se lähtökohta ja Karman lakia tulisi tarkastella Raamatun sanan kautta, ei toisin päin.

Raamatussa ei ole jälleensyntymisoppia. Ihmisellä on vain yksi elämä. Miten sen elää, mihin ja miten uskoo, vaikuttaa siihen, pääseekö taivaaseen vai joutuuko Helvettiin. Ihmisellä ei ole mahdollisuutta enää kuoleman jälkeen parantaa tapojaan, kuten Karman laki opettaa.

Hyvät teot eivät vie ihmistä pelastukseen. Ihmisen voi pelastaa vain usko Jeesukseen. Usko Jeesukseen tosin synnyttää rakkautta Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan, mutta se ei ole ihmisen ansiota, vaan vain Jumalan lahjaa. Tosin kaikki uskossa tehdyt Jumalan tahdon mukaiset hyvät teot saavat palkkion taivaassa, mutta sekin on vain Jumalan armon seurausta.

Pahat teot eivät vie ihmistä kadotukseen. Jumalan armo on niitä suurempi. Jo pelkkä armon käsite sotii Karman lakia vastaan. Ajatus, että ihminen saa kaikki pahat tekonsa anteeksi ilman rangaistusta ja pääsee taivaaseen pelkästä uskosta, on Karman lain vastakohta.

Karman lakia ei tulisi opettaa kouluissa kristinuskon sijaan, mutta voi sitä opettaa osana yleissivistystä ja muistaakseni meidänkin kouluissa siitä kerrottiin uskonnon tunnilla. Kunhan vain muistetaan muistuttaa, että karman laki ei ole totta, vaan vain harhaoppi.

Kouluissa pitäisi opettaa enemmän perinteistä tervettä kristinuskoa. Suomi on sivistyneenä länsimaisena hyvinvointivaltiona rakennettu luterilaisen kristinuskon perustalle. Suomi on niin täysin luterilaisuuden vaikutuksen kyllästämä, että jopa suomalaiset ateistit ovat "luterilaisia ateisteja". ( Kts. esim. Suomen Kuvalehti, Uusi Suomi, Kirkko ja kaupunki ja tieteenpaivat.fi )

Varsinkin näinä outoina aikoina - sortavan tasa-arvon ja tuomitsevan suvaitsevaisuuden päivinä - ihmiset tarvitsevat asiallista tietoa omista juuristaan, sen kristillisen kulttuurin perusteista, joka mahdollistaa todellisen tasa-arvon, ihmisoikeudet ja vapauden.

Scatmanin laki neuvoo turhista luopumaan. https://m.youtube.com/watch?v=VY3O2aGfzhs

Kannatan tätä heti kunhan ensin hoitelet nuo "pastan poistajat"

Miksi luulet, että merkittävää osaa buddhalaisuudessa ei opeteta kun buddhalaisuudesta opetetaan?

Minun rikokseni tuomitaan vasta seuraavissa elämissä 🤣🤣🤣

Karma löytyy buddhalaisuuden lisäksi em. hindulaisuudesta, jainalaisuudesta ja teosofiasta. Vanhin karman maininta löytyy 1500 eaa hindulaisista teksteistä. Karman merkitys eri uskonnoissa ja uskonnon sisällä vaihtelee aika tavalla.

Buddhalaisuudessa karma on yksi viidestä ihmisen elämään vaikuttavasta tekijästä. Muita ovat em. luonnonlait, perinnölliset tekijät ja psyykkiset tekijät.
Esimerkiksi syntyminen vammaisena tai loukkaantuminen liikenneonnettomuudessa eivät täten ole karmaa vaan johtuvat muista tekijöistä.

Karma on tärkeä buddhalaisuudessa siksi, että se on asia, johon ihminen voi itse välittömästi vaikuttaa. Karma toimii heillä ainakin kahdella tavalla.

1. Karma ei ole mikään kosminen oikeusjärjestelmä vaan havainto siitä, että ajatuksilla, puheilla ja teoilla on vaikutuksia toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Nämä vaikutukset saavat aikaan lisää vaikutuksia ja näin toimintamme kohdistuu, ennemmin tai myöhemmin, takaisin meihin itseemme.

2. Ihminen tekee koko ajan karmaansa. Koska me olemme ajatelleet, puhuneet ja toimineet tietyllä tavalla menneisyydessä, meillä on taipumus toistaa sitä samaa kaavaa nyt ja toimia samalla tavalla. Meillä on siis joka hetki mahdollisuus muuttaa karmaa huonosta hyväksi toimimalla toisin. Eikä pelkästään omaamme. Esimerkiksi ihminen, joka on kärsinyt huonosta lapsuudesta, voi katkaista kaltoinkohtelun kierteen ja olla jatkamatta sitä omiin lapsiinsa. Hän voi päåttää ettei anna menneisyyden enää määritellä omaa toimintaansa ja toimia toisin. Hän korjaa näin paitsi omaa karmaansa, myös muiden ihmisten karmaa.