Tämän "Stieglitzin" mukaan Suomussalmi-Raatteella ei koskaan kuollut yli 20 000 puna-armeijan sotilasta vaan n. 5 000. Määrä koostuu uusimman sotatutkimuksen tiedoista koskien 163.divisioonan, 47.Armeijakunnan itsenäisten yksikköjen, 3. NKVD-rykmentin sekä 44.motorisoidun divisioonan tappioista kaatuneina ja haavoittuneina kun kadonneista vähennetään sotavankien määrä.
Mitä asiasta tuumaa uusisänmaalliset hörhöt?
Mitä asiasta tuumaa uusisänmaalliset hörhöt?
Vastaukset 35
Vanhimmat
15 000 kiveä pitäisi myydä eniten tarjoavalle urakoitsijalle. Raatteentien muistomerkki vääristää pahasti sotahistoriaa. Tätä Suomessa ei tietenkään haluta avoimesti myöntää vaikka hiljaa mielessään yhä useampi asian alkaa tunnustaa.
Mitä muita myyttejä meillä on? No ainakin Kuhlmeyn tankintuhoamishöpötykset. Eikä siellä Kiestingissä keväällä 1942 tapettu 15 000 puna-armeijan sotilasta. Sen kokonaistappiot saattoi olla hyvinkin 15 000. Tainnut sotahistorian kirjoihin mennä tappiot ja kaatuneet nimikkeet sekaisin.
”15 000 kiveä pitäisi myydä eniten tarjoavalle urakoitsijalle. Raatteentien muistomerkki vääristää pahasti sotahistoriaa. Tätä Suomessa ei tietenkään haluta avoimesti myöntää vaikka hiljaa mielessään yhä useampi asian alkaa tunnustaa. ”
Kaatuneita löytyi paikan päältä tuon verran! Vain Tarkkispojan on vaikeata fakta tunnustaa!
”Mitä muita myyttejä meillä on? No ainakin Kuhlmeyn tankintuhoamishöpötykset. ”
Ilma-aseiden tuhoilmoituksissa on kaikilla maailman mailla toivorikkautta! Todellisia lukuja vaan ei tiedetä!
”Eikä siellä Kiestingissä keväällä 1942 tapettu 15 000 puna-armeijan sotilasta. Sen kokonaistappiot saattoi olla hyvinkin 15 000. Tainnut sotahistorian kirjoihin mennä tappiot ja kaatuneet nimikkeet sekaisin.”
Ja se näyttö väitteestäsi löytyy mistä?
” Tämän "Stieglitzin" mukaan Suomussalmi-Raatteella ei koskaan kuollut yli 20 000 puna-armeijan sotilasta vaan n. 5 000. Määrä koostuu uusimman sotatutkimuksen tiedoista koskien 163.divisioonan, 47.Armeijakunnan itsenäisten yksikköjen, 3. NKVD-rykmentin sekä 44.motorisoidun divisioonan tappioista kaatuneina ja haavoittuneina kun kadonneista vähennetään sotavankien määrä. ”
Maastosta löytyi tuon verran kaatuneita! Ehkä joukossa oli harhautusmielessä tsekan jäseniä?
Kulju, Mika: Raatteen tie. Talvisodan pohjoinen sankaritarina:
Tappiot
44. divisioonalla:[2]
1 001 kaatunutta
1 430 haavoittunutta
2 243 kadonnutta[3]
82 paleltunutta
1 100 sotavankia
К. Усва:n mukaan, tutkimus tehty Kilinin jälkeen: Raatteentiellä 44.D menetti 5305 miestä ja NKV:n 3.rykmentti 1150. Kokonaistappiot 6 450 miestä.
Kuljun lukemissa sekaannusta aiheuttaa se että sotavankimäärä periaatteessa liittyy jo kadonneitten määrään sillä 44.D:llä oli kadonneita 2354. Paleltuneita 44.D:llä oli selvästi enemmän kuin 82. Yli puolet Suomussalmi-Raatteen neuvostoliittolaisesta 2800:stä paleltuneesta ja sairastuneesta tuli juuri 44.Divisioonasta.
Haavoittuneista+vähintäin+10%+menehtyi+talvisodassa.+Jopa+suomalaisilla+oli+tuo+menehtymisprosentti.
Myydään kivet Lemminkäiselle.
... ja sitten kun meillä naureskellaan miten Stalin paisutteli vihollisen tappioita. Suomalaiset syyllistyivät samanlaisiin älyttömiin väitteisiin.
” Hahahah pöhveIi on stallari;)”
Tuskinpa! Stieglitz (Tarkkispoika) puhuu taas Görlitziä ja yrittää voittaa Talvisotaa uudelleen?
Puna-armeijan kuhmuisen kilven kiilloitus vaatii jättityön työn sankarilta!
Ei siellä Suomussalmi-Raatteella kuollut 22 000 -24 000 puna-armeijan sotilasta vain noin 5 000. Suomalaisia noin 900. Sotahistorian laitoksen 1900-luvun kirjoitukset ja väitteet joutaa romukoppaan. Talvisodassa puna-armeijan sotilaita menehtyi Pavel Petrovin tutkimuksen ja sen käyttämän tietokannan mukaan 167 976 sotilasta. Suomalaisia menehtyi yli 26 000. Kokonaistappioissa suhdeluku oli vieläkin pienempi, noin 1:5.
On naurettavaa väittää että noin 38 000 miehen sotavoimasta olisi tapettu 24 000 ja 2000 otettu vangiksi omien tappioiden ollessa vain 1/30 tästä. SS-miesten lastenlapset ovat päästään vialla.
” Ei siellä Suomussalmi-Raatteella kuollut 22 000 -24 000 puna-armeijan sotilasta vain noin 5 000. Suomalaisia noin 900. Sotahistorian laitoksen 1900-luvun kirjoitukset ja väitteet joutaa romukoppaan.”
Minä taas luotan paikan päällä laskettuihin ruumismääriin ja suon kyllä, että yksi kivi upotetaan järveen edellyttäen , että se ensin sidotaan Stieglitzin (=Tarkkispoika) jalkaan!
”On naurettavaa väittää että noin 38 000 miehen sotavoimasta olisi tapettu 24 000 ja 2000 otettu vangiksi omien tappioiden ollessa vain 1/30 tästä. ”
Ottaen huomioon taistelun luonteen ja neuvostojoukkojen tyhmän strategian luvut vaikuttavat järkeviltä! Wannabe-KGB- mies Stieglitz pettyy taas!
Venäläiseen tutkimukseen sopii hyvin tämä: - Vale, emävale, tilasto, korruptio !
"Minä taas luotan paikan päällä laskettuihin ruumismääriin..."
Väittivät 24 000 puna-armeijan sotilaan kuolleen. Saivat sen päälle 2 000 sotavankia. Yht siis 26 000. Mutta niiden aseita saivat takaisin valtaamaltaan alueelta vain 5 500. Missä ne puuttuvat 18 500 asetta ovat?
Aseet otettiin suomalaisten käyttöön samantien. Neukkujen kiväärit olivat lähes uusia samoin pikakiväärit. Suomalaisten kiväärit olivat loppuunammuttuja paskoja, useilla suomalaissotilailla oli kotoa tuotu kivääri mukanaan Talvisodassa.
Siellä on todennäköisesti laskettu osa ruumiista kahteen,jopa kolmeen kertaan.
Se ei ole todennäköistä. Sen sijaan melkoinen joukko ruumiista katosi järven jäällä tai hukkui metsiin!
Nyt olisi kiireesti tarve saada 5.000 kiveä LISÄÄ, kun asia tuntuu olevan Tarkkispojalle niin tärkeä!
Käsiaseiden osalta Raatteesta olisi saatu Sotatieteenlaitoksen mukaan 4 822 kivääriä, 190 pikakivääriä ja 106 konekivääriä sotasaaliiksi ja Suomussalmen suunnalta 625 kivääriä, 33 pikakivääriä ja 19 konekivääriä. Yhteensä 5 795 käsiasetta.
Sen sijaan ei ole kerrottu miltä ajalta aseet on saatu ja onko laskelmissa mahdollisesti päällekäisyyttä. Mm. Suomussalmen osalta epäilyksiä asiassa on. Raatteentiellä merkittävä osa aseista saatiin sellaisilta jotka pakenivat metsien kautta omalle puolelleen.
” Mm. Suomussalmen osalta epäilyksiä asiassa on. Raatteentiellä merkittävä osa aseista saatiin sellaisilta jotka pakenivat metsien kautta omalle puolelleen.”
Mehän kaikki tiedämme, että puna-armeijalaisella oli paha tapa heti hylätä aseensa pienimmänkin vastoinkäymisen sattuessa!
Amerikkalaistutkimuksen mukaan saatujen sotasaaliskäsiaseiden määrä on yleensä kolmasosa pakenevan armeijan kokonaismenetyksistä. Näin ollen tässä tapauksessa se olisi tarkoittanut 17 000 kaatunutta, haavoittunutta, kadonnutta, paleltunutta.
Venäjän sota-arkistojen mukaan koko Raatteentietä ei ole koskaan ollut edes olemassakaan, saati että siellä olisi peräti joskus taannoin sodittukin!
Hehehe pöhveIi ei edelleenkään ymmärrä mikä on arkisto 😂😂😂
Ymmärtää toki, mutta Tarkkispoika (Stieglitz) ei edellenkään itse erota milloin puhuu silkkaa Görlitziä eli skeidaa!
Koko+9.Armeijan+tappiot+Talvisodassa+kaatuneina,+haavoittuneina+ja+kadonneina+31+640+ja+sairastuneet+sekä+paleltuneet+huomioiden+yht+46+529.
Neuvostoliiton 9. armeija oli Neuvostoliiton puna-armeijan yhtymä, joka perustettiin toisen maailmansodan aikana ainakin kahdesti, talvisotaan ja itärintamalle. Armeija hyökkäsi talvisodassa Kantalahden ja Seesjärven välisellä alueella päätavoitteenaan Oulu.
Armeija perustettiin 17. marraskuuta 1939 Vienan Kemiissä.Talvisodan alkaessa 9. armeija oli keskitetty Vienan Kemiin ja se alistettiin 9. joulukuuta Stavkan johtoon. Armeijan esikunta oli Juntusrannassa. Armeijan tehtävänä oli katkaista Suomi kapeimmalta kohdin valtaamalla Oulun-Kemin-Tornion alue. Armeija ryhmitti Sallaan kaksi divisioonaa, Suomussalmelle kaksi divisioonaa ja Kuhmoon yhden. Lisäksi Lieksan suuntaan oli varattu vahvennettu rykmentti suojaamaan sivustaa.
9.Armeijan vasemman sivustan suojana oli patteristolla ja panssarivaunukomppanialla vahvennettu jalkaväkirykmentti 529, joka oli saapunut Tuulivaaraan marraskuun puolivälissä. Rykmentin tehtävänä oli sitoa ja lyödä vastassaan olleet suomalaisjoukot sekä vallata Lieksa, mikä katkaisisi Joensuun ja Kontiomäen välisen junaradan. Saamansa tehtävän mukaisesti rykmentti yli rajan Kivivaarassa 30. marraskuuta kello 7. Suomalaisten erillisten pataljoonien 12 ja 13 sekä kevyt osasto 9:n torjumana rykmentti vetäytyi takaisin rajan taakse joulukuun lopulla.
54. divisioonan tehtävänä oli tuhota rajaa puolustavat erillinen pataljoona 14 sekä erillinen komppania Kaasila ja vallata Kuhmo, joka oli samalla ensimmäisenä tavoitteena. Hyökkäystä tuli jatkaa Sotkamoon ja edelleen Kajaaniin ja Ouluun. Divisioonan kärkenä hyökännyt jalkaväkirykmentti 118 ylitti valtakunnan rajan Laamasenvaarassa 30. marraskuuta kello 9.45 ja se saapui iltaan mennessä Riihivaaraan. Joulukuun alkupäivinä divisioonana kärkenä toiminut JR 118 saavutti Rastin tienhaaran.
Tammikuun 1940 loppuun mennessä divisioona oli luopunut hyökkäyksestä ja linnottautunut tien varteen. Alueelle siirretty Suomen 9. divisioona sai 54. divisioonan tukikohdat eristettyä toisistaan helmikuun puoliväliin mennessä. Saarretun divisioonan avuksi lähetetyt hiihtojoukot tuhottiin. Mottien laukaiseminen oli edelleen kesken rauhan astuessa voimaan 13. maaliskuuta.
9.Armeijan taistelujoukkojen kokoonpano oli:
Erityinen armeijakunta, M. S. Shmyrov
.......88. divisioona
.....122. divisioona
XLVII armeijakunta, I.F Danitsev
.....163. divisioona, Andrei Zelentsov
.............Jalkaväkirykmentti 529 (alistettu 54. divisioonalle)
..............Jalkaväkirykmentti 662, eversti Sarov
..............Jalkaväkirykmentti 759
...............Tykistörykmentti 365
...............Panssaripataljoona 365
......44. divisioona, Aleksei Vinogradov
...............Jalkaväkirykmentti 15
..............Jalkaväkirykmentti 212
..............Jalkaväkirykmentti 222
...............Tykistörykmentti 31
...............Haupitsirykmentti 166
...............Panssaripataljoona 391
......54. vuoristodivisioona, Nikolai Gusevski 16. marraskuuta alkaen 9. armeijassa
...............Vuoristojalkaväkirykmentti 81 (alistettu 163. divisioonalle)
...............Vuoristojalkaväkirykmentti 118
...............Vuoristojalkaväkirykmentti 337
..............Jalkaväkirykmentti 529
...............Tykistörykmentti 86
...............Panssaripataljoona 97
Elikkä+käytännössä+lähes+30+000+miehen+taistelutappiot+kolmelle+puna-armeijan+divisioonalle+sekä+yhdelle+rykmentille+105+päivän+taisteluissa.+Niistä+vajaat+40%+Suomussalmi-Raatteella+joulukuussa+ja+tammikuun+ensimmäisen+puoliskon+aikana+ja+loput+Kuhmon+ja+Lieksan+suunnalla+sekä+laajalla+korpialueella+Sallasta+Lieksaan+pienimuotoisissa+kahakoissa.
"Nousiko Raatteentie eräiden komentajien päähän varsinkin kun eivät edes tienneet ettei siellä tapettu edes 20 000 vihollissotilasta vaan reilu 3 000?"
TOSIN maastosta löytyi sodan jälkeen 27.500:n venäläisen ruumiit, joka jurppi niin suuresti Tarkkispoikaa, että hän piilotti niistä vajan taakse 24.000 kpl:-D
"TOSIN maastosta löytyi sodan jälkeen 27.500:n venäläisen ruumiit,"
Tuo on täyttä huuhaaväitettä. Suomussalmella tiedetään vain muutaman tuhannen ruumiit löytyneen. Luotiin myytti kun kyläläiset luulivat että "vaikka meidän kyliltä löytyi vain 50 ruumiit niin ehkäpä muualla on ollut paljon enemmän..."
Suomussalmi-Raatteen jälkeen suomalaisten olisi pitänyt tyytyä Kuhmon suunnalla puolustukseen eikä pyrkiä älyttömään mottisotaan. NL pystyi huoltamaan ilmaherruuden ansiosta motteja joiden vahtiminen sitoi turhaan joukkoja.
Kuhmo oli oikeastaan kylmä suihku suomalaisjoukoille ja osoitus miten lapsenkengissä koko korpisodankäynti oli talvella 1939-40. Ei ihme että Kuhmosta vähän halutaankin puhua ja höpötys keskitetään Raatteen tien myytteihin ja legendoihin.
"Kuhmo oli oikeastaan kylmä suihku suomalaisjoukoille ja osoitus miten lapsenkengissä koko korpisodankäynti oli talvella 1939-40. Ei ihme että Kuhmosta vähän halutaankin puhua ja höpötys keskitetään Raatteen tien myytteihin ja legendoihin."
Tarkkispoikaa jurppii kun hänen mielestään tapposuhde Kuhmossa ei ole suomalaisille tarpeeksi edullinen?
Talvisodan tappiot Kuhmon rintamalla
Neuvostoliittolaisia kaatui n. 10 500 (suomalaisten hautaamat)
Neuvostoliittolaisia haavoittui n. 15 000
Neuvostoliittolaisia jäi suomalaisten vangiksi n. 400
Suomalaisia kaatui n.1 600
Suomalaisia haavoittui 3 123
Suomalaisia katosi 132
"Neuvostoliittolaisia kaatui n. 10 500 (suomalaisten hautaamat)"
Taas yksi myytti lisää. Täysin hatusta temmattu lukema kuten Raatteentielläkin.
Suomalaisilla oli merkillinen taipumus paisutella puna-armeijan tappioita. Ensinnäkin Talvisodassa suomalaisten tulivoima oli aika heikkoa eikä asetelmat Kuhmossa olleen juuri paremmat. Puuttuu murskaavaa tulta ampuva tykistö kun lähes kaikki tykit olivat 75-76 mm kanuunoita. Huonosti metsäiseen kumpuavaan maastoon soveltuvat. Heittimit kaikki keveitä 50-81 mm. Konepistooleja yleensä 1-2 joukkueessa. Pikakivääri Lahti-Saloranta heppoinen vekotin. Ainoa tehokas tappoase oli Maxim-konekivääri. Talvisodan jatkuessa riviin astui toinen toistaan kehnommin koulutettuja iäkkäitä nostomiehiä joista ei ollut oikein kovaan sotaan.
Se on laskettu luku? Onko itselläsi parempi ja laskettu? Tuskinpa ja pelkkä mutu ei riitä!
” Suomalaisilla oli merkillinen taipumus paisutella puna-armeijan tappioita. ”
Vain suomalaisillako? Muistatko paljonko NL väitti suomalaisia kaatuneen Talvisodassa?
”Ensinnäkin Talvisodassa suomalaisten tulivoima oli aika heikkoa eikä asetelmat Kuhmossa olleen juuri paremmat. Puuttuu murskaavaa tulta ampuva tykistö kun lähes kaikki tykit olivat 75-76 mm kanuunoita. Huonosti metsäiseen kumpuavaan maastoon soveltuvat. ”
Totta sekin, mutta ennekaikkea puuttui ammuksia niihin!
”Heittimit kaikki keveitä 50-81 mm. ”
Todellisuudessa vain 81 mm. Onneksi NL tuli apuun ja toimitti nopeasti hyviä 120 mm:n krh:ta ammuksineen!
”Konepistooleja yleensä 1-2 joukkueessa. ”
Talvisodassa tajuttiin aseen tehokkuus ja tuotanto kiihtyi!
”Pikakivääri Lahti-Saloranta heppoinen vekotin. ”
Totta! Onneksi myös vastustaja pulman ymmärsi ja toimitti meille nopeasti erinomaisia Degtarjev-pikakivääreitä, jotka saivat Suomessa lempinimen ’Emma’!
”Ainoa tehokas tappoase oli Maxim-konekivääri. ”
Totta! Painava, mutta tehokas. Suomalaisessa versiossa oli kihdytin ja teräsvahvistetut patruunavyöt.
”Talvisodan jatkuessa riviin astui toinen toistaan kehnommin koulutettuja iäkkäitä nostomiehiä joista ei ollut oikein kovaan sotaan.”
Jatkosotaan mennessä koulutettiin loputkin. Joukossa oli runsaasti ’säästösyistä’ vapautettuja alle 30-vuotiaita. Kyllä heistä oli kuitenkin kahdesti pysäyttämääbn suurvalta-armeijan hyökkäyksen!