Jehovan todistajien lahko noudattaa raamatusta poikkavia tapoja ja oppeja monessakin asiassa.
Yksi tälläkin palstalla usein esiin tullut asia on eronneisiin tai erotettuihin suhtautuminen.
Jehovan todistajilla on tapana nimittää tuollainen henkilö 'luopioksi' ja kieltää ketään toista Jehovan todistajaa olemaan missään tekemisissä tuon henkilön kanssa. Jopa omat läheisimmät sukulaiset joutuvat karttamaan tuota henkilöä.
Raamatulla Ja Jeesuksella oli kokonaan erilainen käsitys siitä, miten tuollaisiin kadonneisiin lampaisiin piti suhtautua.
Jeesus opettaa:
15:2 Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan."
15:3 Niin hän puhui heille tämän vertauksen sanoen:
15:4 "Jos jollakin teistä on sata lammasta ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää erämaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes hän sen löytää?
15:5 Ja löydettyään hän panee sen hartioillensa iloiten.
15:6 Ja kun hän tulee kotiin, kutsuu hän kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut.'
15:7 Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.
Vaikuttaa siltä, että Jehovan todistajat mieluummin rakentavat muurin lammaslaumansa ympärille, ettei laumasta eksyneet lampaat vahingossakaan pääse takaisin.
Jehovan todistajien suhtautuminen 'luopioihin' vaikuttaa itsestäni lähinnä noiden kadonneiden lampaiden kivittämiseltä niin, etteivät ne vahingossakaan lähestyisi laumaansa.
Miksi Jehovan todistajien oppi ja toiminta poikkeaa niin monessa asiassa siitä, mitä raamattu opettaa?
Yksi tälläkin palstalla usein esiin tullut asia on eronneisiin tai erotettuihin suhtautuminen.
Jehovan todistajilla on tapana nimittää tuollainen henkilö 'luopioksi' ja kieltää ketään toista Jehovan todistajaa olemaan missään tekemisissä tuon henkilön kanssa. Jopa omat läheisimmät sukulaiset joutuvat karttamaan tuota henkilöä.
Raamatulla Ja Jeesuksella oli kokonaan erilainen käsitys siitä, miten tuollaisiin kadonneisiin lampaisiin piti suhtautua.
Jeesus opettaa:
15:2 Mutta fariseukset ja kirjanoppineet nurisivat ja sanoivat: "Tämä ottaa vastaan syntisiä ja syö heidän kanssaan."
15:3 Niin hän puhui heille tämän vertauksen sanoen:
15:4 "Jos jollakin teistä on sata lammasta ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää erämaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes hän sen löytää?
15:5 Ja löydettyään hän panee sen hartioillensa iloiten.
15:6 Ja kun hän tulee kotiin, kutsuu hän kokoon ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: 'Iloitkaa minun kanssani, sillä minä löysin lampaani, joka oli kadonnut.'
15:7 Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.
Vaikuttaa siltä, että Jehovan todistajat mieluummin rakentavat muurin lammaslaumansa ympärille, ettei laumasta eksyneet lampaat vahingossakaan pääse takaisin.
Jehovan todistajien suhtautuminen 'luopioihin' vaikuttaa itsestäni lähinnä noiden kadonneiden lampaiden kivittämiseltä niin, etteivät ne vahingossakaan lähestyisi laumaansa.
Miksi Jehovan todistajien oppi ja toiminta poikkeaa niin monessa asiassa siitä, mitä raamattu opettaa?
Vastaukset 35
Vanhimmat
Näköjään voi tyhjästäkin nyhjästä. Selväähän on, ettei kaikista entisistä jehovantodistajista tule luopioita, vaikka he olisivatkin uskosta luopuneita.
Uskon että tiedät myös ne raamatunkohdat, joita jehovantodistajat käyttävät perusteluna toiminnalleen. Jos et, eivät ainakaan lainaamasi niitä kumoa...
Olen kiinnostunut myös kommentistasi kommenttiini:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000007497181
Viestisi ovat aina olleet aina varsin mielenkiintoisia, mutta nyt niiden asiapitoisuus alkaa olla varsin laskujohteinen... Harmi.
Niinhän se on että jehovat ottavat Raamatunlauseita sieltä täältä ja usein erottavat ne asiyhteydestä ja vain sellaisia tekstejä mitkä jotenkin tukevat heidän omaa ideologiaansa
Tiedän toki, miten Jehovan todistajat perustelevat erottamismenettelyään. Voisikin kenties ajatella, että tuo 'veljeksi kutsuttuihin' annettu kielteinen suhtautuminen on raamatun mukainen siinä mielessä, että ne ihmiset, jotka eivät halua lahkon(ne) toimintatapojen mukaan elää, mutta eivät itse kykene lahkosta(nne) irtautumaankaan, niin heidät pitää raamatun mukaan erottaa.
Tämä Jeesuksen vertaus koskee mielestäni ennenkaikkea niitä, jotka itse ovat lahkostanne lähteneet. Jos olen oikein teidän entisten jäsentenne näkemyksiä ymmärtänyt, niin suhtautumisenne heihin on vieläkin jyrkemää, kuin noihin erotettuihin. Jotenkin tuntuu siltä, että Jehovan todistajien järjestö ikäänkuin loukkaantuu enemmän ihmiseen tuossa tapauksessa ja ärsyyntyy siksi siitä enemmän.
Nuo itse pois jääneet eli eronneet ovat kuitenkin juuri noita Jeesuksen esimerkin mukaisia kadonneita lampaita kaikkein konkreettisimmillaan. Lisäksi itse näen myös noiden erotettujen kuuluvan erottamisensa jälkeen käytännössä tuohon kadonneiden lampaiden ryhmään.
Lienee kylmä tosiasia kuitenkin, ettei Jehovan todistajia kadonneet lampaat kiinnosta tippaakaan. Jeesuksen esimerkin vastaisesti Jehovan todistaja ovat sitä iloisempia, mitä kauemmas nuo kadonneet lampaat saa ajettua. Mieluiten niin, ettei niitä näy eikä kuulu enää koskaan.
Tästä asiasta kirjoittaminenko on 'tyhjästä nyhjäisemistä'?
Ymmärrän hyvin, että Jehovan todistajista tuntuu hyvin kiusallisilta kaikki ne raamatun vastaiset joko opit tai sitten toimintatavat, joiden olemassaolon paljastan näin 'julkisesti' netin keskustelupalstoilla.
Kannattaa miettiä sitä, mistä tuo asenteesi kumpuaa ja mitä se kertoo.
Pyytämääsi toisen avauksen kommentointiin:
En sanonutkaan, ettei Jumalan nimeä käytetty juutalaisten keskuudessa LAINKAAN. Kysymys oli siitä, ettei sitä saanut TURHAAN lausua.
Käytinkin tässä yhteydessä Jehovan todistajien kohdalla sanaa ARKEISTAMINEN, eli mielestäni Jehovan todistajilta puuttuu kunnioittava suhtautuminen tuohon nimeen. Sanaa Jehova käytetään kaikessa arkipäiväisessä puheessanne eikä se ole lainkaan sen kunnioitetummassa asemassa kuin vaikka Matti tai Maija.
Jos tapaanne puhua Jumalastanne vertaa ihmisten tapaan puhutella kuningasta tai presidenttiä, niin siinä on nähtävissä valtaisa ero.
Ja valitettavasti vain siihen suuntaan, että teiltä puuttuu kaikki kunnioitus Jumalaanne ja hänen nimeään kohtaan. Mikä juutalaisilla kuitenkin oli.
Teidän puheessanne Jehova on suunnilleen samassa asemassa, kuin joku Rekku. Rekku istu... Rekku anna tassu... Rekku hae jne.
Niin se vain on. Pidät itse siitä tai et.
> Lienee kylmä tosiasia kuitenkin, ettei Jehovan todistajia kadonneet lampaat
> kiinnosta tippaakaan. Jeesuksen esimerkin vastaisesti Jehovan todistaja ovat sitä
> iloisempia, mitä kauemmas nuo kadonneet lampaat saa ajettua. Mieluiten niin,
> ettei niitä näy eikä kuulu enää koskaan. Tästä asiasta kirjoittaminenko on 'tyhjästä
> nyhjäisemistä'?
Omin silmin ympäri Suomea ja maailmaa näkemäni mukaan jehovantodistajat eivät tee niinkään eroa (suhtautumisessa) eronneisiin ja erotettuihin kuin niihin, jotka entisinä jehovantodistajina ottavat aktiivisen vastustajan roolin. Ja se on varsin inhimillistä.
Todellisia kadonneita lampaita varten heillä on omat järjestelynsä.
> Ymmärrän hyvin, että Jehovan todistajista tuntuu hyvin kiusallisilta kaikki ne raamatun
> vastaiset joko opit tai sitten toimintatavat, joiden olemassaolon paljastan näin 'julkisesti'
> netin keskustelupalstoilla. Kannattaa miettiä sitä, mistä tuo asenteesi kumpuaa ja mitä se kertoo.
Minulle sopii oikein hyvin toimesi epäkohtien paljastamiseksi. Korjaan vain asiavirheitä. Nyt asiavirhe oli väite siitä, etteivät jt:t toimi kadonneiden lampaidensa löytämiseksi. Ja kyllä paluuliikennettä onkin niin eronneista kuin erotetuistakin ja oltiin allekirjoittanuttakin ohjaamassa tällä viikolla takaisin kapealle tielle.
> En sanonutkaan, ettei Jumalan nimeä käytetty juutalaisten keskuudessa LAINKAAN.
> Kysymys oli siitä, ettei sitä saanut TURHAAN lausua.
> Käytinkin tässä yhteydessä Jehovan todistajien kohdalla sanaa ARKEISTAMINEN,
> eli mielestäni Jehovan todistajilta puuttuu kunnioittava suhtautuminen tuohon nimeen.
> Sanaa Jehova käytetään kaikessa > arkipäiväisessä puheessanne eikä se ole lainkaan
> sen kunnioitetummassa asemassa kuin vaikka Matti tai Maija.
Sanaa Jehova käytettiin nk. jumalan kansan keskuudessakin kaikessa arkipäiväisessä puheessa eri yhteyksissä tai eri sanoissa ilmeten. Todellisuudessa jt:t lausuvat jumalansa nimeä kunnioittavaa pelkoa tuntien, vaikkakin määrällisesti enemmän kuin muut. Itselleni ei olisi koskaan tullut mieleenkään käyttää nimeä epäkunnioittavasti - ei vieläkään, vaikken nimenhaltijan olemassaoloon uskokaan.
Olkoon asia muiltaosin käsitelty (laitoin oikeastaan tänään osin kommentointisi innoittamana KADONNEITA LAMPAITA koskevan avaukseni alle otsikon PAHAN POISTAMINEN, käyhän kurkkaamassa), mutta yhteen pikku juttuun kysyisin hieman perustelua:
>>Sanaa Jehova käytettiin nk. jumalan kansan keskuudessakin kaikessa arkipäiväisessä puheessa eri yhteyksissä tai eri sanoissa ilmeten
Tähän olen vastannutkin. Nimet joissa jumalan nimi esiintyy löytää parhaiten englanninkielisistä nimistä:
- Yehoshua, Joshua, Hosiyah
- Yehonathan
- Yehonadab
- Isaiah
- Yirmejah
- Yehochanan, Hanniyah
Jos toistuva käyttö on oma kättäpidempäsi, jo juuri halleluyah-lauseen ilmeinen toistuvuus on sen kumoava vastaväite...
Mikä on oma kättäpidempäsi siitä, että jehovantodistajan jumalan nimen toistuva käyttö on:
1. turhaa
2. epäkunnioittavaa
näet, mutta näet myös Jeesuksen sanoissa piilorivejä, joita ei siellä ole.
><
Nuo itse pois jääneet eli eronneet ovat kuitenkin juuri noita Jeesuksen esimerkin mukaisia kadonneita lampaita kaikkein konkreettisimmillaan. Lisäksi itse näen myös noiden erotettujen kuuluvan erottamisensa jälkeen käytännössä tuohon kadonneiden lampaiden ryhmään.
><
Jeesus ei kertonut, että seurakunnasta erotetut olisivat juuri noita kadonneita lampaita. Hän tarkoitti pikemminkin niitä, jotka ovat lampaan kaltaisia, mutta eivät tiedä mikä on totuus. Heitä tuli etsiä, kuten todistajat tekevätkin.
Erotetetut ja eronneet eivät ole minnekkään kadonneet, heidät tiedetään ja he tietävät minnen mennä jos haluaa palvella Jumalaa. Suureksi iloksi osa heistä tuleekin taksisin. :)
Raamatussa on kirjoitettu ylös melkoinen määrä keskusteluja joissa Jumalan nimeä on lausuttu.
Jordanin mennäksenne ottamaan haltuunne sen maan, jonka Jehova, teidän Jumalanne, antaa teille ottaaksenne sen haltuunne.’ ”
Mooses käski teitä sanoen: ’Jehova, teidän Jumalanne, antaa teille levon ja on antanut teille tämän maan.
Vasta kun Jehova antaa veljillenne levon samoin kuin teille ja hekin ovat ottaneet haltuunsa sen maan, jonka Jehova, teidän Jumalanne, antaa heille
Osoittautukoon vain, että Jehova, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi,
5 Sitten Joosua sanoi kansalle: ”Pyhittäytykää, sillä huomenna Jehova tekee ihmeellisiä tekoja teidän keskuudessanne.”
, 23 kun Jehova, teidän Jumalanne, kuivasi Jordanin vedet heidän edestään, kunnes he olivat kulkeneet yli, niin kuin Jehova, teidän Jumalanne, oli tehnyt Punaisellemerelle kuivatessaan sen meidän edestämme, kunnes olimme kulkeneet yli,
Jos haluat itse tutkia edelleen, niin hanki kunnon Raamattu jossa Jumalan nimi esiintyy..
jne...
>>Raamatussa on kirjoitettu ylös melkoinen määrä keskusteluja joissa Jumalan nimeä on lausuttu. >>
Keskusteluja? Kuka keskustelee ja kenen kanssa, esimerkiksi naissa sinun "lainauksissasi"?
>>Jordanin mennäksenne ottamaan haltuunne sen maan, jonka Jehova, teidän Jumalanne, antaa teille ottaaksenne sen haltuunne.’ ”>>
Ja tama oli mista lainattu?
>>Mooses käski teitä sanoen: ’Jehova, teidän Jumalanne, antaa teille levon ja on antanut teille tämän maan.>>
Enta tama?
Enta muut "lainaamasi" kohdat? Nuohan voivat olla ihan itse keksimiasi kohtia, kun et ole merkinnyt lainkaan, MISTA olet ne ottanut?
Voisit aloittaa ihan tarkalla raamatunpaikan merkitsemisella, siis kirjan nimi, luvun numero ja jakeen numero. Jos oikein tarkka haluat olla, niin merkitse nyt sitten se uuden maailman kaannoksesikin, ja sen painotiedot (painaja, painopaikka, painoaika jne.).
>>Jos haluat itse tutkia edelleen, niin hanki kunnon Raamattu jossa Jumalan nimi esiintyy..>>
Luepa viestini alempaa, tutkiminen on ihan eri asia kun ulkoa opettelu. Ja hanki itse Raamattu, jonka ovat kaantaneet ihan patevat jannut.
Ja heita silla Spectrumilla sorsaa.
-nakykivi-
"Ja heita silla Spectrumilla sorsaa."
Sorsa voisi loukkaantua vakavasti, jopa kuolla.
Ollaan kilttejä sorsille.
"Hän tarkoitti pikemminkin niitä, jotka ovat lampaan kaltaisia, mutta eivät tiedä mikä on totuus. Heitä tuli etsiä, kuten todistajat tekevätkin."
Eiköhän Jehovan todistajienkin "tieto" ole todellisuudessa uskoa, vai mitä?
Jos olet eri mieltä niin toivon perustelua mielipiteesi vakuudeksi.
Pahoittelen sorsien puolesta, ei minulla niita vastaan mitaan ole :) Somiakin ovat kun mitka :D
Kenties Spectrumin kohteeksi loytyy muita, elottomia objekteja :)
-nakykivi-
>>näet, mutta näet myös Jeesuksen sanoissa piilorivejä, joita ei siellä ole.>Jeesus ei kertonut, että seurakunnasta erotetut olisivat juuri noita kadonneita lampaita. Hän tarkoitti pikemminkin niitä, jotka ovat lampaan kaltaisia, mutta eivät tiedä mikä on totuus. Heitä tuli etsiä, kuten todistajat tekevätkin.>Erotetetut ja eronneet eivät ole minnekkään kadonneet, heidät tiedetään ja he tietävät minnen mennä jos haluaa palvella Jumalaa.
Mitä ensinnäkin tulee nimiin, joissa OSITTAIN VIITATAAN YHWH:n, niin eiväthän ne ole Jumalan nimen lausumista.
Tuohon liittyen mitä mieltä olet siitä, että kun jutalaiset kanaanilaisten keskuudessa asuessaan Mooseksen johdolla aloittivat tuon uudennimisen Jumalan palvonnan, niin Mooseksen kertoman mukaan tuo Jumala oli alunperin ilmaantunut Jaakobille nimellä El:
32:26 Ja mies sanoi: "Päästä minut, sillä päivä koittaa." Mutta hän vastasi: "En päästä sinua, ellet siunaa minua."
32:27 Ja hän sanoi hänelle: "Mikä sinun nimesi on?" Hän vastasi: "Jaakob."
32:28 Silloin hän sanoi: "Sinun nimesi älköön enää olko Jaakob, vaan Israel, sillä sinä olet taistellut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut."
32:30 Ja Jaakob antoi sille paikalle nimen Penuel, "sillä", sanoi hän, "minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja kuitenkin on minun henkeni pelastunut."
IsraEl = El taistelee (Kanaanilaisten pää/luoja-Jumalan nimi oli EL)
PenuEl = Elin nähnyt/kohdannut
On myös runsaasti muita nimiä, joissa tuota El-jumala käytettiin esittämälläsi tavalla:
- Mahlalel
- Ismael
- Abimael
tai alussa:
- Elia
- Elisa
- Elkana
- Eliel
- Elon
- Eelam
- Eel-Paraan
Tuossa vain muutama raamatusta.
Ja tässä sinulle lisää ihmettelemistä:
33:17 Mutta Jaakob lähti Sukkotiin ja rakensi siellä itsellensä majan. Ja karjallensa hän teki tarhoja. Siitä tuli sen paikan nimeksi Sukkot.
33:18 Ja Jaakob saapui matkallansa Mesopotamiasta onnellisesti Sikemin kaupunkiin, joka on Kanaanin maassa, ja leiriytyi kaupungin edustalle.
33:19 Ja hän osti sen maapalstan, johon hän oli pystyttänyt telttansa, Hamorin, Sikemin isän, pojilta sadalla kesitalla.
33:20 Ja hän pystytti siihen alttarin ja antoi sille nimen Eel, Israelin Jumala. >Mikä on oma kättäpidempäsi siitä, että jehovantodistajan jumalan nimen toistuva käyttö on:
1. turhaa
2. epäkunnioittavaa
Kirjoittaa voitiin miten vain, mutta puhekielessä ei voitu puhua miten vain.
Kun puheet kirjattiin ylös, niin silloin korvikesanan adonai tilalle laitettiin YHWH, mihin se puhe viittasi.
Ei kai tuossa olisi pitänyt noin uutta ja outoa olla sinullekkaan.
> Mitä ensinnäkin tulee nimiin, joissa OSITTAIN
> VIITATAAN YHWH:n, niin eiväthän ne ole Jumalan
> nimen lausumista.
Ovat. Sen osittaista ja arkista lausumista, halleluYah:hin rinnalla sen lisäksi, että vanha testamentti lausutun muistiinmerkintänä sisälsi alunperin nimen tuhansia kertoja.
Se mikä lopetti lausumisen oli jotain, josta jumalalla oli hyvin jyrkkä tai selkeä kanta.
> 33:20 Ja hän pystytti siihen alttarin ja
> antoi sille nimen Eel, Israelin Jumala.
El-elohe-Israel = "the mighty God of Israel"
Millä perusteella olet vakuuttunut siitä, että kyse erisnimestä eikä vastaavasta erosta kuin:
jumala vs. Jumala?
> Käsitätkö sen eron, mitä tarkoitan?
> Teiltä puuttuu arvostava kunnioitus
> tuota nimeä kohtaan.
Käsitän, mitä tarkoitat, mutta sellaista eroa ei yleisesti ole. Jehovantodistaja voi asiaa tuntemattomalle käyttää nimeä korostuneesti, jotta 'Herrat' eivät menisi sekaisin.
Esimerkiksi kokouksissa käytetään sujuvasti YHWH:ta tarkoitettaessa muita substantiiveja ja pronomineja. Myös yhteisiä rukouksia pitäviä neuvotaan tarvittaessa jumalan nimen (sopivasta) käytöstä.
Yleisin muistamani aloitus, jonka muistan on: "taivaallinen Isämme...". Jt:t eivät toista samanlaisia rukouksia ja viittavat tässä siihen, ettei Jeesuksen mallirukouskaan ole samanlainen niissä kahdessa kohdassa, joissa se mainitaan eivätkä muutkaan rukousta koskevat ohjeet suosi 'mantroja'.
Karttaminen on kiristämistä. Sen tarkoitus on saada eronnut/erotettu/ matelemaan takaisin seurakuntaan. Siinä taas ei ole mitään raamatullista, kuten sanoitkin.
>>tarkoitus on saada eronnut/erotettu/ matelemaan takaisin seurakuntaan
Mistähän raamatunkohdasta se takapenkissä kyykyttäminen ja nöyryyttäminen on saanut alkunsa?
Kyseisestä järjestelystä herää myös ajatus kenelle tulee esittää katumusta Jumalalle vai seuralle?
sinä voisit kantaa Rasvatun Jämän hartioillasi lähimpään seurakuntaan.. Hän saattaisi tosin panna hieman hanttiin kun kerrot minne olet häntä Raahaamassa.. :)
Koska "vain" sinulla on tämä käsitys, niin komentelko vain muita, mutta et itse tee mitään.
>>sinä voisit kantaa Rasvatun Jämän hartioillasi lähimpään seurakuntaan.. Hän saattaisi tosin panna hieman hanttiin kun kerrot minne olet häntä Raahaamassa.. :)
Minä olen luvannut mennä omin jaloin kuuntelemaan esitelmää heti kun osoitat minun valehdelleen. Olen tuon luvannut sinulle parisen vuotta sitten ja odottelen edelleen.
Sinä sen sijaan olet jäänyt valheista ja tyhjistä jutuista kiinni useita kertoja näiden vuosien kuluessa.
Jos vain osoitat minulle, mikä on se Oikean Totuuden seurakunta niin, että itsekin siitä vakuutun, niin varmasti lupaan ottaa selvää tuon Rasvatun Jämän asuinpaikasta ja vaikka raahata hänet sinne seurakuntaan, jos en kantaa vaikka jaksaisikaan. :)
Kävelisin, ehkä suorastaan rientäisin kiirehtimällä jos vakuuttuisin, että Sen Ehdottoman Varman Ainoan Oikean Totuuden Ainoa Tosi Seurakunta löytyisi.
En ole ainakaan toistaiseksi kaivamassa henkilöllisyyttäsi ja osoitettasi esille, sillä en ole toistaiseksi törmännyt A.O.T.-uskontoon.
kuulut kadonneisiin lampaisiin, koska et tiedä missä seurakunta on. Mistähän sinut mahtaa löytää?
Jehovan todistajat viittaavat erottamis- ja karttamismenettelyssään Paavalin ohjeisiin Korinton seurakunnalle.
Mikä siellä oli tilanne?
1.Korinttolaiskirje:
5:1 Yleensä kuuluu, että teidän keskuudessanne harjoitetaan haureutta, jopa semmoista haureutta, jota ei ole pakanainkaan keskuudessa, että eräskin pitää isänsä vaimoa.
5:2 Ja te olette paisuneet pöyhkeiksi! Eikö teidän pikemminkin olisi pitänyt tulla murheellisiksi, että se, joka on tuommoisen teon tehnyt, poistettaisiin teidän keskuudestanne?
Paavali oli huolissaan siitä, ettei Korintolaiset välittäneet lainaan siitä, että heidän keskuudessaan harjoitettiin vakavaa syntiä ja sen tekemistä kohtaan oltiin tultu piittaamattomiksi.
Paavali varoittikin, että tuollaisen toiminnan hyväksyminen vaarantaa koko seurakunnan:
5:6 Ei ole hyvä, että kerskaatte. Ettekö tiedä, että vähäinen hapatus hapattaa koko taikinan?
Paavali oli jo aikaisemmin kehoittanut heitä karttamaan tuollaisia seurakuntalaisia ja käski poistamaan heidät seurakunnasta:
5:9 Minä kirjoitin teille kirjeessäni, ettette seurustelisi huorintekijäin kanssa;
5:10 en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta.
5:11 Vaan minä kirjoitin teille, että jos joku, jota kutsutaan veljeksi, on huorintekijä tai ahne tai epäjumalanpalvelija tai pilkkaaja tai juomari tai anastaja, te ette seurustelisi ettekä söisikään semmoisen kanssa.
Paavalin sanojen mukaan noita väärintekeviä seurakuntalaisia piti karttaa ja poistaa heidät, mutta yleisesti ottaen seurakunnan ulkopuolella eläviä pakanoita ja väärintekijöitä ei tarvinut tuossa määrin paheksua.
Paavali antoi ohjeen siitä, miten piti suhtautua seurakunnan ulkopuolella oleviin pahoihin ja mitä tehdä sisäpuolella oleville:
5:12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?
5:13 Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. "Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha."
Paavali ei opeta, että noihin seurakunnasta poistettaviin henkilöihin tulisi suhtautua karttavammin tai pitää heitä vastenmielisempinä, kuin muita ulkopuolisia pakanoita.
Seurakuntalaisiin piti suhtautua erilailla, kuin ulkopuolisiin yleensäkin. Seurakunnasta poistettavat piti siirtää takasin tuohon ulkopuolisa koskevaan suhtautumistapaan, mutta ei sen enempää.
He olivat kaikki Jumalan tuomiovallan alaisia, ei seurakunnan. Paavali ei hyväksynyt seurakunnan sisällä esiintynyttä kaksinaamaista toimintaa, mutta ei hän kuitenkaan asettanut noita seurakunnasta poistettavia väärintekijöitä yhtään sen huonompaan/kartettavampaan asemaan, kuin muitakaan ulkopuolisia kohtaan.
Paavali kohdisti sanansa haureuden harjoittamiseen, koska se oli hänen mielestään kaikkein pahin synti:
6:16 Vai ettekö tiedä, että joka yhtyy porttoon, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Onhan sanottu: "Ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi."
6:17 Mutta joka yhtyy Herraan, on yksi henki hänen kanssaan.
6:18 Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan.
6:19 Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat?
Tuota haureutta ei saanut sallia seurakuntien sisällä ja sen harjoittajien poistamisen puolesta Paavali kirjoitti. Seurakunta piti pitää synniteoista puhtaana, mutta mitään poistettujen leimaamista ei raamattu opeta. Missään ei sanota, etteivät esimerkiksi vanhemmat saisi olla poistettujen lastensa kanssa tekemisissä enää. Se on puhtaasti Jehovan todistajien omaa spekulaatiota ja raamatun ulkopuolista säännöstöä.
><
Paavali ei opeta, että noihin seurakunnasta poistettaviin henkilöihin tulisi suhtautua karttavammin tai pitää heitä vastenmielisempinä, kuin muita ulkopuolisia pakanoita.
Seurakuntalaisiin piti suhtautua erilailla, kuin ulkopuolisiin yleensäkin. Seurakunnasta poistettavat piti siirtää takasin tuohon ulkopuolisa koskevaan suhtautumistapaan, mutta ei sen enempää.
><
Ei tietenkään vastenmielisempänä, mutta jos ja kun joku poistettu seurakunnasta, niin mitä hyötyä siitä on jos hänen kanssaan aletaan olemaan kuten aiemminkin.
Ei varmaankaan ollut Paavalin tarkoitus kun hän nuo ohjeet korittolaisille kirjoitti, että erotuksen jälkeen haureellisien kanssa voisi toimia jälleen normaalisti yhteityössä.
Paavalin ohjeet siitä, että ulkopuolisia ei tule tuomita pätevät tuohon erotettuun sen jälkeen. Heidän tekojaan ei seurata eikä niihin oteta mitään kantaa seurakunnan puitteissa.
>>Ei tietenkään vastenmielisempänä, mutta jos ja kun joku poistettu seurakunnasta, niin mitä hyötyä siitä on jos hänen kanssaan aletaan olemaan kuten aiemminkin.>Ei varmaankaan ollut Paavalin tarkoitus kun hän nuo ohjeet korittolaisille kirjoitti, että erotuksen jälkeen haureellisien kanssa voisi toimia jälleen normaalisti yhteityössä
Sinunhan piti alkaa opiskelemaan Raamattua, nyt ole ottanut kantaa Raamatun opetuksiin ennenaikaisesti, ennekuin olet saanut ainuttakan oppituntia. :)
Tuo Raamatunkohta ei sovellu tähän lainkaan, kyse erotettujen kohdalla ei ole eksyneistä vaan tahallaan lauman jättäneistä.
Heidän kohdallaan pätee pikemminkin tuhlaaja poika vertaus, jonka päähenkilö lähti oma aloitteisesti pois kotoaan, mutta katui myöhemmin lähtöä ja myös palasi oma aloitteisesti. Sitä isä juhli, mutta ei hän tahallaan lähtenyttä poikaa lähtenyt hakemaan kotiin, vaan pojan piti tehdä aloite ja tulla itse takaisin..
12 Ja nuorempi heistä sanoi isälleen: ‘Isä, anna minulle se osa tavaroista, mikä minulle on tuleva’. Niin hän jakoi heille omaisuutensa.
13 Eikä kulunut montakaan päivää, niin nuorempi poika kokosi kaiken omansa ja matkusti pois kaukaiseen maahan; ja siellä hän hävitti tavaransa eläen irstaasti.
14 Mutta kun hän oli kaikki tuhlannut, tuli kova nälkä koko siihen maahan, ja hän alkoi kärsiä puutetta.
15 Ja hän meni ja yhtyi erääseen sen maan kansalaiseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen kaitsemaan sikoja.
16 Ja hän halusi täyttää vatsansa niillä palkohedelmillä, joita siat söivät, mutta niitäkään ei kukaan hänelle antanut.
17 Niin hän meni itseensä ja sanoi: ‘Kuinka monella minun isäni palkkalaisella on yltäkyllin leipää, mutta minä kuolen täällä nälkään!
18 Minä nousen ja menen isäni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi
19 enkä enää ansaitse, että minua sinun pojaksesi kutsutaan; tee minut yhdeksi palkkalaisistasi.’
20 Ja hän nousi ja meni isänsä tykö. Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.
>>Sinunhan piti alkaa opiskelemaan Raamattua, nyt ole ottanut kantaa Raamatun opetuksiin ennenaikaisesti, ennekuin olet saanut ainuttakan oppituntia. :)>>
Niin, Raamattuahan voi lukea ihan itsekin, ja ajatella ihan omilla aivoilla, ja esittaa kysymyksia. ILMAN ensimmaistakaan "oppituntia". Tutkiminen on muuten aivan eri asia kuin jonkin valmiiksi pureksitun omaksuminen, tata omaksumista kun ei edes voi sanoa oppimiseksi. Puurot ja vellit erillaan, JuhaniP.
>>Tuo Raamatunkohta ei sovellu tähän lainkaan, kyse erotettujen kohdalla ei ole eksyneistä vaan tahallaan lauman jättäneistä.>>
Muistutuksen vuoksi, tassa theoksen lainaama kohta:
>>15:3 Niin hän puhui heille tämän vertauksen sanoen:
15:4 "Jos jollakin teistä on sata lammasta ja hän kadottaa yhden niistä, eikö hän jätä niitä yhdeksääkymmentä yhdeksää erämaahan ja mene etsimään kadonnutta, kunnes hän sen löytää?
15:5 Ja löydettyään hän panee sen hartioillensa iloiten.>>
Keita mielestasi tama raamatunkohta sitten koskee? Itse eronneitako? Ja miten erotetut eivat mielestasi ole eksyneita? Eiko pikemminkin itse eronneet ole naita lauman hylanneita?
Ja tiivistaen: miten kylmalla ja tunteettomalla kohtelulla saadaan ketaan palaamaan takaisin? Ja MIKSI nama paluumuuttajat sitten tulevat, taman "rakkauden" osoittamisen jalkeen?
Aijuu, ja tuhlaajapoikakuvaus kertonee enempi armosta kuin erottamismenettelysta. Armoa ei tosin osoiteta todistajien seurakunnissa, vaan takaisinpakottamiseen kaytetaan tunteilla kiristamista.
-nakykivi-
>>Sinunhan piti alkaa opiskelemaan Raamattua, nyt ole ottanut kantaa Raamatun opetuksiin ennenaikaisesti, ennekuin olet saanut ainuttakan oppituntia. :)Mutta kun hän vielä oli kaukana, näki hänen isänsä hänet ja armahti häntä, juoksi häntä vastaan ja lankesi hänen kaulaansa ja suuteli häntä hellästi.
>>Jos minä saisin esittää toivomukseni, niin erottakaa jokainen seurakuntalaisenne ja antakaa ikuinen porttikielto.
Jos Vartiotorniseuran vilpitön halu on taata mahdollisimman monelle mahdollisuus selvitä hengissä Jehova Jumalan suuren päivän sodassa, Harmagedonin taistelussa, niin tuo erottaminen ei riitä. Vartiotorniseuran nykyopetuksen mukaan varmin keino on surmata kuka tahansa ihminen hyvissä ajoin (huom. aikaa ei ole paljon) ennen hyvin pian tapahtuvaa Harmagedonin taistelua. Tämä on Vartiotorniseuran opetuksen mukaan varmin keino taata paratiisipaikka.
Tätä Vartiotorniseuran ajatusta ajoikin mm. Christian Longo, joka surmasi perheensä ja pidättäjilleen kertoi antaneensa vaimolleen ja lapsilleen tulevaisuudentoivon.
Näitä Daavidin oksalaisten kaltaisia taivaaseen matkaajien lahtaajia on liiankin paljon maailmassa ja minä saan lähinnä näppylöitä tuollaisesta uskovaisuudesta.
Minun mielestäni vartiotornilaisten kannattaisi rakkaudellisuuttaan jättää mieluummin kertomatta sanaa ihmisille, niin silloinhan he pelastuisivat tietämättömyyttään. En oikein jaksa tosissani uskoa siihen, että kivet alkaisivat siinä tapauksessa raakkumaan tuota 'hyvää uutista'.
Ja jos rupeaisivat, niin se olisi kyllä jo sellainen voimannäyte, että minäkin kääntyisin sen siliän tien.
Olisihan se aika vakuuttavaa, kun joku kallionjärkäle aukaisisi ison kitansa ja kovalla kolisevalla äänellää alkaisi käännyttämään. Kyllä siinä piintyneinkin ateisti havahtuisi.
Enkä usko sitäkään, että kukaan kävisi Bileamilaiseen tapaan väittelemään tuon lohkareen kanssa ja uhkailemaan, että 'jos nyt ei turpa mene kiinni, niin räjäytän sinut soraläjäksi'.
15:7 Minä sanon teille: samoin on ilo taivaassa suurempi yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen, kuin yhdeksästäkymmenestä yhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät parannusta tarvitse.
Jos erotettu palaa takasin ja tekee parannuksen, niin tuo Raamatunkohta soveltuu ilman muuta myös erotettuun..
Mutta ei tietystikkään akutmattomaan, muistatko mitä Mooseksen aikana piti tehdä henkilölle joka piti poistaa pahuuden takia seurakunnasta?. Hänet kivitettiin kuoliaaksi, ei silloinkaan omaiset voineet olla tekemisissä "poistetun" henkilön kanssa.
Täytyy olla kiitollisia, että nyt on erotetuilla mahdollisuus tulla takaisin. Jos eivät tule, niin lopputulos on sama.
Voi tätä kiitollisuuden määrää kun ei kivitetä. Minkähänlainen Jumala vaati että vääräuskoiset pitää tappaa?
Afrikassa alkukantaisilla heimoilla on samanlainen tapa. Heimoa väärin tehneet karkotetaan. Se on ihan sama asia kuin tapettaisiin samantien.
Kuulostaa niin rakkaudelliselta, että taidan oksentaa.
Me kuitenkin tietääkseni elämme sivistysvaltiossa.
Mutta sehän ei ole Jumalan kansan ongelma...