MIHIN FILOSOFIAA ENÄÄN TARVITAAN

Mitä muutakaan ne omituiset höpöttäjät (filosofit) tekisivät? Ministeripestejäkin on niin vähän jaossa...

Käsiteanalyysia
Uusilla ideoilla leikittelyä
Hyvän elämän edellytyksien pohdinta
Ajatusten selkiintymisen harjoittelua.

Muut voi jatkaa..

Filosofiaa tarvitaan, jotta saamme Jukka Hankamäen kaltaisia neroja, joilla on filosofin koulutus mutta mielipiteet kuin satunnaisesti kadulta bongatulla persujen äänestäjällä.

No jos halutaan taantua luolamiehen tasolle, niin jätetään vaan kehittävä ajattelu pois.

Filosofit haluaisivat varmaan näyttäytyä erilaisen ajattelun evankelisteina. Tehdään irtiottoa uskomuksista, uusi katsontakulma johtaa uuteen tietoon. Ainakin joskus. Tai sitten ehkä jotain muuta ylevää, kuten syvempää ja systemaattisempaa strukturoitua ajatuksen kehitystä, argumentointia oikeaoppisesti, tiedon jyvien yhdistelyä ja validointia, joka johtaa parempiin lopputuloksiin. Se miten iso yleisö ehkä asia näkee voi olla toinen, kuten että oletetaan sen merkkaavan sitä, että filosofi on valmis hyväksymään mitä tahansa kenen tahansa lausumana ja täräyttämään siihen jotain nasevaa perään. Tai uskotaan, että "filosofointi" tarkoittaa tyhjänpäiväistä spekulointia aiheesta kuin aiheesta, ja filosofi olisi luonnollisesti se joka tätä enimmäkseen tekee. Tai että kirjoja on luettu muutama liikaa, jonka takia kosketuspinta arkitodellisuuden on päässyt hieman "karkaamaan".
Niko. Jos tuo pitäisi paikkaansa, voisi olla yksi filosofisen keskustelun paikka se onko kumpikaan käsitys lähelläkään totuutta ja mistä voisi johtua iso ero oman kuvan ja muiden kuvan välillä.

Hyvä avaus!

Kysymyksesi on filosofiaa. Osoitit yksiselitteisesti tarvitsevasi sitä.

Filosofia on samassa sarjassa uskonnon kanssa. Vanha, sekä nykyaikaan sopimaton ja kyvytön antamaan vastauksia. Tieteellinen ajattelu sinänsä on jo niin kehittynyttä, että perinteistä filosofista pohdiskelua todellisuudesta ja sen olemuksesta ei enää tarvita. Filosofia tänäpäivänä on about sama kuin helmitaulu elektronisten laskinten aikakaudella.

Filosofiaa tarvitaan, ettei tulisi niin paljon Väyrysiä eikä persuja eikä anti- intellektuaalista hömppää joka alalla.

Filosofian harrastajat itse taas sortuvat intellektualisoimaan ja rationalisoimaan, liialliseen skeptisismiin ja joskus sofistikoimaan eli viis välittämään asioiden arvojärjestyksestä tai oleellisuudesta, ja joskus sorrutaan kuivakkuuteen.

Psykologiaa taas tarvitaan, ettei valtaan pääsisi niin paljon psykopaatteja ja luonnehäiriöisiä niinkuin nyt näkyy suurvalloissa.

Mutta mönkään kaikki kuitenkin menee, koska ihmiset eivät näy tekevän parannusta. Filosofia nyt ainakin on voimaton siinä asiassa. Väline tämä vain on. Kaikki riippuu asioista joihin filosofit eivät pääse vaikuttamaan eikä filosofiset konstit riitä.

Filosofia on viisauden rakastamista. Raamatun mukaan Jumala antaa viisautta kaikille, jotka sitä Häneltä pyytää. Jos on hankala tilanne, kokeile pyytää viisautta . Itsellä toimii hyvin.

Filosofiaa tarvitaan vastaamaan mm. näihin kysymyksiin, jotka on lähellä fysiikkaa:

-Mikä on todellisuuden perimmäinen luonne?
-Miksi universumi on olemassa?
-Onko meillä vapaata tahtoa?
-Miksi fysiikan lait ovat ylipäätään sellaisia kuin ovat?

Se, että filosofialla ei ole mitään annettavaa esim. kosmologialle, ei vielä tee filosofiasta täysin turhaa.

Se on hyvä olla, jos esim. Luppoaikaa on eikä ole mitään muutakaan, niin on hyvä uppoutua pohtimaan maailmaa.

Ei mihkään, kaiken saa kaupasta.

Vakavasti. Teesinne että filosofia olisi akateeminen oppiaine. Kunnollista filosofiaa ei ole vielä luotu. Siksi todellinen filosofia voi olla vain uuden luomista, eikä sitä voi vanhan päälle luoda, koska ymmärrys vaatii luovuutta ja luovuutta ei voi ulkoa luetun päälle rakentaa.

Philosophy: the final frontier. These are the voyages of the independent thinkers.

Nakkikioskifilosofiaa tarvitaan nakkikioskilla. Hulluja kyselet!

Filosofia on vanhakantaista ajattelutapaa, joka kehittyy hitaasti, josta tieteellinen ajattelu on ajanut jo kauan sitten ohi. Filosofia on muinaisjäänne ja perinne, josta on hankala päästää irti.

Äänestä persuja ja Suomi takaisin niin ei mitään filosofiaa sen jälkeen tarvita. Filosofia on vihervasemmistolaista ja antifaa kuten amerikan persut öyhöttävät. Sellaista kuten: lainsäädäntö ja oikeuslaitos, hyvä elämä, maailmankaikkeuden ymmärtäminen, ihmiskunnan selviytyminen tulevaisuudessakin, elämän perusteiden tunteminen, matematiikka. Kuka tuosta on muka kiinnostunut ei me persut ainakaan.

Filosofin tarkoitus on herättää ihmisessä ajattelun alku. Platon ei huhupuheiden mukaan mitään koulukuntaa perustanut vaan kysyi kysymyksiä kohtaamiltaan ihmisiltä. Samoin oli asianlaita Kun Tsella ja Gautamalla.

Silloin kun kysymyksien esittäminen ( filosofia ) kyseenalaistetaan ollaan Putinin, Orbanin, Trumpin, Hitlerin osoittamalla tiellä kohti Persulandiaa. Siitä mistä ei voi puhua on vaiettava. Nyt siis jos filosofiasta ei voi puhua niin siitä on vaiettava.

Tulevaisuuskritiikki.
Se on ajankuvan mukaista pohdintaa.
Kykenemmekö näkemään jo nyt minkälaisessa yhteiskunnassa haluamme lastemme elävän 2050?

Eikö tuo ole sama kuin kysyttäisiin mihin viisautta tarvitaan?

Tiede ei ole irrallinen asia filosofiasta ja maailmankatsomuksista ja yhteiskunnasta ja universumista. Kaikki asiat ovat jollakin tavalla yhteydessä toisiinsa. Maailmankatsomus vaikuttaa siihen, miten nämme tieteen ja todellisuuden, totuuden. Tietysti on hyödyllistä harrastaa tiedettä aivan irrallaan muista asioista ja fysiikkaa irrallaan muista tieteistä, mutta välillä on taas huomattava tämä yhteys ja mitä se merkitsee, ja se on filosofiaa, tai sitten fyysikon ym tiedemiehen on siinä kohdassa ajteltava filosofisesti, tehtävä filosofiaa.

Filosofiaa tarvittaisiin enemmän. Ihmiskunta on tullut entistä hullummaksi ja sokeammaksi itseään kohtaan. Samaan aikaan ihmiset puhuvat toista ja ovat täysin sokeita toiminnalleen.
Elämme nykyaikaa, mutta ihmiset elävät kuitenkin täysin piilossa olevien käytäntöjen mukaan.

Nimimerkki: Professori Realisti (XPR-0157)

Wikipedian mukaan filosofisiin menetelmiin kuuluvat ainakin: kysymysten esittäminen (ja siis myös mm. taustaoletusten eksplikointi ja niiden kyseenalaistaminen), kriittinen keskustelu (dialektiikka), (väitteiden) järkiperäinen (rationaalinen) perusteleminen ja ylipäätään systemaattinen esitystapa (ja myös mm. tarkoituksenmukaisten käsitteiden ja kielellisten ilmausten riittävän täsmällinen käyttö).

Noita yleisluonteisia; historiallisesti alunperin nimenomaan ns. filosofisia "menetelmiä"/toimintatapoja, sovelletaan tietenkin nykyään muissakin tieteissä; siis ainakin *uuden* tieteellisen tiedon tuottamisprosessin yhteydessä, vaikkakin vähemmän esim. silloin, jos vain sovelletaan jo olemassaolevaa tietämystä ja etenkin tietenkin, jos sitä sovelletaan automatisoidusti ja tietysti myös, jos esim. ei edes perusteta toimintaa tieteelliseen tietoon, vaan vain esim. uskonnollisiin, poliittisiin tai populistisiin oletuksiin ja toki niitä sovelletaan hyvin yleisesti myös muussakin kuin tieteellisessä toiminnassa...

Filosofian tutkimuskohteita kuitenkin ovat etenkin sellaiset olemassaolon (ontologia), todellisuuden, tiedon (epistemologia), moraalin (etiikka), päättelysääntöjen (logiikan), tieteen (tieteenfilosofia), kielen (kielifilosofia) ja mielen/tietoisuuden perustavanlaatuiset ominaisuudet, joilta osin erityistieteet eivät ainakaan vielä ole kyenneet tuottamaan uutta luotettavaksi osoitettua tietoa ja siltä osin kuin filosofia tutkii sellaisia kohteita, joista ei ylipäätäänkään voida tuottaa luotettavaa tietoa, niin sitä taidetaan tarvita yhtä paljon kuin ennenkin; tuon tiedon tuottamiseen, mutta tuolta osin ongelmana on se, että ei välttämättä tiedetä tai edes voidakaan tietää, että mistä kohteista voidaan ja mistä ei voida tuottaa luotettavaa tietoa jne.

Toisaalta tähän liittyviä filosofisia kysymyksiä ovat se, että: mitä arvoa tiedolla mahdollisesti on, millä edellytyksillä sitä mahdollisesti voidaan pitää luotettavana ja mihin tuollaisia pohdintoja mahdollisesti tarvitaan ja mitä arvoa niillä mahdollisesti on; riippumatta esim. siitä, että kyetäänkö niiden avulla edes tuottamaankaan luotettavaksi osoitettavissa olevaa tietoa jne.

Kaikenkaikkiaan, filosofiassa on tapana esittää ns. hankalia kysymyksiä ja ei siis ole kovinkaan yllättävää, että niihin on usein myös hankala löytää; ainakaan filosofisesti, ainakaan täysin tai välttämättä lainkaan tyydyttäviä vastauksia ja eräs oleellinen asia filosofiaan liittyen onkin tuon esitettävien kysymysten "haasteellisuustason asettamisen filosofia", eli: kuinka hankalia kysymyksiä kannattaa esittää ja millä perusteilla ja kuinka hankalia kysymyksiä toisaalta kannattaa jättää esittämättä ja millä perusteilla.

Jotkut tarttee vilosohviaa taidepuhuntaan. Jos ei puhu epäselvästi ja korkeelentosesti, ei oo uskottava. Me kyöpelit taas ollaan niiku tieteellisii, niet mei tarvita sitä mihiskään.