Miksi keskusta palaa taas mahtipuolueeksi

Äänestäjät ja äänet on siellä jossain kuitenkin, jotka palaa kotiin. Tähdenlentoja aina on, mutta jos ei äänestäjille lupaamia toteudukkaan, silloin äänestäjät vaihtaa puoluetta. Demokratiaa parhaimillaan.
Puoluekenttä ollut pitkään kolmen kauppa -keskusta -sdp ja -kokoomus, johon ollaan palaamassa. Keskustan ääniä ollut lainassa perussuomalaisilla, on äänet siitä miksikään muuttuneet ? -ei ole, ne palailee siitä pikkuhiljaa takaisin. Nähdään esim palstoillakin mitä kielä persut käyttää, heillä kuin tuli hännän alla, "viimeisiä huutoja"
Kuin kommunistit aikoinaan, ennen viimeisiä korahduksiaan, vaikka jokunen hajaääni yhäkin heillä kuuluu.

Viime eduskuntavaaleissa yksikään puolue ei päässyt lähellekään 20 prosentin ääniosuutta. SDP vei suurimman puolueen tittelin ja pääministerin salkun alle 18 prosentin ääniosuudellaan. Perussuomalaiset ja kokoomus jäivät niukasti rannalle.
Tänä päivänä äänestäjät liikkuvat vilkkaasti sekä vaaleissa että kannatyskyselyissä.
Puoluepolitiikkaan ja vakiintuneisiin puoluekantoihin sosiaalistumisen mekanismit ovat murtuneet ja pysyväluonteinen puoluekiinnittyminen on aiempaa epätodennäköisempää.
– Tämä tullee edelleen lisäämään valitsijoiden liikkuvuutta eduskuntavaaleissa ja vahvistamaan tilannekohtaisten asiakysymysten merkitystä puoluevalintojen määrittäjänä. Kevään 2019 eduskuntavaaleissa oli suurin piirtein sama osuus vakaita, liikkuvia ja nukkuneita äänestäjiä kuin vuoden 2015 vaaleissa.
– Liikkuvien äänestäjien osuuden putoaminen keskimääräiselle tasolle vuoden 2011 vaalien jälkeen tarkoittaa käytännössä sitä, että perussuomalaisten merkittävä kannatuslisäys ja sen voittamat äänet ovat jääneet ainakin 2010-luvun vakiintuneeksi piirteeksi suomalaiseen puoluekannatusasetelmaa.

Perinteinen puoluekenttä murtui, perussuomalaiset ajautuu yhä enemmän eristyksiin muista. Perussuomalaisilla on eniten kannattajia nukkuvien puolueessa.
Puoluekenttää viime vuosikymmeninä hallinneiden kolmen suuren puolueen: SDP:n, keskustan ja kokoomuksen, yhteinen ääniosuus jäi 48,5 prosenttiin.
Äänestäjien enemmistö valitsi ensimmäisen kerran jonkin muun puolueen tai ryhmittymän ehdokkaan. Perussuomalaisten ja vihreiden yhteenlaskettu ääniosuus nousi 29 prosenttiin. Puolueuskollisten äänestäjien osuus koko valitsijakunnasta on pysynyt 1990-luvulta alkaen alle 50 prosentissa.
– Liikkuvia äänestäjiä oli vuonna 2019 kaikista eduskuntavaalien äänioikeutetuista joka neljäs ja äänestämättä jättäneitä 28 prosenttia. Äänestäneistä valitsijoista liikkuvia äänestäjiä oli reilu kolmannes

Eduskunnassa SDP (40 kansanedustajaa), kokoomus (38) ja keskusta (30) säilyttivät kuitenkin enemmistönsä (108 eduskuntapaikkaa).
Kevään 2015 vaaleissa perussuomalaisten ja vihreiden yhteinen äänisaalis oli hieman yli 26 prosenttia. Keskusta, kokoomus ja SDP keräsivät silloin yhteensä lähes 56 prosenttia kaikista äänistä. Taloustutkimuksen Ylelle tekemissä puoluekannatusmittauksissa perussuomalaisten ja vihreiden yhteiskannatus oli huipussaan marraskuussa 2019 yhteensä 38,2 prosenttia. Samaan aikaan SDP:n, kokoomuksen ja keskustan yhteissuosio vajosi 42,4 prosenttiin.

Koronakriisi on nostanut jälleen erityisesti pääministeripuolue SDP:n suosiota ja tuoreimmassa mittauksessa elokuussa 2020 SDP:n kokoomuksen ja keskustan yhteenlaskettu kannatus nousi 51 prosenttiin. Perussuomalaisille ja vihreille mitattiin yhteensä 30,5 prosentin kannatus.Politiikan ilmastonmuutos.
Keskustelut ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta nousivat kevään 2019 vaalitaistelussa tärkeiksi aiheiksi, joissa vihreät ja perussuomalaiset asettuivat vastavoimiksi ja vastakkainasettelu suosi molempia.

Perussuomalaisten ja vihreiden ehdokkaiden äänestäminen on tarjonnut monille valitsijoille mahdollisuuden äänestää vaaleissa uusien asiakysymysten ja tärkeiksi koettujen arvojen puolesta.
– Sitä vastoin perinteisten suurimpien puolueidemme yleispuoluekehitys ja asema oppositiopuolueena ei enää tuo niille samassa määrin ääniä vaaleissa kuin ennen. Tällainen kehitys viittaa totuttujen poliittisten jakolinjojen murtumiseen.